| Mietimme todella pitkään mikä on kirjan nimi, jossa esiintyy mm. hahmoja nimeltään Peikko Porkkana, Kurki Kutvonen, Merikotka Merkillinen ja Siili Sihistin? |
644 |
|
|
|
Nämä hahmot esiintyvät Topo Taviomaan kirjoittamassa ja Camilla Mickwitzin kuvittamassa satukirjassa Kapina Karhumaassa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1977). Topo Taviomaa on kirjailija Ilmari Ihalaisen salanimi.
|
| Miten Kauneimmat käsityöt on ilmestynyt? Montako numeroa vuodessa, milloin alkoi 7 numeroa vuodessa ilmestyä? |
389 |
|
|
|
Kolmiokirjan julkaisema Kauneimmat käsityöt -lehti on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Vuotuisten numeroiden määrä kasvoi kuudesta seitsemään vuonna 2013.
Kustantajan kotisivut: http://kolmiokirja.fi/.
|
| Kysymykseni koskee vanhaa satukirjaa, joka oli minulle valtavan rakas, mutta josta muistan vain epämääräisiä osia sieltä täältä. Voisitkohan auttaa… |
1127 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Heather S. Buchananin Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY, 1988). Siinä perheineen puunkolossa elelevä Jori menee naimisiin teepannussa takanreunalla asuvan Matildan kanssa. Puunoksaan takertuneesta ilmapallosta rakennetaan ilma-alus, jolla lennetään hääpaikalle. Seremonian jälkeen vastavihitty pari lähtee etsimään omaa kotia. Ensin hiiret yrittävät asettua kastelukannuun, mutta lopulta rauhallisempi ja miellyttävämpi asumus löytyy hylätystä nukketalosta.
Jorista ja Matildasta kertovia kirjoja on useita, ja Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon on ilmestynyt myös osana kirjaa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä (WSOY, 1995)
|
| Piki verkkokirjastosta löytyy henkilöltä Christy Brown kirjat Vasen jalkani ja Jonnekin päivästä pois. Onko kyseessä samasta kirjasta eri nimillä vai ovatko… |
376 |
|
|
|
Vasen jalkani ja Jonnekin päivästä pois ovat kaksi eri kirjaa, molemmat omaelämäkerrallisia. Vasen jalkani kertoo minä-muodossa Brownin lapsuuden tarinan. Jonnekin päivästä pois on näistä kahdesta romaanimaisempi ja kertoo kirjailijan perheen elämästä 1940- ja 50-lukujen Dublinissa.
Vaikka Pirkanmaan kirjastoista ei löydy Christy Brownia englanniksi, hänen teoksiaan kyllä löytyy muista kotimaisista kirjastoista. Voit helposti saada niistä minkä tahansa luettavaksesi tekemällä siihen omassa kirjastossasi kaukolainatilauksen.
|
| Tieteiskirja, jossa vieras sivilisatio pelastaa ihmiskunnan keksiessään syöpäsolun avulla kuolemattomuuden. |
623 |
|
|
|
Syöpään parannuskeinon keksineitä kosmoksen muukalaisia tavataan ainakin Octavia E. Butlerin kirjassa Aamunkoitto (Kirjayhtymä, 1990). Olisikohan tämä ehkä kaivattu tieteisromaani?
|
| Tieteiskirja, missä maan kiertoradalle ilmestyy asteroidi, jonka sisältä löydetään useisiin rinnakkaistodellsuuksiin johtava käytävä. |
500 |
|
|
|
Kaivattu tieteiskirja saattaisi kenties olla Greg Bearin Aikatunneli (Karisto, 1989).
