Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7244 osumaa haulle. Näytetään tulokset 261–280.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyykö julkaistua suomennosta Olof von Dalinin runosta Vårvisa: Gumma, dräng och piga, Oxe, ko och kviga, Kalv och lamm i glädje hoppa; Tuppen med sin fru… 78 Aale Tynnin suomennos ”Kevätlaulu” sisältyy hänen toimittamaansa kirjaan ”Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa” (WSOY, 3. painos 2004, s. 250-253). Kirjan vanhempia painoksia (ensipainos 1957, uusittu ja täydennetty laitos 1974) en pääse katsomaan. Kirjassa on alkuperäinen runo ja sen rinnalla suomennos. Muistamasi kohta on runon 1. säkeistön keskeltä. Alkuperäinen runo alkaa: ”Bort med höga ting!”
Miten tarkalleen kuuluu Kaarina Helkisan runo, joka alkaa näin: On jokainen kuvitelma hauras tavara Ja kuvitelmistamme unelma on aroin ja maailma avara on… 88 Runo on nimeltään "Laulu unelmista ja haaveista". Se alkaa: "Aina muista kissaa arkaa!" Runo sisältyy kirjaan Helakisa, Kaarina: "Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88" (Otava, 1988, s. 227) ja Ismo Loivamaan toimittamaan kirjaan "Rohkaisurunoja" (Karisto, 1995, s. 67).
Tampereen yläalkeiskoulun oppiaineena oli sanapuento. Tarkoittaako se aineenkirjoitusta? 116 "Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia 
Onko Charles Aznavourin niin kovin tutulta kuulostavasta laulusta "Je m'voyais déjà", tehty ja levytetty myös suomenkielinen versio? Kuka olisi ko… 102 Tästä Charles Aznavourin säveltämästä ja sanoittamasta laulusta en löytänyt suomenkielistä versiota. Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSecondHandSongs:https://secondhandsongs.com  
Väitöskirja evakkojen ja heidän heidän jälkeläistensä identiteetin muodostumisesta Neuvostoliiton rajan läheisyydessä 62 Voisikohan kyseessä olla Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa (Lapin yliopistokustannus, 2013)?Se on luettavissa myös verkossa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61677.
Muutama vuosi sitten vierailin pienessä latogalleriassa, jossain Tampereen ja Jämsän lähettyvillä luulisin. Osaisiko joku kertoa paikan nimen? 62 Kyse voisi olla Maitolaiturimuseosta, joka sijaitsee Velaatan kylässä noin 50 km Tampereelta Ruoveden suuntaan. Kotisivut: https://www.maitolaiturimuseo.net/.Mänttä-Vilppulan matkailusivuilla on myös maininta Maitolaituri24-nimisestä pop-up-näyttelytilasta, joka sijaitsee Pohjaslahden kylässä: https://visittaidekaupunki.fi/kulttuuri/kesan-nayttelyt-ja-galleriat/. 
Laulun Paratiisi sanojen kerrotaan syntyneen niin että Rauli Badding Somerjoki muokkasi Arja Tiaisen alkuperäistä runoa, ja mm. mietti säettä "Meri vaahtosi… 277 Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirjassa ”Badding : Rauli Somerjoen elämä ja laulut” (Sputnik, 1996, s. 135-136) on kerrottu ”Paratiisi”-laulun syntyhistoriasta. Arja Tiainen, jolta sanat oli tilattu, lähetti Rauli Somerjoelle kaksi kertovaa säkeistöä ja kertosäkeen varustettuna kommentilla: ”saat korjata jos ei mee”. Kirjassa on Tiaisen alkuperäinen teksti ja Somerjoen tekstiin tekemät korjaukset ja lisäykset. Esimerkiksi mainitsemasi kohdan alkuperäisessä tekstissä ”Meri vaahtosi kuin lahden A.” Kolmannen säkeistön Somerjoki kirjoitti itse.Jukka Rajalan kirjassa ”Kaita polku : Rauli Badding Somerjoen tarina” (Kustannusosakeyhtiö Siltala, [2018], s. 120-121) kerrotaan, että Somerjoki soitti Tiaiselle ja pyysi tätä kirjoittamaan...
