| Tiedän, että laulun nimi on espanjaksi "Cucurrucucuu Paloma" ja koko tekstinkin löydän espanjaksi, mutta suomeksi minulla on vain sanat "ei neito paljasta… |
880 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,... |
| Mikähän toukka kyseessä ovat terijoen salva puussa vanhassa ennen ei tavattu tänä kesänä ilmaantuivat ja on tosi paljon. |
290 |
|
|
|
Toukka lienee lehtipistiäisiimme (Tenthredinidae) kuuluva Euura salicis.
Euura salicis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Euura salicis - www.galerie-insecte.org
Euura salicis 1 – HYÖNTEISKUVASTO (hyonteiset.com)
Äkämiä terijoensalavan lehdissä - Selkärangattomat eläimet / Pistiäiset - LAJI.FI-foorumi |
| Etsin lastenkirjaa, jonka luin joskus 80-90-luvun vaihteessa. Siinä oli hiiri, joka lähti pitkälle matkalle kävellen, ja jossain vaiheessa se hankki jostain… |
387 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Arnold Lobelin Hiirijuttuja (Weilin+Göös, 1986). Se sisältää seitsemän hiiriaiheista tarinaa; mieleen jäänyt hiirijuttu on nimeltään Matka. |
| Luin teini-ikäisenä kirjan teini-ikäisestä jääkiekonpelaajasta jonka nimi taisi olla ehkä Jere. Poika satuttaa jalkansa jouduttuaan taklatuksi eikä voi enää… |
146 |
|
|
|
"Kaukalon ex-kuningas" Jiristä ja Perhekoti Tuulikanteleesta kertovaa kirjaa on kysytty aikaisemminkin. Kyseessä lienee Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003).
Ihan pihalla | Kirjasampo
Yritän epätoivoisesti löytää kirjaa, jonka luin yläasteikäisenä, eli vuosina 2006-2009. Muistelisin, että kirjalla oli suomalainen kirjailija, mutta nimeä en… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi) |
| Haussa on suomennos Jorge Luis Borgesin Kuvitteellisten olentojen kirjasta |
144 |
|
|
|
Kyseinen kohta löytyy teoksen esipuheesta ja kuuluu Sari Selanderin suomennoksena näin: "Emme tiedä, mitä lohikäärme tarkoittaa, aivan kuten emme tiedä, mitä maailmankaikkeus tarkoittaa. Jokin lohikäärmeen kuvassa on kuitenkin saanut aikaan sen, että se sopii yhteen ihmisen mielikuvituksen kanssa, ja siksi se nousee esiin eri leveysasteilla ja eri aikakausina. Juuri tästä syystä voisimme sanoa, että se on välttämätön hirviö; ei lyhytkestoinen ja satunnainen, kuten Khimaira tai katoblepas." (Teos 2009, s. 13) |
| Mistä löydän sadun puhuvista autoista( kilpa-auto, rättisitikka,kuorma-auto) jotka keskustelevat kuinka joutuivat romuttamolle. Kaikki olivat olleet kolarissa… |
506 |
|
|
|
Varsin lähelle etsittyä osuu Mika Waltarin Satu kilpa-ajovaunusta ja kuorma-autosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Waltarin satukokoelmassa Dshinnistanin prinssi. Siinä Ford-mallinen kuorma-auto ja komea kilpa-ajoauto kertovat korjaamolla toisilleen, miten ne sinne päätyivät. Kielellisesti uusittuna satu oli myöhemmin mukana alakoulun lukukirjoissa (mm. Urho Somerkiven Lasten viides lukukirja ja Aikamme lukukirja. 3) nimellä Satu kilpa-autosta ja kuorma-autosta, varustettuna maininnalla "Mika Waltarin mukaan". Kolmatta osapuolta tässä autojen keskustelussa ei kuitenkaan ole. Varsinkin rättisitikan mukaan saaminen olisi edellyttänyt Waltarilta sangen huomattavia satusedän taitoja: Citroën 2CV:n valmistus aloitettiin nimittäin... |
| Mielessä pyörii jostakin kaukaisuudesta runon loppusäe: Mutta mistään ei saa sellaista taikaa joka takaisin toisi mennyttä aikaa. Tai suunnilleen näin… |
567 |
|
|
|
Säkeet ovat Aale Tynnin Vihreys-kokoelman (1979) runosta Mahdottomuuksien kauppa. |
| Etsin suomalaisen kirjoittajan kirjaa joka todennäköisesti julkaistu 2021 tai 22. Kirja kertoo tositapahtumista 1970 luvun alkuvuosilta miehestä joka… |
197 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Miika Viljakaisen Liftarisurmat : sarjamurhaaja Ensio Koivusen rikokset ja tuomio. |
| Onko jossakin laulussa tämän tyyppistä sanoitusta: "Anteeksi on sana jolla pääsee läpi ahtaiden paikkojen..." Naislaulaja. |
315 |
|
|
|
Essi Wuorelan kappaleessa Mitä tarkoittaa rakas lauletaan seuraavasti: "Mitä tarkoittaa rakas, kun sä sanot sen? Mitä tarkoittaa rakas, onks’ se vaan sana jolla pääsee läpi ahtaiden paikkojen?" Kelpaisiko tämä?
Mitä tarkoittaa rakas - YouTube |
| Miten kuuluu englanniksi Kalevalan runon kohta "vesi vanhin voitehista, kosken kuohu katsehista"? |
628 |
|
|
|
Keith Bosleyn (1989) tulkitsemana kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Water is the oldest of ointments / rapid-foam of remedies".
John Martin Crawford (1888) [perustuu saksalaiseen käännökseen]: "Remedy the oldest, water; / Magic is the child of sea foam"
Eino Friberg (1988): "Water is the oldest lotion, / Foam of falls most ancient nostrum"
W. F. Kirby (1907): "Water is the oldest medicine, / Cataract's foam a magic potion"
Francis Peabody Magoun (1963) [proosakäännös]: "Water is the oldest of ointments, / foam of a rapids oldest of magic nostrums"
Kategoria: Englanti | Kalevala maailmallaKalevala maailmalla (kalevalaseura.fi) |
| Onko erilaisista miesten partamuodoista tarkempia selostuksia ja kuvia, esim. mursunviikset, pukinparta. |
145 |
|
|
|
Varsin paljon partatietoutta runsaan kuvituksen kera tarjoaa Alex Naverin, Eric Thorssonin ja Anders Bergstedtin Partakirja (Like, 2015), joskaan ei aivan hakuteosmaiseen tyyliin. Tätä järjestelmällisemmin partamalleja esittelee esimerkiksi Allan Peterkinin One thousand beards : a cultural history of facial hair (Arsenal Pulp Press, 2001). |
| Mitä sukunimemme Ahlsten tarkoittaa suomeksi? |
296 |
|
|
|
Al tarkoittaa leppää, sten kiveä – Ahlsten on siis suomeksi Leppäkivi. Saksan mallin mukaisesti al-sanaan lisätyllä h-kirjaimella on ilmaistu, että sitä edeltävä vokaali lausutaan pitkänä (Marianne Blomqvist, Vad heter finlandssvenskarna?). |
| Onko vakiintunutta, yleis-skandinaavisesti käytettyä ruotsinnosta ilmaukselle (ajankohtainen 28.7.2022) Earth overshoot day der Erdüberlastungstag Jour du… |
157 |
|
|
|
Ruotsinkielinen ilmaus on "den ekologiska skuldens dag".
"Den ekologiska skuldens dag (Earth Overshoot Day) räknar ut när världens befolkning förbrukat de resurser som jorden producerar."
"Den ekologiska skuldens dag (eng. Earth Overshoot Day) infaller kalkylmässigt den dag då vår förbrukning överskrider jordens förmåga att producera förnybara naturresurser och hantera de växthusgasutsläpp som användningen av fossila bränslen ger upphov till."
