| Etsin nuottia Valto Tynnilän säveltämään "Jäähyväiset" foxtrottiin (humppaan). Kappaleen on levyttänyt Saarikko Niilo Erik v.1933 ja Vilho Vartiainen v.1978… |
364 |
|
|
|
"Jäähyväiset" (alkusanat: "Kukka vaipui syksyn multaan") sisältyy nuottiin "Viimeisiä levy-säveleitä y.m.", osaan 8 (V. Tynnilä, 1934). Nuotissa on kappaleen melodianuotinnos. Tätä nuottia en löytänyt mistään yleisestä kirjastosta, josta sen voisi saada kotilainaksi, mutta se on Kansalliskirjaston kokoelmassa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. |
| Onko olemassa sanonta, että lyö päätään seinään jonkin asian takia ja tarkoittaako se, että on toden teolla joutunut opettelemaan jotakin? |
2661 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
|
| Etsiskelen kansanlaulua, tai oikeammin sen sanoja. Laulun nimi on yleisimmin kai Sanoma Saksanmaalta ja se alkaa "sanoma on Saksnmaalta tuotu ja se totitsesti… |
654 |
|
|
|
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin... |
| Onko viime vuosina julkaistu kuvallisia tietokirjoja suomalaisista puista? Minua kiinnostavat tavalliselle lukijalle tarkoitetut teokset, ei alan… |
143 |
|
|
|
Mitä suositeltavin tuoreehko kuvallinen tietokirja suomalaisista puista on Henry Väreen ja Heikki Kiurun Suomen puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2013), jossa esitellään perusteellisesti kaikki Suomen alkuperäiset puu- ja pensaslajit. Yleistajuisena se sopii kaikille kotimaisesta luonnosta ja puulajistosta kiinnostuneille lukijoille. Samoilta tekijöiltä on saatavilla myös suppeampi taskukokoinen Puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2018), joka esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit. |
| Onko taidemaalari Alice Kairasta (1913–2006) kirjoitettu elämäkertaa? Tai löytyykö hänen elämästään muuten jonkinlaista kirjoitettua dokumenttia? Kiitos… |
343 |
|
|
|
Leena Laulajaisen kirja Alice Kairan maailma (Otava, 1987) sisältää taiteilijan suullisesta kertomuksesta taltioidun elämäkertaosion "Elämäni on ollut taiteeni käyttövoima". Tämä lienee laajin saatavilla oleva kirjallinen dokumentti Kairan elämästä. |
| Etsin kirjaa, jossa esiteltiin Suomessa tavattuja tai tunnettuja aavetyyppejä. Luin kirjan joskus 2005-2009, jolloin kyse oli uudehkosta teoksesta… |
363 |
|
|
|
Kirja saattaa olla Mervi Kosken "Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja", jonka on kuvittanut Sakari Tiikkaja (Karisto, 2007). Kuvat eivät tosin ole mustavalkoisia. Kirjassa on 180 sivua. Kirjassa esitellään suuri joukko suomalaisia taruolentoja, joista yksi on Mara. Mara häiritsi nukkuvia ihmisiä ja eläimiä; uhrin henki salpautui tai uni kaikkosi. Kirjassa taruolentoja on ryhmitelty, mutta ei vaarallisuusasteen mukaan.
Kirjan kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3f218bd-422c-4d53-9282-b7e9dd857f90 |
| Etsin romaania, jonka luin pokkarina 90-luvulla. Se kertoi vastarintaliikkeen toiminnasta Ranskassa. Muistaakseni kirjoittaja oli nainen. Valitettavasti muuta… |
709 |
|
|
|
Tuntomerkkeihin sopivia romaaneja löytyy useita. Voisiko kyseessä olla joku näistä?
Anthony, Evelyn: Hakaristin varjo (Weilin+Göös 1986)
Barber, Noel: Jäähyväiset Ranskalle (WSOY 1984, pokkaripainos 1992)
Deforges, Régine: Sininen polkupyörä (Gummerus 1984), jatko-osat Viettelysten Pariisi ja Rakkauden riemukaari
Francis, Clare: Yötaivas (Suuri suomalainen kirjakerho 1984, pokkaripainos Otava 1989)
|
| Löysin pihamme puskasta tänään ötökän joka näytti vaaksiaiselta (ns "jättihyttyseltä"), paitsi että se oli hiukan isompi ja aikalailla musta, lukuun ottamatta… |
412 |
|
|
|
Hyönteiskirjojen kuvauksista päätellen kyseessä voisi olla jokin sahapistäislaji, esimerkiksi koivujunki (Xiphydria camelus). Kannattaa poiketa kirjastoon selailemaan hyönteiskirjaa pistiäisten kohdalta tai kokeilla esim. Googlen kuvahakua sahapistiäisistä ja koivujunkista ja katsoa, löytyisikö sopivaa lajia.