"Maan lähelle saapuu aurinkokunnan ulkopuolelta valtaisa asteroidi, jota tutkimaan lähetetään monikansallinen ryhmä. Kirjan varsinainen juoni alkaa tilanteesta, jossa Kiveksi nimetty planeettamme uusi monikilometrinen seuralainen on osoittautunut jättimäiseksi avaruusalukseksi. Mikä vielä kummallisempaa, se on ihmisten rakentama ja sen sisällä on loputtoman pitkä käytävä, keinotekoinen aika-avaruuden vääristymä. Sen luonteen selvittäminen annetaan nuoren matemaatikkoneron, Patricia Vasquezin tehtäväksi." (Tapani Ronni, Aikakone 4/1989)
http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89aikatunneli.htm
|
| Kaipaisin tietoa lasten- ja nuortenkirjallisuudesta, joka joko käsittelee tai edustaa anarkistista maailmankatsomusta. Kirjojen ei ole pakko olla… |
486 |
|
|
|
Vaikka hakusanoilla "anarkia" ja "anarkismi" verkkokirjastoista jonkin verran lastenkirjallisuutta löytyykin, täytyy kyllä sanoa, että lastenkirjojen "anarkia" on lähinnä viatonta vallattomuutta - ei niinkään maailmankatsomuksellista poliittista anarkismia.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Käyttökelpoista teoreettista kirjallisuutta aiheesta löytyy kuitenkin jonkin verran varsinkin Lastenkirjainstituutin tutkimuskirjallisuuden joukosta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Hyvä yleisjohdatus politiikkaan lastenkirjoissa on Sulevi Riukulehdon, Anssi Halmesvirran ja Kari Pöntisen Politiikkaa lastenkirjoissa (SKS, 2001).
|
| Mistä tulee sukeltajan refleksi? Luin isosiskoni vanhaa koulukirjaa, jossa asiaa ei selitetty mutta se sisälsi teorian (jota ei ole voitu todistaa) missä… |
1706 |
|
|
|
Nisäkkäiden sukellusrefleksi selitetään yleensä evoluution jäänteeksi ajalta, jolloin nisäkkäät asuivat vielä meressä. Ensimmäisen kerran se havaittiinkin juuri merinisäkkäillä, ja niillä sitä on tutkittukin eniten.
Sukellusrefleksi aktivoituu naama-alueen tuntoaistimista veden alla ja siihen kuuluu useita elimistön reaktioita hengityksen pysäyttämisen lisäksi: verenkierron sentralisaatio eli keskittyminen sisäelimiin, sydämeen ja aivoihin, sydämen sykkeen aleneminen, rentoutuminen ja aineenvaihdunnan hidastuminen sekä pernan supistuminen. Näiden seurauksena elimistön hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotanto vähenevät, lämmönhukka pienenee ja painevaurioiden riski vähenee. Sukellusrefleksi on tahdosta riippumattoman hermoston säätelyn... |
| Musiikkikirjastoväki! Löytyisikö tämän laulun nimi ja itse laulu joltain äänitteeltä? Laulettu vanhempina aikoina koulussa. Kun koivu kukkii ja tuomi tuoksuu,… |
1819 |
|
|
|
Laulun nimi on Pääskyset saapuvat. Laulu alkaa: "Te pienet linnut, te pitkäsiivet". Muistamasi säkeistöt ovat laulun 3. ja 4. säkeistö, jotka on ajateltu pääskysten laulamiksi. Kaksi ensimmäistä säkeistöä on ajateltu lasten laulamiksi. Runon on ilmeisesti kirjoittanut Arvid Lydecken, vaikka hänen nimeään ei kaikissa nuoteissa mainita. Runo löytyy myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953, s. 193-194), jossa sen tekijäksi on merkitty Arvid Lydecken (s. 203). Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan se löytyy muistakin kirjoista, mutta niitä en päässyt tarkistamaan (http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta).
Laulun on säveltänyt moni säveltäjä, ja eri julkaisuissa... |
| Asiakkaamme etsii vanhaa runoantologiaa, jossa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Runot on ryhmitelty kirjaan vuodenaikojen mukaan, ja otsikoitu tyyliin:… |
585 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Yrjö Kaijärven ja Leo Tiaisen toimittama Suomalainen maisema runoudessa ja maalaustaiteessa (Tammi, 1946).
|
| Etsin äitini joskus lukemaa runoa tai satua. Siinä enkelit virkkaavat lumihiutaleita ja lumipyryt johtuvat siitä, kun enkeli kompastuu ja hiutaleet leviävät… |
616 |
|
|
|
Kaivattu satu saattaisi olla Ulla Attila-Hämäläisen Lumettarien kompastus. Se sisältyy Attila-Hämäläisen kirjaan Uipari Puiperon sadut (Valistus, 1958).
Sadussa eletään syksyä, ja pilvien yläpuolella lumettaret virkkaavat kovalla kiireellä kaikenkokoisia lumitähtiä saadakseen niitä riittävästi valmiiksi ennen talven tuloa. Kimaltelevat hiutaleet kerätään suuriin lumikoreihin, jotka sitten viedään lumivarastoon odottamaan lumisadetta. Käy kuitenkin niin, että yhtä täyttä koria kuljetettaessa lumikeiju kompastuu kohoutumaan pilvenhattarassa ja juuri valmistuneet hiutaleet vierivät korista ulos, yli pilven reunan ja alas kohti maan pintaa. Ennenaikainen talventulo vihastuttaa Syksyn, jonka työt ovat vielä kesken. Syksyn pitämä kova meteli... |
| Millainen on ns. stataristinen lukutapa, jota on pyritty suosimaan ainakin 1920-luvulla, unohtamatta kuitenkaan kursorista tapaa. https://josu13.kuvat.fi/kuvat… |
779 |
|
|
|
Latinan "seisovaa" tarkoittavasta statarius-sanasta johdettu stataarinen (seisova, verkalleen edistyvä) merkitsee lukemisesta puhuttaessa "selvää ja hidasta, välimerkkejä huomioivaa lukemista". Tämä kytkeytyy 1900-luvun alupuolen lukemisen opetuksen mekaaniseen luonteeseen. Kursorisella eli nopealla, pääkohdittaisella lukemisella pyrittiin tämän vastapainona irti ymmärtämistä vailla olevasta tankkaavaisuudesta. Lukemisläksyn mekaanisen toistamisen sijasta uudessa oppivelvollisuuskoulussa opettajan tuli koettaa ohjata oppilaitaan tekstin pääkohtien ymmärtämiseen ja antaa luetun pohjalta tilaisuuksia uuden kertomiseen ja keskusteluun.
Lähteet:
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia. 3, Piirijakoasetuksesta oppivelvollisuuteen
Aimo... |
| Keski-Euroopassa reissatessa ihmettelin liuskekivikattoja. Miten kivet kiinnitetään rakenteisiin? Miten voidaan tehdä kaarevia muotoja? Mitään kiinnikkeitä ei… |
292 |
|
|
|
Liuskekivilaatat asennetaan aluskatteen päällä oleville rimoille tai orsille suunnilleen samaan tapaan kuin paanut. Jotta katto olisi tiivis, laatat limitetään niin, että jokainen kohta peittyy vähintään kahdella laatalla. Laatat kiinnitetään nauloilla valmiiksi poratuista rei'istä. Naulojen kannat jäävät piiloon laatan yläpuolelle tulevan laatan alle.
Liuskekivi on omiaan kattomateriaalina käytettäväksi, koska siitä on helppo tehdä riittävän ohuita kivilaattoja, jotka mukautuvat hyvin monentyyppisiin kattoratkaisuihin.
https://i0.wp.com/www.roofingcalc.com/wp-content/uploads/2016/03/classi…
Oheinen kuva on hyvä esimerkki kaarevan kohteen laatoittamisesta. Myös laattojen naulakiinnitys on tässä selvästi nähtävissä.
Lähde:
Per Hemgren... |
| Haluaisin tietoa hupputakkien eli hupparien historiasta Suomen kielellä, esimerkiksi koska niitä alettiin valmistamaan ja koska niitä alettiin myymään Suomessa. |
585 |
|
|
|
Hupparia ei löydy Vuokko Lindforsin ja Sirkka-Liisa Paimelan lähes 2500 hakusanaa kattavasta muodin ja pukeutumisen sanakirjasta À la mode (Otava, 2004), eikä tästä vaatteesta muutenkaan näytä järin paljon kirjoitellun.
Vaikka jonkinlaisia hupparityylisiä takkeja on tavattu jo aiemminkin, voinee varsinaisen hupparihistorian kartoittamisen aloittaa 70-luvun alkupuolelta. Tältä ajalta ovat peräisin museoiden kuva-arkistoista löytyvät varhaisimmat nykymuotoiset hupparit.
Aikakauden muotiin vaikuttivat toisaalta vuosikymmenen puolivälin lama, toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen. Pukeutuminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja vapaa-ajan vaatteiden valikoima lisääntyi - samalla niistä alkoi tulla katukelpoisia. Uusiin tilanteisiin tarvittiin uusia... |
| Vuonna 1981 ilmestyi Kiljusen herrasväki-niminen elokuva, jossa kyseinen herrasväki voittaa matkan Helsinkiin. Mahtaisiko teillä olla tietoa, että mitä rotua… |
803 |
|
|
|
Hamletin esittäjä teatterissa on Asko Sarkola.
