| Mikä satu/faabeli päättyy mehiläisen sanoihin ’on siellä pisara minunkin hunajaani’? |
116 |
|
|
|
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kuullut-joskus-runon-joka?language_content_entity=fi |
| Pirjo Tuominen, mainio historiankirjoittaja on sijoittanut Hyvästit vinttikamareille - teoksensa 50-60 vaihteen Suomeen. Parillakin sivulla hän mainitsee… |
171 |
|
|
|
Kaunokirjallisuudessa kustannustoimittajien päähuomio kohdistuu pääasiassa kielellisiin näkökohtiin ja tekstin yleiseen luettavuuteen; faktojen oikeellisuus ei saa samanlaista painoarvoa kuin tietokirjallisuudessa, mikä tarkkaavaiselle lukijalle ilmenee siten, että Tuomisen Lada-lapsuksen tapaisia pikkuvirheitä aika ajoin kirjojen sivuille päätyy.Kaari Utrio on artikkelissaan Dokumenttipohjainen kirjoittaminen (kirjassa Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta) esittänyt osuvia kommentteja kaunokirjallisuuden asiavirheistä ja 50-luvun Ladojen tapaisista anakronismeista – ja myöntänyt, että virheitä on käytännössä mahdotonta täysin välttää: "Voidaan väittää, ettei yksityiskohdilla ole niin suurta merkitystä – mitä väliä on jos... |
| Pitäisi löytää alkuperäinen nimi kolmelle tv-sarjalle. Joskus 1980-luvun alkupuoliskolla tulivat draamasarja Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja farssisarja Meillä… |
70 |
|
|
|
12-osainen ranskalaissarja Tehtyä ei saa tekemättömäksi nähtiin meillä 13.12.1981 alkaen. Sarjan alkuperäinen ranskankielinen nimi on Docteur Teyran.7-osainen brittisarja Kummitustalo esitettiin 1.12.1979 alkaen. Sarjan alkuperäinen nimi on Nobody's house.Meillä on hotelli on alkuperäiseltä nimeltään Petit déjeuner compris. |
| Onko Jarkko Laineella tai jollakin muulla tunnetulla runoilijalla jokin runo, jossa on (muistaakseni) seuraavanlainen rivi: "niin villisti kieppuu musta valo"? |
126 |
|
|
|
Jarkko Laineen kokoelmaan Tulen ja jään sirkus (Otava, 1970) sisältyvä runo Yön jengi päättyy säkeeseen "Miten villisti kieppuu musta valo." |
| Moro, kaksi kysymystä. 1) etsin kirjaa, jossa on humoristisesti kuvailtu tavallisten ihmisten elämäkertoja Suomessa novellimuodossa, olisiko Arto Paasilinnaa?… |
148 |
|
|
|
Kaivatun kaltainen humoristinen elämäkertoja novellimuodossa sisältävä kirja saattaisi olla Turkka Hautalan Kansalliskirja.Kansalliskirja | KirjasampoMaalinauhakaan ei ennen kameroiden käyttöönottoa aina riittänyt kiistattomasti selvittämään voittajaa. Lopullisen ratkaisun tekeminen saattoi jäädä maalituomarien näkemyksen varaan. Hyvän esimerkin tulkinnanvaraisesta lopputuloksesta tarjoaa vuoden 1932 Los Angelesin olympiakisojen 100 metrin juoksun äärimmäisen tasainen loppukilpailu: " –– vielä selvemmin muistuu mieleen mustien amerikkalaisten syöksy kärkeen, ensin [Eddie] Tolanin jo ennen puolimatkaa ja sitten [Ralph] Metcalfen, jonka tämä vauhti kiidättää muita pitemmälle maalinauhan tuolle puolen. Mutta kumpi voitti? Tuomarien ilmoitus... |
| Ikaalisten ja Suodeniemen rajalla on kylä/paikka ja tien nimi Jauhokuononmaa ! Mistä nimi on saanut alkunsa ? |
256 |
|
|
|
Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978 |
| Etsin lastenkirjaa, joka tuli usein isäni kanssa lainattua Imatran pääkirjaston lastenosastolta 2000-luvun alkupuolella. Kirjassa mies rakentaa merenrannalle… |
126 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Pirkko Vainion Ihmetorni (Lasten keskus, 1997). Siinä arkkitehti Reino rakentaa itselleen ja kissalleen talon saarelle. Reino käyttää kaikkea, mitä löytyy rannalta ja merestä: kaisloja, riepuja, laudankappaleita. Talotornin huipulle Reino ripustaa naruihin pujottelemiaan värikkäitä lasinpaloja, kiviä ja simpukankuoria. Eräänä myrsky-yönä torni kaatuu. Koska Reinon saari on lähellä rantaa, torni ylettyy rannalle asti, ja tornista tuleekin silta. Päivisin lapset kokoontuvat sinne leikkimään. Reino ja kissa jäävät asumaan saarelle pystyyn jääneisiin talon pohjimmaisiin kerroksiin. |