Lähteet:
Chinery, Euroopan hyönteisopas (Otava, 1994)
Kaato, Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
|
| Mitä Salattujen elämien kuvauksiin pääseminen edellyttää? Keillä siihen on parhaimmat mahdollisuudet. |
529 |
|
|
|
Mikäli tarkoitat avustajaksi Salatut elämät -sarjaan pääsemistä, tuottaja Marko Äijö kertoi vuonna 2015 MTV:n haastattelussa, että avustajien valintaan vaikuttaa ennen kaikkea kuvattava kohtaus eli se, millaisia ihmisiä siihen tarvitaan. Sarjan tekijät saavat runsaasti yhteydenottoja halukkailta avustajilta, joista valitaan kulloinkin sopivat henkilöt. Avustaja ei saa olla liian erottuva tai silmiinpistävä, jottei hän ohjaa katsojan huomiota pois päähenkilöistä. Avustajat myös sitoutuvat siihen, etteivät paljasta sarjan tapahtumia ulkopuolisille.
Lähde: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/salattujen-elamien-tuottaja-paljastaa-talla-perusteella-avustajat-valitaan/5329540#gs.jre3ic.
Salattujen elämien kuvauksia ei ole mahdollista päästä... |
| Miksi Wikipediassa on useita sivuja, joissa Nobelin taloustieteen palkintoa on sanottu ns. Nobelin taloustieteen palkinnoksi? |
317 |
|
|
|
Taloustieteen palkinto on koko nimeltään Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Sitä kutsutaan usein lyhyesti "taloustieteen Nobelin palkinnoksi", mutta se ei siis kuulu Alfred Nobelin testamentissaan määrittelemiin palkintoihin, jotka jaetaan fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Taloustieteen palkinto on perustettu vuonna 1968 ja se jaetaan samojen periaatteiden mukaan ja samassa tilaisuudessa kuin Nobelin palkinnot.
Lähde: The Nobel Prize -sivusto, https://www.nobelprize.org/prizes/economic-sciences/
|
| Mistä nykypäivän öylätti valmistetaan? Missä Suomen kirkkojen öylätit valmistetaan? |
6700 |
|
|
|
Kirkon tradition ja ekumeenisen käytännön mukaisesti leivän tulee olla vehnästä tehtyä. Läntisessä kirkossa käytetään raamatullisista ja käytännöllisistä syistä kohottamatonta leipää. Vilja-aineille yliherkkiä varten varataan gluteenitonta ehtoollisleipää, joka valmistetaan riisistä tai maissista.
Suomessa käytettävät ehtoollisleivät valmistetaan Helsingin Diakonissalaitoksella. Sen keittiössä valmistuu noin kolme miljoonaa ehtoollisleipää vuodessa.
Lähteet:
Palvelkaa Herraa iloiten : jumalanpalveluksen opas
Ehtoolliselle osallistumisen helpottaminen keliaakikoille ja vehnäallergikoille. Kirkkohallituksen yleiskirje nro 21/2012 | http://www.kirkonpalvelijat.fi/media/Keliakia2012-21.pdf
Miljoonat ehtoollisleivät yhdestä pienestä... |
| Voinkohan löytää tätä kautta vastauksen kysymykseeni. Etsin yhtä kappaletta jonka nimeä enkä esittäjää tiedä. Tiedän vain että esittäjä on nainen ja joitakin… |
304 |
|
|
|
Olisikohan kaivattu kappale kenties Eija Sinikan esittämä Käythän kanssain tangoon?
https://www.youtube.com/watch?v=A6_TidB3pic |
| Olen kuullut sellaisen kielikuvan, jossa ihmisen väitettiin selittävän jotain "enemmän itselleen kuin muille". Ideana siis, että ihminen tarjoaa keskustelussa… |
548 |
|
|
|
Tähän aihepiiriin liittyvää ja sitä valottavaa teoretisointia voisi ehkä lähteä etsiskelemään Jean Piaget'n ja Lev Vygotskin kirjoituksista. Piaget'n lapsen puheen kehittymistä ja Vygotskin ajattelun ja kielen suhdetta yleensä pohdiskelevat teoriat tarjoavat asiasta kiinnostuneelle ongelmaa mainiosti havainnollistavia käsitteitä ja erittelyjä. Varsinkin Vygotskin Ajattelu ja kieli on mitä suositeltavin lähdeteos haettaessa psykologista selitystä "enemmän itselle kuin muille" suunnatulle puheelle.