Svensk levnadsstandard har nu förbrukat årets resurser | Natursidan
Den ekologiska skuldens dag infaller redan den 1 augusti – WWF Suomi |
| Mikä suomalainen ilmeisestti speden elokuva jossa loiri esittää suomalaista lätkäturistia matkalla isvestijaan mutta ei meinaa päästä perille? Näköradiomiehen… |
184 |
|
|
|
Vesa-Matti Loiri esitti Moskovan MM-jääkiekkokisoista edellisenä talvena myöhästynyttä vodkaturistia elokuvassa Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit. |
| Olen nuorena lukenut kirjan jonka kansi oli sininen ja siinä oli kenguru, mikä kirja? |
250 |
|
|
|
Kyseessä lienee Eric Linklaterin saturomaani Kuussa tuulee (suom. 1947, uusi painos 1980). Kansikuva ja juonikuvaus Risingshadow-sivustolla: https://www.risingshadow.fi/library/book/2512-kuussa-tuulee. |
| Onko viljelysmansikka kehitetty ahomansikasta jalostamalla? |
216 |
|
|
|
Puutarhamansikka on amerikkalaista alkuperää, sillä se on kehitetty risteyttämällä viriginianmansikka (Fragaria virginiana) ja chilenmansikka (Fragaria chiloënsis). Ahomansikka (Fragaria vesca) kuuluu samaan kasvisukuun.
LuontoPortti: https://luontoportti.com/t/2657/virginianmansikka, https://luontoportti.com/t/252/ahomansikka |
| Lapsuudessani 60-luvulla kotonani Keski-Suomessa sanottiin mattojen olevan syntyssä, kun ne menivät kasaan lattialla. Olen käyttänyt ilmaisua aina. Nyt… |
512 |
|
|
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja tuntee sanan syltty merkityksessä 'poimu, ryppy' ("sukat ovat syltyssä, menevät sylttyyn") ja huomauttaa, että sen rinnalla on tavattu sellaisia ilmauksia kuin sylkky ("sukat sylkyssä") ja syrtty ('kurttu, poimu, laskos'). Keskisuomalainen syntty on mitä ilmeisimmin tämän saman sanaperheen jäsen. |
| Kirjojeni sivut ovat käpristyneet nyt kuumalla ja kostealla ilmalla. Onko jotain keinoa korjata vahinkoa? |
647 |
|
|
|
Kirjoista ja ilmankosteudesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja vastauksen mukaan suurempi kosteus ei lyhytaikaisena vahingoita kirjoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-hyvin-kirjat-sietavat-kosteaa?lang….
Ilmankosteuden noustessa kirjojen sivut menevät hieman laineille myös kirjaston hyllyssä. Mikäli kyse on tällaisesta ilmiöstä, kirjat palautuvat ilman kuivuessa itsestään entiselleen. Pysyvää käpristymistä tapahtuu useimmiten vain, kun kirja on ollut suoraan kosketuksissa veteen tai muuhun nesteeseen. |
| Etsin Beowulfista suomennosta seuraavaan kahteen kohtaan: De sågo då i vattnet ett vimmel av kräldjur; Sällsamma sjödrakar summo omkring Vidunder i mängd kommo… |
184 |
|
|
|
Beowulfista on kaksi suomennosta: Rudolf Dillströmin keskeneräinen käännös, joka ilmestyi alun perin Laivastolehdessä vuonna 1927, sekä 1999 julkaistu koko eepoksen sisältävä Osmo Pekosen ja Clive Tolleyn tulkinta.
Ensimmäinen sitaatti ei ole yhtenäinen tekstikatkelma, vaan se koostuu kahdesta erillisestä lainauksesta:
Dillström (1927)
1425-1426 vedessä kiemurteli paljon käärmeitä, / saastaiset merimadot syvyyteen sukelsi, / --
1509-1511 – [Dillströmin keskeneräinen suomennos päättyy säkeeseen 1472]
Pekonen ja Tolley (1999)
1425-1427 Retkeläiset näkivät putaassa pulikoivan / outoja merimatoja, salmea tutkivia / vesilohikäärmeitä. --
1509-1511 -- Parvittain kummajaisia / kuhisi kuohuissa hätyyttäen häntä; / vesipedot näykkivät... |
| Onko Metsossa vielä sukututkijoille mikrokortteja ja tutkijansalia? Mistä löytyisi luettelo mikrokorteista? Miten varataan aika tutkijansaliin, jos sellainen… |
305 |
|
|
|
Pääkirjasto Metson pohjakerroksessa mikrofilmihuoneessa on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa. |
Kysy kirjastonhoitajalta