Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

6053 osumaa haulle. Näytetään tulokset 4121–4140.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin kirjaa, jossa oli lyhyitä filosofisia kertomuksia. Nimi saattoi olla jotain näistä : Ruoho on vihreämpää, ruohonleikkuri... ) Sielä oli ainakin kertomus,… 645 Kyseessä voisi olla teos Miksi ruoho kasvaa? sekä 57 muuta innostavaa ja ajatusta herättävää tarinaa (toim. Klas Hallberg ja Magnus Kull, Bazar 2003). Kuvaus ja kansikuva kustantajan sivuilla: http://www.bazarforlag.fi/asema/miksi-ruoho-kasvaa/5960.
Löytyisikö vanhaa laulua, jossa säkeistö: " Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks, hän paikaltansa lopultakin tuli siirretyks, Jäi Tellervot ja Kaarinat jo… 1470 Laulun sanat löytyvät nimellä "Menneet laulut" laulukirjasta Laulu-Matti, josta on julkaistu useita painoksia. Laulun numero tässä laulukirjassa on 276 (tarkistin vuosien 1945, 1947 ja 1955 painokset). Laulu alkaa: "Kai Rosvo-Roopen annetaan jo olla leskineen." Toinen säkeistö alkaa: "Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks'." "Jäi Tellervot ja Kaarinat" -säe kuuluu ensimmäiseen säkeistöön. Sanoittajan nimeä ei mainita. Sanojen perässä lukee, että laulua esitetään Rosvo-Roopen sävelellä. Rosvo-Roopen nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Selvitin sukunimi Malisen alkuperää ja selvisi, että nimi juontuu idästä tulleen profeetta Malafein (myös Mala) nimestä. Mistä saisin tietoa tästä enemmän? 2727 Suomalaisen sukunimistöntutkimuksen perusteos, Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet tietää kertoa, että Malinen-nimen taustalla on kreikan Malakias, heprean Malakia, josta on venäjässä tullut mm. Malafei, Malahij(a) ja Malasko. Näistä nimistä johdetut muodot Mala, Mali, Malo(i), Malahvie, Malakki, Malkki, Malatsu jne. ovat olleet yleisiä Karjalassa. Muita Malafein kautta Malakiakseen palautuvia suomalaisia sukunimiä ovat esimerkiksi Malja, Maljanen ja Malkki.
Haluan tiedustella, minkä hintainen (arvio riittää) oli 1800-luvun loppupuolella varakkaamman väen käyttämä nelipyöräinen hevoskärry hevosineen? 1307 Nelipyöräiset ajelurattaat eli trillat pysyivät varakkaimpia talonpoikaistaloja lukuunottamatta säätyläis- ja kaupunkilaiskulttuurin yksinoikeutena. Hyvän esimerkin niiden hintatasosta antaa Tuuloksen ajokaluteollisuutta ja sen historiaa käsittelevä Lauri Kauppilan kirja, jonka mukaan 1880-90-luvuilla Tuuloksen "rillat" maksoivat 200-225 markkaa ja 1900-luvun alussa 250-300 markkaa. Kaksipyöräisten pinnarattaiden ("turkulaisten" tai "kurikkalaisten") hinta näihin aikoihin oli 140-150 markkaa. Samuli Paulaharjun kurikkalaisia kärrymestareita ja heidän töitään käsittelevän kuvauksen perusteella tämän korkeammalle ei kaksipyöräisten rattaiden hinta kivunnutkaan: "Mutta entiset hyvät hinnat, puolitoistakin sataa markkaa kärryistä, olivat...
Ohjaskelkkailu - harrastajien lukumäärä? Kuinka paljon maailmalla on olympialajiksikin kelpuutetun ohjaskelkkailun harrastajia/kilpailulisenssin omaavia… 1183 Ohjauskelkkailun kansainvälinen lajiliitto International Luge Federation listaa sivuillaan 511 aktiivista kilpailevaa ohjaskelkkailijaa. Mukana luvussa ovat sekä yksilö- että parikelkkailijat ja sekä keino- että luonnonjääradoilla laskevat. Olympialaisissa lasketaan vain keinoradalla. Ensimmäisen kerran ohjaskelkkailu oli mukana Innsbruckin talviolymialaisissa vuonna 1964. (http://www.fil-luge.org/index.php?id=394&L=&spname=&snation=&vergleich=…) Liiton yhteystiedot: http://www.fil-luge.org/index.php?id=377 Wikipedian artikkeli ohjaskelkkailusta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjaskelkkailu
Kenen tämä runo on? "Runoilla ja perunoilla lienee paljon yhteistä: eihän viljavainioilla näitä löydy lyhteistä. Alkunsa ne mistä saikaan?... Kumpainenkin… 1283 Runoista ja perunoista on Juice Leskisen tekstiä kirjasta Räkä ja roiskis (Kirjayhtymä, 1992).