| Tämä lapsuudessa oppimani runo on antanut minulle voimaa näinä monenlaisten kriisien aikoina. Harmikseni muistan siitä vain säkeitä sieltä täältä. Se kertoo… |
168 |
|
|
|
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maija Konttisen (1873-1949) runo "Kirkassilmä lapsi" alkaa: "Kirkassilmä lapsi, kuva Jumalan, vaeltaja pieni, tiellä taivahan". Runo sisältyy kirjaan Konttinen, Maija: "Koulutieltä : runoja ja suorasanaista" (Valistus, 1938).Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiLastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta |
| Mikä on "norsukivääri"? Vanhempi henkilö kertoi, että aseen haulit olivat isoja kuin makkara. Onko näitä kiväärejä vielä olemassa? Ammuttiinko niillä… |
260 |
|
|
|
"Norsupyssyksi" kutsuttiin asesuunnittelija Aimo Lahden kehittelemää 20 mm panssaritorjuntakivääriä L-39. Asetta kehitettäessä vaatimuksena oli, että luodin tuli läpäistä 30 mm:n panssari. Yli 800 m/s luodin lähtönopeudella ja VKT:n kehittämällä 148 gramman painoisella panssariluodilla saatiinkin riittävä läpäisykyky 1930-luvun lopun panssarivaunuille.Sotien jälkeen aseita myytiin keräilijöille pääasiassa Amerikkaan, jossa siihen on edelleen saatavana mm. patruunoiden latausvälineitä. Harrastelijat ampuvat pitkän matkan tarkkuusammuntoja tällä 500–600 metriin tarkasti ampuvalla aseella. | 20mm Lahti L39 Antitank Rifle (Shooting & History) (youtube.com)Lähde: Timo Hyytinen, Aimo Lahden asekeksinnöt |
| John Steinbeckin kirjassa "Matkalla Neuvostoliitossa" - näin oletan - on kohta, joka menee englanniksi näin: Wherever we have been in Russia... the magical… |
154 |
|
|
|
Kysymyksen tekstikatkelma löytyy kirjan 7. luvun alusta. Olli Mäkisen suomentamana se kuuluu näin: "Missä me Neuvostoliitossa olimmekin, [Moskovassa, Ukrainassa taikka Stalingradissa,] sukelsi taikasana Gruusia tavan takaa esiin. Ihmiset, jotka eivät olleet koskaan olleet siellä eivätkä ehkä koskaan pääsisikään sinne, puhuivat Gruusiasta jotenkin kaihoten ja suuresti ihaillen." (s. 140) |
| Onkohan Charles Lambin esseetä A Dissertation Upon Roast Pig tai osia siitä suomennettu missään yhteydessä tai kokoelmassa? Haen suomennosta kohdalle "Presents… |
118 |
|
|
|
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416) |
| Luin suunnilleen 2000-2010 kirjan, joka kertoi suomalaisen tytön näkökulmasta hänen omaa ja perheensä elämäntarinaa, kun he muuttivat Ruotsiin |
126 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Susanna Alakosken romaani Sikalat (Schildt, 2007). |
| Mistä voisi lukea enemmän karjalaisuudesta ja karjalaisten identiteetistä 1600-1900 -luvulla? |
226 |
|
|
|
Tässä tiedonlähteitä aiheesta. Tietoa Karjalan historiasta Karjalan sivistysseuran sivuilla: https://www.karjalansivistysseura.fi/historia/ Kallio, Kati: "Kipukohtia karjalaisuuden ja suomalaisuuden välillä". Uutisčuppu. Luettavissa verkossa: https://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/kipukohtia-karjalaisuuden-ja-suomalaisuuden-valilla/ Patronen, Outi: "Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818–1925". Virittäjä 1/2018. Luettavissa verkossa: https://journal.fi/virittaja/article/view/66865/31423 Kirjallisuutta:Karjala : historia, kansa, kulttuuri (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998)Knapas, Rainer: Karjalan kunnailla : matkoja kulttuuriin... |
| Muistan kuulleeni 1980-luvulla tulevaisuuteen sijoittuneen radiokuunnelman, jossa mies herätetään koomasta ja käy ilmi että hän on ainut elossa oleva ihminen |
261 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Tulija menneisyydestä -niminen kuunnelma vuodelta 1976. Se on tulossa Yle Areenaan kuunneltavaksi 11.9.2024.Lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/05/kultahippuja-korville-radiodraaman-arkistot-aukeavat |
| Luin noin vuonna 1997 scifi-romaanin, englanniksi muistaakseni, jonka nimi on unohtunut. |
92 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Elizabeth Moonin romaani Remnant population (1996). |
| Mitenköhän löytäisin aapisen, mitä äitini on lukenut. Hän on syntynyt vuonna 1950 ja kävi koulua Helsingissä. Onko vinkkejä? |
211 |
|
|
|
Kansalliskirjasto on digitoinut aapisia vapaasti luettaviksi. Uusimmat niistä on julkaistu 1970-luvun alussa. Voit järjestää aapiset esim. julkaisuajan mukaan (uusimmat tai vanhimmat ensin). Ehkä niiden joukosta löytyy etsimäsi aapinen.Kansalliskirjaston digitoitu aapiskokoelma:https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DESCLastenkirjainstituutin sivulla on linkki myös Luetteloon Lastenkirjainstituutin aapisista ja linkki Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan -näyttelyn luetteloon:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat |
| Mieleeni nousee aina syksyn alkaessa sanat "Ota, mieti, veljeni tänään tuli syksy meille taas / Yö varjopanssarilla valloitti pihamaas" Että onko tämä nyt Yrjö… |
104 |
|
|
|
"Ota, mieti, veljeni, tänään – / tuli syksy meille taas, / pimeys, vihollinen, / valloitti pihamaas, / yö varjopanssarilla –– "Näin alkaa P. Mustapään runo Kentillä hiljaisilla, joka sisältyy kokoelmaan Koiruoho, ruusunkukka (WSOY, 1947). |
| Mikä lienee laulu, josta korvamatonani soi kertosäe ”Pam, pam, pam, pam, rumpu kaikuu vilja kypsä on”? Muistikuvani on, että se olisi unkarilainen lasten- tai… |
443 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Elonkorjuu" ja se alkaa: "Kuuma hohtaa aurinko". Kertosäkeessä lauletaan: "Pam, pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on." Laulun sävelmä on unkarilainen kansansävelmä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) ja "Tule, tule leikkiin : lasten laululeikkejä" (F-Kustannus, 2011), jossa on myös Inkeri Simola-Isakssonin laatimat leikkiohjeet tähän lauluun. |
| Viimeisinä vuosina ennen peruskouluja oli isoimmilla paikkakunnilla sekä yhteiskouluja tai -lyseoita että tyttökouluja, -lyseoita. Molempiin sai pyrkiä neljän… |
159 |
|
|
|
Tammerkosken koulun (vuosina 1956–73 Tammerkosken tyttölyseo) 90-vuotishistoriikissa tiivistetään 9-luokkaisen tyttökoulun lukusuunnitelma seuraavasti: " -- kieliä sekä taito- ja taideaineita opetettiin enemmän kuin yhteiskouluissa."Tyttölyseoiden opetussuunnitelman ajatuksellinen tausta on nähtävissä jo vuonna 1918 muotoillussa opetussuunnitelmassa, jonka pyrkimyksenä oli saada "tyttölyseon oppijakso enemmän erikoisen naissivityksen vaatimuksia vastaavaksi ja vähemmän rasittavaksi".Lähteet: Tammerkoski 90 Kyösti Kiuasmaa, Oppikoulu 1880–1980 |
| Milloin yrjö sana on alkanut tarkoittaa myös oksennusta? Vanha miehen nimi sekä Yrjölä nimisiä tiloja. |
1135 |
|
|
|
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan 'yrjö' ja sen johdannaiset ovat saaneet oksennukseen liittyvät merkityksensä vasta 1960-luvulla, eli 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ilmiöstä lienee kyse. Tätä vahvistaa myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen etunimikirjassaan esittämä huomio siitä, että nimi oli suhteellisen suosittu 1950-luvulle asti, mutta sittemmin kärsinyt sanan saamasta kansankielisestä merkityksestä. 1950-luvulla Yrjö-nimen saaneita poikia oli vielä yli 2 500 – 1970-luvulla enää alle 400.Yrjö ja Yrjänä (sekä keskiajalla tunnettu Yrjä) ovat kansankielisiä muotoja kreikkalaislähtöisestä nimestä Georgios. Ne ovat todennäköisesti syntyneet ruotsalaisen Yrjän-muodon kautta,... |
Kysy kirjastonhoitajalta