Mä just katoin Speden 'Pähkähullu Suomi' leffan. Baarikohtauksesta, onko hookri ja kookri jotain alkoholi? Googlettamalla ei ainakaan löytynyt vain kirjoitinko… 81 Taitavat "hookri" ja "kookri" olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Tekaistuilla cocktailien nimillä Simo saa vedettyä tarjoilijan huomion puoleensa siksi aikaa, kun Njurmi (Spede) kiinnittää köyden tämän jalkaan.Pähkähullu Suomi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Lasteni isoisomummo lauloi aikoinaan Vöyrin marssia, mutta hiukan eri sanoilla. Löytyyköhän tällaista versiota mistää: Oli meillä päällikkönä ukko Mannerheimi… 103 Nuottijulkaisuista en tätä sanoitusta löytänyt, mutta tällainenkin säkeistö, jossa Mannerheim mainitaan, lauluun on julkaistu, tosin ei sanasta sanaan muistamallasi tavalla. Sanoituksia löytyy Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Voit hakea esimerkiksi fraasilla ”ompi ukko Mannerheimi”. Alla muutama esimerkki: Digi.kansalliskirjasto.fi, Ampiainen, 08.06.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1002961?page=10 Digi.kansalliskirjasto.fi, Länsi-Suomi, 23.04.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1263733?page=2 Digi.kansalliskirjasto.fi, Sarkatakki, 01.05.1938....
Hakusessa nuoruuteni sarja jota esitettiin myöhäisilloissa 1992-eteenpäin joko tv1 tai tv2 kanavalla. Sarjassa italialainen? tyttö opiskeli valokuvausta… 104 Olisikohan kyseessä ehkä Valentina, jota esitettiin TV 2:n torstai-illoissa MTV:n ohjelmistossa lokakuusta 1991 tammikuuhun 1992?"Guido Crepaxin sarjakuvaan perustuvan italialaissarja Valentinan seksikäs sankaritar on rohkea valokuvaaja, jonka kiinnostus salaperäiseen ja kiellettyn vie hänet alamaailmaan. -- Neuvokasta Valentinaa esittää Demetra Hampton." (Katso 42/1991)Valentina (TV Series 1989) - IMDb
Yritän löytää tietoja siitä vaiheesta, kun ylioppilaskirjoitukset oli vielä pakko suorittaa Helsingissä. Voitko ehdottaa jotain kirjaa? 70 Kerrassaan verraton lähdeteos aiheesta on Mervi ja Pekka Kaarnisen Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Otava, 2002).
Uutisissa kerrottiin Japaniin 80 vuotta sitten pudotetun atomipommin elossa olevista uhreista. Että he kohtaavat edelleen ennakkoluuloja ja syrjintää. Mutta… 121 Ennakkoluulot ja syrjintä, jota "hibakushat" Japanissa kohtaavat, kytkeytyy etenkin radioaktiiviselle säteilylle alttiiksi joutumisen aiheuttamiin mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Tästä syystä heillä on ollut vaikeuksia niin työ-, asunto- kuin avioliittomarkkinoillakin.Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettuihin atomipommeihin liittyvien säteilysairauksien stigma vaikuttaa myös pommituksen kokeneiden jälkipolviin: näistä kaupungeista kotoisin olevien naisten on voinut olla vaikea löytää puolisoa, koska pelätään, että "hibakushien" jälkeläisten lapsilla voi olla synnynnäisiä säteilyvaurioita. Ei ole ollenkaan tavatonta, että avioliittoa suunnittelevan nuoren miehen perhe palkkaa yksityisetsivän selvittämään, onko vaimoehdokkaalla...
Etsin Eeva Kilven runoa, joka meni jotenkin niin, että ”sinä olet ollut jossain kaukana…” ja lopussa muistaakseni oli, että runon kertoja kysyy, joko olet… 96 Kaivattu runo löytyy Eeva Kilven Animalia-kokoelmasta. Sisällysluettelossa sen nimeksi on merkitty ensisäkeen mukaisesti Se että on kerran käynyt kaukana.