Aaro Hellaakosken runokokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918) on runo, joka alkaa sanoilla "Sinne, missä kesä kuluu nopeasti". Tästä runosta on jostain syystä… 2378 Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa. Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio. Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria...
Luullakseni Mirkka Rekolalla on runo ystävien kokoontumisesta juhlapöydän ääreen. Runossa on seä "...tuemme toinen toistemme osallisuutta..." Mikäköhän runo… 774 Etsinnöistä huolimatta en tällaista säettä Mirkka Rekolalta onnistunut löytämään. Selkeästi juhla-aiheisia runoja löysin oikeastaan vain yhden (jouluruno Hyasinttijuhla). Pöytien ääressä istuskellaan yksin ja seurassa useammassakin runossa, mutta ei aivan kaivatunlaisessa hengessä.
Haluaisin tietää, mitkä vanhat aapiset olisivat saaneet näköispainoksen ja ostettavissa. 2035 Monista vanhoista aapisista on otettu näköispainos, mutta valitettavasti monet niistä on jo loppuunmyyty. Joistakin on tosin mahdollisesti tulossa lisäpainos myöhemmin. Loppuunmyytyjä näköispainoksiakin kannattaa kuitenkin kysellä esim. antikvariaateista. Tässä listaa näköispainoksista sekä niiden saatavuustilanne Kirjavälityksen tietokannan mukaan. Tällä hetkellä saatavissa kirjakauppojen kautta: Einiö, K.: Lyhyt kuwa-aapinen (1. painos 1897, näköispainos 2013, Ntamo) Penttilä, Aarni: Aapiskukko (1. painos 1938, 28. p. 2011, Gummerus) Loppuunmyytyjä: Hälinen, Kaisa: Suomen lasten aapinen (4. painos 1951, 9. painos 2000, WSOY) Kodin ja koulun ensimmäinen kirja (12. uudistettu painos 1931, näköispainos 1994, Otava) Pakkala, Teuvo: Aapinen (...
Löytyisikö nuotit Anne Mattilan kappaleeseen: Pienen hetken? 811 Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
Mistä Tampereen Hämeenkadun "Kymmenen miehen talo" on saanut nimensä? 2662 Birger Federleyn vuonna 1907 suunnittelema ja Tampereen Ammattilaisten Kiinteimistö ja Kauppa Oy:n rakennuttama Kymmenenmiehentalo on saanut nimensä talon kymmenestä osakkaasta, jotka olivat tehtailija J. N. Salminen, nahkuri K. K. Kari, sähköteknikko Juho Holmsten-Heiniö, tehtailija J. A. Johansson, työnjohtaja Arvi Tanner, räätälimestari K. H. Pohjanpää, suutarimestari Paul Leppänen, kelloseppä C. V. Bergström, kauppias K. V. Luukkonen ja kauppias K. O. Toivonen. Lähde: Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998
Miten menee Tuntemattomassa Sotilaassa (romaanissa) täsmällisesti ottaen lause, jollla Antti Rokka esittelee sotamies Suden? "Tää kaveri - hää on Sus?" 4929 Lammiolle Rokka esittelee kaverinsa Suen Tassuksi, joka taas omasta puolestaan sanoo olevansa "sotamies Sus": - Mut kuule herra luutnantti. Sitähä mie vaan et myö päässää tään Suen Tassun keral sammaa porukkaa. - Kenen? - Suen Tassun. - Mikä teidän nimenne on? - Sus. Sotamies Susha mie oon. - Siis Susi... Entä teidän nimenne? - Rokkahan mie. Antero on etunim. Antikshan minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niihä mie sanon itsekkii. Koskelalle Rokka esittelee kaverinsa näin: - Ens kerrallaha myö paikalle satuttii. Komppa ukko hää sanokii jot mänkää Koskela luo. Sie varmaa sit oot Koskela. Sellasii terveisii hää lähetti jot tie mitä tahot meil. Myö ollaa täyvennysmiehii näät. Mie oon Rokka ja tää miun kaver, hää on Sus.
Minne voisi viedä tai kuka vastaanottaisi vanhat tietosanakirjat Tampereella? 4630 Vanhoille tietosanakirjoille on vaikea antaa hyvää kierrätysvinkkiä. Antikvariaatit eivät niitä yleensä huoli, eivätkä kirjastotkaan. Kierrätyskeskukset ovat yksi vaihtoehto, mutta asiaa kannattaa kysyä vaikkapa puhelimitse etukäteen, ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja paikan päälle. Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n sivut löytyvät täältä: http://www.pirkanmaankierratys.fi/. Vanhoja kirjoja voi käyttää paitsi alkuperäiseen tarkoitukseensa, myös esim. askartelumateriaalina. Ellei kirjoille löydy uutta kotia, viimeinen vaihtoehto on laittaa ne paperinkeräykseen. Tällöin kannet tulee kuitenkin ensin irrottaa.
Ilmari Kiannon kirjassa "Punainen viiva" Riika Romppanen havahtuu eräässä kohtaa huomaamaan, että hänellä on kovin huonot vaatteet ja pohtii asiaa suunnilleen… 1342 Vihtoriini tarkoittaa "koko- tai puolivillaista alpakkakangasta". Sana on johdettu puolivillaista naisten pukukangasta merkitsevästä vanhasta saksankielisestä sanasta Viktoria tai sen englanninkielisestä vastineesta victoria. Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja. V, [teini - vatoa]. Suomalais-ugrilainen seura, 1975
Kaipaan lorua jota äitini muisteli opetelleensa koulussa joskus 1960 luvulla. Kyse on kuukausista ja siitä montako päivää missäkin kuukaudessa on. Tiedustelin… 2102 Syys-, huhti-, kesä-, marraskuussa on päivää kolmekymmentä, kahdeksan kolmatt' helmikuussa, vaan muissa yksi neljättä. (Sakari Topelius, Luonnonkirja)
Löytyisikö lapsille tarkoitettuja opetuskirjoja huuliharpun tai ksylofonin soittoon? 1028 PIKI-kirjastojen alueelta löytyy kymmeniä soitonoppaita huuliharpun opetteluun. Suomenkielisiä ovat mm. Kaarlo Reinikaisen Joka pojan huuliharppukoulu ja David McKelvyn Huuliharppuopas. Löytyy myös nuotti Easiest harmonica tunes for children, jossa on yksinkertaisia melodioita huuliharpulle sovitettuna. Ksylofonin soitonoppaita on PIKI-alueella vain muutama. Randall Eylesin Mallet percussion for young beginners on tarkoitettu ksylofonin alkeisharjoitteluun. Muita soitonoppaita ovat mm. Chris Barronin Learn as you play tuned percussion & timpani ja Morris Goldenbergin Modern school for xylophone marimba vibraphone.
"Barrikaadi"-kirja kateissa. Vuosia sitten ilmestyi jonkin verran huomiotakin herättänyt puolalaisen(?) kirjailijan novellikokoelma, johon sisältyi novelli … 946 Olisikohan etsitty barrikadinovelli kenties mainion puolalaisen satiirikon Slawomir Mrozekin Kuinka minä taistelin. Se sisältyy kokoelmaan Elefantti, joka ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1964. Kirjasta julkaistiin toinen painos vuonna 1980. "Kun läksin aamulla maitoa hakemaan, näin kadulla taloni edessä barrikadin. Sen oli täytynyt ilmestyä siihen vasta hetki sitten, sillä kun neljän maissa olin noussut, ei siinä ollut vielä mitään." Näin alkaa selonteko barrikadista ja sen rakentamisesta, joka jatkuu pimeäntuloon saakka. Tarinan kertoja värväytyy taistelijoiden joukkoon ja hänelle osoitetaan paikka barrikadilla. Odotettua vihollista ei kuitenkaan koskaan ilmaannu ja kertoja poistuu puolustuslinjasta etsittyään maitokannunsa,...
Kyseessä on nuortenkirja, 70- tai 80-luvulta. Kirja on nuoren pojan kasvukertomus. Poika on harrastanut mäkihyppyä isän kannustamana, mutta murrosikä… 1006 Etsitty Lahteen sijoittuva mäkihyppyaiheinen nuortenkirja on Jorma Ranivaaran Raamit ränniin (WSOY, 1979).
Haluaisin saada vastauksen tällaiseen kysymykseen liittyen ihmisten etunimistä. Joillain henkilöillä on toisena tai kolmantena nimenä isän etunimi yhdistettynä… 1942 Isän tai äidin nimestä muodostetusta poika- tai tytär-loppuisesta nimestä on säädetty vain, että se voidaan antaa toiseksi tai kolmanneksi nimeksi (Nimilaki 32 b §). Ennen vuonna 1991 voimaan tullutta uutta etunimilakia sallittuja olivat vain isän nimestä muodostetut nimet. Patronyymejä, isännimiä esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä. Myöhempien vuosisatojen kirkonkirjoihin niitä on toisinaan merkitty, toisinaan ei. Myös matronyymejä, äidinnimiä, esiintyy kirkonkirjoissa jonkin verran. Isännimet ovat olleet talonnimen tai muun asuinpaikan nimen, ammattinimityksen tai nimetyn ominaisuuksista kertovan liikanimen ohella sukunimiksi vakiintuneiden lisänimien perustana. Niitä on käytetty sukunimenomaisesti siinä vaiheessa kun kaikilla ei vielä...
Vaihtuvatko Näsinneulan säämajakan värit automaattisesti vai ihmisvoimin? Osoittavatko ne vallitsevaa säätä vai ennustetta? 3256 Särkänniemestä kerrotaan, että säävaloja ohjataan manuaalisesti Näsinneulan ala-aulasta käsin. Valot säädetään sääennusteiden mukaan, mutta niitä voidaan muuttaa, mikäli säätilassa tapahtuu äkillisiä ja merkittäviä muutoksia.