Puhe voi olla sisäistä tai ulkoista: sisäinen puhe on puhetta itselle, ulkoinen puhe on puhetta muille. Ulkoinen puhe on ajatuksen muuttamista sanoiksi, sen materialisoimista ja objektivoimista. Sisäisessä puheessa suunta on... |
| Onko Minna Canthin lausahdukselle, "Kaikkea muuta, paitsi nukkuvaa, puolikuollutta elämää", kirjallista lähdettä? Yritän löytää juuri sitä kirjaa, tai… |
15423 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884. Kirje sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet.
"Olen ollut täällä nyt aivan yksin. Annikin [Canth] on Kurkiharjussa. Tuo tietysti on outoa ja ikävää, mutta ainahan sen kestäisi, ellei olisi noita tosi elämän tosi huolia jotka karkoittavat unen ja tekevät sydämmen levottomaksi. Tiedän kuitenkin että ne ovat minulle tarpeelliset, sillä ne pitävät sielun voimia eleillä ja kehittävät hermostoa. Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää." (s. 162, kursiivi lisätty)
|
| Miksi kärpäsillä ei ole pistintä? |
382 |
|
|
|
Kun puhumme kärpäsestä, kyse on yleensä huonekärpäsestä, joka on harmaa, vaatimattoman näköinen, koko maapallolla yleinen peruskärpänen. Sillä ei ole pistintä, mutta kärpäslajien joukosta löytyy myös sellaisia, joilla on terävä, pistintä muistuttava imukärsä. Niistä tutuin lienee 60-luvun alussa maan kaakkoisrajan yli Suomeen tullut ja sittemmin lähes koko maahan levinnyt hirvikärpänen.
Huonekärpäsen pistimettömyys saa selityksen, kun tarkastellaan sitä, mihin pistintä hyönteismaailmassa tavallisimmin käytetään: ravinnonhankintaan ja puolustautumiseen. Ampiais-, mehiläis- ja kimalaisnaarailla ruumiin takapään munanasetin on muuntunut myrkkypistimeksi. Ampiaiset lamaannuttavat sillä saaliin, ja ne voivat sileällä piikillään pistää lukuisia... |
| Mistä ja kenen runosta on pätkä" älä epäile epäile etten minä.." |
385 |
|
|
|
Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. -- |
| Kiinnostaa tietää mihin asti Nokian sairaalassa synnytettiin? Itse olen syntynyt Nokian sairaalassa elokuussa 1967. |
817 |
|
|
|
Nokian sairaalan synnytysosasto lopetettiin vuonna 1968. Nokialaisten oli tämän jälkeen mentävä synnyttämään lapsensa Tampereelle.
Synnytysosaston lopettaminen ja sairaalan osastojaon muutos 1.1.1969 (synnytysosasto muuttui naistentautien osastoksi) hyväksyttiin Nokian seudun sairaalan kuntainliiton varsinaisessa syyskokouksessa 28.10.1968. Osaston viimeisenä toimintavuonna synnytyksiä oli 168 (elävänä syntyneitä 167, kuolleena syntyneitä 1), keskenmenoja 21.
Lähde:
Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle
Nokian seudun sairaalan kuntainliiton toimintakertomus v. 1968 |
| Mikä kirja/kirjasarja on sellainen, jossa muistaakseeni esiintyy ainakin sisarukset, poika ja apina. Sisarukset käyvät kotikoulua. Porukka löytää salaisen… |
589 |
|
|
|
Varsin hyvin kysymyksen kuvailua vastaa Enid Blytonin Arvoitus-sarja ja sen ensimmäinen kirja Aution kartanon arvoitus. Sarjassa seikkailevat sisarukset Roger ja Diana, heidän serkkunsa Peter ja tämän koira sekä sirkuspoika Barney nokkelan lemmikkiapinansa kanssa. |
| Täälä Reisjärven kirkonkylän kävelytiellä näkee sateisina aikoina paljon kotiloita. Noh olen äskettäin huomannut että kotilot näyttäisivät havittelevat… |
570 |
|
|
|
Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä.
Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita... |
| Olen yrittänyt etsiä yhtä lastenkirjaa, jonka omistimme 2000-luvun alussa. Muistamme sisarusteni kanssa sen verran, että kirjassa oli ilmeisesti jättiläinen … |
670 |
|
|
|
Arvelisin, että etsitty kirja on Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).
Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.
Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996). |