Etsin nuorena lukemaani nuortenkirjaa, jossa teini-ikäinen tyttö nykyajasta on aikamatkustanut keskiaikaan elämään linnaan. Siellä hänellä on suhde… 158 Kyseessä voisi olla Susan Pricen kirja Sterkarmin poika (Tammi, 2001).Lisätietoa kirjasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au639346d8-ba12-481a-9d8c-6…
Mistä löytyisi äitini aikoinaan laulama laulu, jossa kysytään pieneltä mieheltä (miesi) kun hän lähtee koulumatkalle kirjat laukussaan, ja mitä muuta sieltä… 124 Lähimmäksi kuvaustasi osuu laulu ”Pieni matkalainen”, joka alkaa: ”Pien’ on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan”. Ensimmäisen säkeistön lopussa kysytään: ”Minne, minne käy sun tiesi, pieni reipas matkamiesi?” Siunausta ei tässä laulussa toivoteta, mutta toisessa säkeistössä lauletaan: ”…Herra sulle olkoon siellä oppaanas…” Tämän laulun sanoittaja on K. (eli Konstantin eli Kosti) Raitio. Melodia on kansansävelmä. Säkeistöjä julkaisuissa on yleensä neljä. Alkuperäisessä runossa ”Pienelle matkalaiselle” säkeistöjä on viisi. Runo sisältyy esimerkiksi K. Raition kirjaan ”Esi- ja toinen lukukirja” ja August Kannisen toimittamaan ”Lasten lukukirjaan”. Laulu sisältyy esimerkiksi Reijo Pajamon kirjaan ”Koulun laulutunnilla” ja nuottiin...
Missä Eeva-Liisa Mannerin runossa puhutaan äidistä? 66 Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken...
Etsin kirjaa jossa vauvat vaihtuvat tavallisen ja sirkuksessa asuvan perheen kesken. 90 Etsitty kirja taitaa olla Mervi Lembergin Vaihdokkivauvat (Otava, 1995).
Etsin runoa, jonka juoni menee kutakuinkin näin: Ihmiset juhlivat (tai ovat ainakin kokoontuneet yhteen) ja havahtuvat kesken kaiken kuuntelemaan upeaa linnun… 85 Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Lainasin kirjan Kirkkonummen pääkirjaston lasten ja nuorten osastolta joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa ei ollut kuvia, ja arvioin sen olleen korkeintaan pari… 99 Voisikohan kyseessä olla David Almondin Pimeän peli (Tammi, 2001)? Vuoristoon se tosin ei sijoitu: "luolat", joissa siinä liikutaan, ovat vanhoja kaivoskuiluja."Kolmetoistavuotias Kit Watson muuttaa perheineen isoisänsä luokse vanhaan kaivoskaupunkiin. Hän tutustuu synkkään poikaan nimeltä John Askew. John johtaa kaivostunnelissa pelattavaa peliä nimeltä Kuolema. Vaarin kanssa Kit taas tutustuu muistoihin ja tarinoihin, jotka antavat valoa ja toivoa elämään."
Samuli Paulaharju käyttää Tunturien yöpuolta teoksessaan hopearahasta termiä speisi, ja selityksissään mainitsee tämän olevan n. 60 markkaa. Kuinkahan paljon… 90 Speisi mainitaan myös Paulaharjun kirjassa Taka-Lappia ja siinä hän selittää sitä näin: "speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk". Tunturien yöpuolella -kirjassa speisin markka-arvo ilmoitetaan periaatteessa samalla tavalla ("5: 60 mk"), mutta kaksoispisteen ja numeron 6 väli on siinä sen verran pitkä, ettei '5:' välttämättä hahmotu kuuluvaksi yhteen '60 mk':n kanssa. Speisin arvoksi Paulaharju ilmoittaa siis 5 markkaa 60 penniä. Paulaharju teki Taka-Lappia -kirjassa kuvatun matkansa vuosina 1925–26. Sen aikainen 5,60 mk vastaa nykyrahassa 2,20 euroa (Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus).