| Mahtaako tämä usein esitetty tarina pitää paikkansa? Kenelle sanoi ja koska? Tarina kertoo, että toisessa maailmansodassa Saksan aloitettua hyökkäystoimet… |
567 |
|
|
|
Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill... |
| Putipaalu oli tietääkseni Suomessa käytössä ollut rankaisumuoto. Putipaalu oli maahan upotettu pystypaalu, johon kahlehdittuna pahantekijä joutui kärsimään… |
395 |
|
|
|
Sanalla puti on useita merkityksiä. Yksi niistä on 'piiskuri, raipparangaistuksen toimeenpanija', ja putipaalu on johdettu tästä. Putipuhtaassa sana taas esiintyy merkityksessä 'kunnollinen, hyvä, kelpo'.putipuhdas - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) puti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) |
| Etsin erään kirjan nimeä ja kirjailijaa. Osaisittekohan auttaa? Muistamani tiedot: • Kertoo kahdesta ystävästä (tytöstä) ja heidän yhdessä viettämästään… |
209 |
|
|
|
Muisteltu kirja lienee Eppu Nuotion ja Tuutikki Tolosen Unienvaihtaja.Unienvaihtaja | Kirjasampo |
| Mikä on Varkaudessa, ehkä laajemminkin, käytetyn sanan "sööli" etymologia? Sanan kerrotaan tarkoittavan laivahallia, mahdollisesti erityisesti laivojen… |
449 |
|
|
|
"Sööli" tulee ruotsin sanasta skjul, 'suuli, vaja'.Lähde: Leena Rossi, Maalarina Pirtinniemen varvilla Varkaudessa 1910- ja 1920-luvuilla. – Tekniikan Waiheita 2/11 |
| Onko johonkin koottuna kirjojen viimeiset lauseet? |
263 |
|
|
|
"Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään?" kysytään Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Maailmojen loput -kirjan esittelytekstissä. Kirjojen lopetukset ovat eittämättä jääneet aloitusten varjoon. Melkoisen liudan "maailman ja Suomen kirjallisuuden väkevimpiä alkuja" esittelevä kirja kyllä löytyy (Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi, Aloittamisen taito), mutta lopetuksista kiinnostunut saa tyytyä edellä mainittuun Vuolan ja Melenderin teokseen, joka yleisluontoisen romaanin loppuja koskevan pohdinnan ohella sisältää pienoisesseidensä yhteydessä kolmekymmentä valikoitua lopetusta. |
| Mitä tarkoittaa murteellinen verbi "jaamistella"? Olen törmännyt tähän lähiaikoina pari kertaa, esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivuilla erään artikkelin… |
225 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy jaamistamiselle useitakin merkityksiä. Niistä kysymyksessä viitattuun asiayhteyteen sopivin lienee "puhua pitkään t. hitaasti". Jaamistelun vaikutus kuulijaan voi olla samanlainen kuin jaarittelun, mutta aivan synonyyminä sitä ei voi kuitenkaan pitää: jaamisteluun ei välttämättä sisälly jaarittelulle ominaista asiattomuutta.jaamistaa - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) jaaritella - Kielitoimiston sanakirja |
| Muuttaako lehmien ruuansulatus hiilihydraatit proteiineiksi? |
864 |
|
|
|
Märehtijöiden, kuten lehmän, ruoansulatus neljine mahoineen on hyvin erilainen kuin yksimahaisten lajien. Lehmän etumahoista ensimmäisessä eli pötsissä elää isäntäeläimen kanssa symbioosissa suuri määrä erilaisia anaerobisia mikro-organismeja. Mikrobien aikaansaamassa pötsikäymisessä rehusta vapautuu energiapitoisia käymistuotteita, jotka isäntäeläin käyttää energianlähteenään. Lisäksi mikrobisto tuottaa isäntäeläimelle välttämättömiä aminohappoja ja B-vitamiinia. Noin 70 % märehtijän käytettäväksi tulevista aminohapoista (valkuaisesta) on peräisin pötsissä muodostuneista mikrobeista. Pötsin mikrobit pystyvät hajottamaan myös tehokkaasti kasvien soluseinärakenteiden kuituja.Nurmirehu ja heinä sisältävät kuitenkin jo itsessään... |
| Muistini hapuilee runoa kurkien muutosta, jossa vako viiltyy tyhjään. Äänet huutavat kaipausta paikkaan, joka poissa on, joka täältä poissa on. Helvi Juvosta? |
180 |
|
|
|
Kurjet muuttavat ja "vako viiltyy tyhjään" Helvi Juvosen runossa Puolipäivän aikaan, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Päivästä päivään (WSOY, 1954). |
| Ennen muurarit kuulemma halusivat "savuviinaa" tms. Kuulin, että jos esim savupiipun muuraaja ei saanut juotavaa, hän laittoi jotain piippuun (lasilevyn?)… |
528 |
|
|
|
"Hyvän muurin oli tehnyt hiljainen mies, vaikka tälle olikin pitänyt sauhuviinat varata kuten muurarille ainakin, ei kuulemma korsteeni vedä jos ei muurari saa sauhuviinaa."(Tapio Koivukari, Luodetuulen maa)Paloviina oli monessa mielessä arvokas aine. Sosiaalisessa kanssakäymisessä talonpojat osoittivat sillä kunnioitusta taloon tuleville tai talolle töitä tekeville spesialisteille. Näitä olivat käsityöläiset (seppä, muurari) sekä pelimanni, kuppari ja tietäjä. Spesialistin kerrotaan myös vaatineen viinakestitystä. Mestari korosti arvoaan ja erottautui ei-spesialisteista parhaalla juomalla ja ruoalla. Jos mestari ei saanut riittävän hyvää kohtelua, hän kosti tekemällä työnsä huonosti: uunit eivät vetäneet eivätkä viikatteet leikanneet... |
| Onko sellainen laulu olemassa, joka alkaa sanoilla "Kävin minä kerran markkinoilla" Jos on, mikä on laulun nimi ja kuka sen esittää? |
539 |
|
|
|
Juuri noilla sanoilla alkavaa laulua en löytänyt, mutta jos laululla on jokin muu nimi, sitä ei pysty aina alkusanoilla löytämään. Lisätiedot laulusta olisivat tarpeen, esim. milloin ja missä laulu on kuultu.Samaan tapaan alkavia lauluja on useita, esim.Kerran markkinoille (alkusanat: Menin minä kerran markkinoille) nuotissa Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1978)Läksin kerran markkinoille (= Ballymure ballad; irlantilainen kansanlaulu, suomenkieliset sanat Esko Rahikainen; alkusanat: Kun läksin kerran markkinoille) nuotissa Eurooppalaisia kansanlauluja (Rosebud Books, [2021]), cd-levyllä Ajopuut: Isäni puutarhassa : eurooppalaisia kansanlauluja (Mainmix... |
| Mikä ötökkä kyseessä, jokin lude? |
408 |
|
|
|
Kyseessä lienee tosiaankin jokin ludelaji. Vastaavuutta voi etsiä esim. Ötökkäinfosta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4 |
| Laulu missä lauletaan salakapakasta? |
151 |
|
|
|
Lauluja voi etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta, jonka päivittäminen on loppunut tammikuussa 2022. Aiheella salakapakka sieltä löytyy yksi laulu: Mika Toivasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama "Ratsia", jonka on levyttänyt Susanna Heikki (2002). Laulu alkaa: "Sumuverho laskeutuu ylle sataman." Laulu sisältyy nuottiin "Tähtitaivas. 2" (F-Kustannus, 2003).Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi |
| Mahtaisiko tätä kautta löytyä laulu, jossa on sanat: ’Unissani istuin minä Sortavalan kirkolla…" Sitä lauleskeli lapsilleen 1900-luvun alussa syntynyt, sodan… |
254 |
|
|
|
Eino Kettusen sanoittamassa "Sortavalan laulussa" toinen säkeistö alkaa: "Unissani istui[n?] Sortavalan kirkossa akkojen parvella". Laulun melodia on kansansävelmä. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: "Tänäkin iltana olen minä aikonut pistää lauluksi." Laulu sisältyy nuottiin Kettunen, Eino: "Eino Kettusen ikkuna maailmaan : humoristi sanoittaja, esittäjä ja säveltäjä" (koonnut: Kauko Ratilainen; [Kauko Ratilainen], 1996). Nuotin nimiösivulla lukee: "Eino Kettusen savo-karjalaisia y.m. humoristisia lauluja". Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Eino Kettusesta ja hänen tuotannostaan on kirjoittanut Jaakko Kotimäki Suomen historian Pro gradu -tutkielmassaan (2008).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKotimäki, Jaakko: "Terve... |
| Miksi valtio vastaa Notre Damen korjaamisesta, vaikka Ranskassa valtio ja kirkko on erotettu toisistaan? |
277 |
|
|
|
Ranskassa kirkollinen rakennuskanta kuuluu suurimmaksi osaksi kunnille. Tämän poikkeuksellisen käytännön takana on sekä Ranskan vallankumouksen yhteydessä tapahtunut papiston omaisuuden kansallistaminen että 9.12.1905 voimaan astunut laki valtion ja kirkon erottamisesta. Kunnat vastaavat rakennusten kunnosta ja korjaamisesta, mutta eivät peri kirkkorakennuksista vuokraa eivätkä voi tehdä yksipuolisia päätöksiä niiden käytöstä.Historiallisiksi monumenteiksi luetut kirkkorakennukset, kuten 87 katedraalia Pariisin Notre Dame mukaanlukien, ovat puolestaan Ranskan valtion omaisuutta. Niiden suojelu, konservointi ja entisöiminen kuuluu kulttuuriministeriölle. Kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja Ranskan piispakonferenssin (CEF) laatima... |
| Jännitystä ja romantiikkaa. Suosituksia kirjailijoista kaivataan! |
231 |
|
|
|
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa |
| Mikä satu/faabeli päättyy mehiläisen sanoihin ’on siellä pisara minunkin hunajaani’? |
136 |
|
|
|
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kuullut-joskus-runon-joka?language_content_entity=fi |
| Pirjo Tuominen, mainio historiankirjoittaja on sijoittanut Hyvästit vinttikamareille - teoksensa 50-60 vaihteen Suomeen. Parillakin sivulla hän mainitsee… |
232 |
|
|
|
Kaunokirjallisuudessa kustannustoimittajien päähuomio kohdistuu pääasiassa kielellisiin näkökohtiin ja tekstin yleiseen luettavuuteen; faktojen oikeellisuus ei saa samanlaista painoarvoa kuin tietokirjallisuudessa, mikä tarkkaavaiselle lukijalle ilmenee siten, että Tuomisen Lada-lapsuksen tapaisia pikkuvirheitä aika ajoin kirjojen sivuille päätyy.Kaari Utrio on artikkelissaan Dokumenttipohjainen kirjoittaminen (kirjassa Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta) esittänyt osuvia kommentteja kaunokirjallisuuden asiavirheistä ja 50-luvun Ladojen tapaisista anakronismeista – ja myöntänyt, että virheitä on käytännössä mahdotonta täysin välttää: "Voidaan väittää, ettei yksityiskohdilla ole niin suurta merkitystä – mitä väliä on jos... |
| Pitäisi löytää alkuperäinen nimi kolmelle tv-sarjalle. Joskus 1980-luvun alkupuoliskolla tulivat draamasarja Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja farssisarja Meillä… |
91 |
|
|
|
12-osainen ranskalaissarja Tehtyä ei saa tekemättömäksi nähtiin meillä 13.12.1981 alkaen. Sarjan alkuperäinen ranskankielinen nimi on Docteur Teyran.7-osainen brittisarja Kummitustalo esitettiin 1.12.1979 alkaen. Sarjan alkuperäinen nimi on Nobody's house.Meillä on hotelli on alkuperäiseltä nimeltään Petit déjeuner compris. |
| Onko Jarkko Laineella tai jollakin muulla tunnetulla runoilijalla jokin runo, jossa on (muistaakseni) seuraavanlainen rivi: "niin villisti kieppuu musta valo"? |
153 |
|
|
|
Jarkko Laineen kokoelmaan Tulen ja jään sirkus (Otava, 1970) sisältyvä runo Yön jengi päättyy säkeeseen "Miten villisti kieppuu musta valo." |
| Moro, kaksi kysymystä. 1) etsin kirjaa, jossa on humoristisesti kuvailtu tavallisten ihmisten elämäkertoja Suomessa novellimuodossa, olisiko Arto Paasilinnaa?… |
185 |
|
|
|
Kaivatun kaltainen humoristinen elämäkertoja novellimuodossa sisältävä kirja saattaisi olla Turkka Hautalan Kansalliskirja.Kansalliskirja | KirjasampoMaalinauhakaan ei ennen kameroiden käyttöönottoa aina riittänyt kiistattomasti selvittämään voittajaa. Lopullisen ratkaisun tekeminen saattoi jäädä maalituomarien näkemyksen varaan. Hyvän esimerkin tulkinnanvaraisesta lopputuloksesta tarjoaa vuoden 1932 Los Angelesin olympiakisojen 100 metrin juoksun äärimmäisen tasainen loppukilpailu: " –– vielä selvemmin muistuu mieleen mustien amerikkalaisten syöksy kärkeen, ensin [Eddie] Tolanin jo ennen puolimatkaa ja sitten [Ralph] Metcalfen, jonka tämä vauhti kiidättää muita pitemmälle maalinauhan tuolle puolen. Mutta kumpi voitti? Tuomarien ilmoitus... |
Kysy kirjastonhoitajalta