Sessanista en lisätietoja löytänyt, mutta parin vastaani tulleen kuvan perusteella arvelisin, että tämä villakoira Pullan esittäjä saattaisi olla kääpiösnautseri.
https://kavi.fi/fi/elokuva/102416-kiljusen-herrasvaki
http://s0.discshop.fi/img/front_large/88035/kiljusen_herrasvaki.jpg
http://www.koirarodut.org/schnauzers?images=schnauzers&i=2
|
| Jack Kerouacin kirjassa Matkalla (On the Road) on kohta, jossa kirjoitetaan näin: "Nothing behind me, everything ahead of me, as is ever so on the road." Miten… |
1001 |
|
|
|
"Takanani ei mitään, edessä kaikki, kuten aina tien päällä." (s. 194)
Jack Kerouac, Matkalla : alkuperäinen versio. Tammi, 2007
|
| Luin noin yhdeksän vuotta sitten kirjan, jonka nimi ja tekijä ovat päässeet unohtumaan. Voisittekohan auttaa kirjan löytymisessä? Kirjan tapahtumat sijoittuvat… |
532 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee kanadalaisen Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö (Gummerus, 2001).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakansitekstissä: "Tulitikkutyttö on unenomainen kertomus sisaruksista jotka kasvavat muusta maailmasta erillään, seuranaan vain toisensa ja isän mahtava kirjasto vanhoine kirjoituksineen, sanakirjoineen ja satuineen. Kun isä äkkiä päättää jättää maailman, on sisarusten kohdattava kartanon rajojen ulkopuolella oleva ällistyttävä todellisuus joka on kovin toisenlainen kuin isän ja kirjojen maailma."
Kirja alkaa tilanteesta, jossa sisarukset toteavat isänsä kuolleen. Tämä päätetään haudata, ja valmisteluja tehtäessä toinen heistä poikkeaa puuvajaan katsomaan, kuinka paljon heillä on lautoja. Synnin Palkka mainitaan ensimmäisen... |
| Eemeli laulun nuotit, mistä löytyisi. Kyseessä Vaahteramäen Eemelistä kertova |
2406 |
|
|
|
Tarkoittanet laulua Kissankulman kauhu - Eemeli, jonka on säveltänyt Georg Riedel. Laulun alkuperäinen nimi on Hujedamej sånt barn han var. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren, suomenkieliset sanat on kirjoittanut Juha Vainio yhdessä Valma Aschanin kanssa. Laulu alkaa: "Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi". Kertosäe alkaa: "Voi herranjestas, minkälainen lapsi oli hän". Laulun on levyttänyt Ragni Malmstén yhdessä Yrjö Tähtelän kanssa. Nuotti löytyy monesta laulukirjasta, esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9 ja Lasten omasta toivelaulukirjasta.
|
| Neuvooko Nalle Puh jossain jotain runojen kirjoittamisesta. Esimerkiksi, että täytyy mennä paikkaan, johon runot tulevat? |
1939 |
|
|
|
Kirjan Nalle Puh rakentaa talon viidennessä luvussa Puh sanoo ensin, että "joskus lauluja ilmestyy päähän" ja sitten yhdeksännessä luvussa tulee kysymyksessä jäljitetty kohta, jossa hän täsmentää: "Mutta se ei ole Helppoa -- sillä Runous ja Hyrinät eivät ole Haettavissa, ne Ilmestyvät. Eikä siinä auta muu kuin mennä sellaiseen paikkaan mihin ne ilmestyvät."
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Kuittinen? Tiedän, että rajan takana on Kuitti niminen kylä ja järvi, mutta mitä tarkoittaa kuitti? Tuskin kauppakuittia... |
1313 |
|
|
|
Vaikka Kuittinen on vankasti pohjoiskarjalainen sukunimi, joka on ilmaantunut sinne jo 1600-luvun alkukymmenillä, nimeä ei voi pitää itäisenä, sillä Kuitti-aines esiintyy jo varhain läntisessä nimistössämme. Levikki ja äänneasu antavat aiheen epäillä nimeä ruotsalaisperäiseksi lisänimeksi.
Vaikka kuitti nykyään mieltyy lähinnä "todistukseksi maksun saamisesta, kirjalliseksi maksutodistukseksi", sanan alkuperäinen merkitys on ollut laajempi ja moniulotteisempi: turvallinen, varma, vapaa, turvattu (joltakin), vapautettu (jostakin), loppuun suoritettu, tasassa oleva, selvä, velkansa suorittanut, välinsä selvittänyt - pohjalla ilmeisesti latinan quietus, "rauhallinen, levollinen".
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomen... |
Kysy kirjastonhoitajalta
