| Löytyisikö mitään kirjaa alkoholittomista juomista esim. viineistä? Haluaisin tietoa niiden valmistuksesta ja siitä, kuka niitä tuottaa. Lisäksi olen… |
1052 |
|
|
|
Alkoholittomista juomista, lähinnä drinkeistä, löytyy valmistusohjeita esim. seuraavista teoksista:
BIGGS, David, Sekoita omat cocktailisi, 1996
MAKUJEN maailma : lasiin ja lautaselle, 2001.
Nämä teokset löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lisää alkoholittomien drinkkien valmistusohjeita löytää Raittiuden ystävät ry:n sivuilta http://www.raitis.fi , kohdasta toiminta, drinkkivinkit, suora osoite http://www.raitis.fi/drinkkivinkit/index.html
Viineistä sekä niiden valmistuksesta ja tuottajista löytyy kokoelmistamme useitakin, myös uusia teoksia, mm.
BERGLUND, Juha, Viinistä viiniin : viininystävän vuosikirja, 2001
JOHNSON, Hugh, Suuri viinikirja, 2002.
Voit etsiä lisää teoksia aineistotietokannastamme asiasanalla viinit... |
| Mikä on nykyinen nimi seuraavalle lehdelle: Suggestopedia? Lehteä julkaisee Suggestopedia ry. |
1128 |
|
|
|
Lehden nykyinen nimi on Aktiviteetti.
|
| Mitä oppaita on olemassa paikallishistorian laatijolle? |
1230 |
|
|
|
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat paikallishistorian laatijoille tarkoitetut opaskirjat.
- Wahlroos, Lasse: Opas historiakirjan tekijälle (2000)
- Makkonen, Elina: Kyläkirjaopas(1999)
- Kylä kirjaksi : eväitä kylähistorian tekijälle(1999)
- Katajala, Kimmo: Historiikinkirjoittajan opas (1990)
|
| Alan syksyllä (etä)opinnot Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, ja opiskelumateriaalin haussa tarvitsisin apua. Monet opukset pitää luultavasti tilata… |
769 |
|
|
|
Kirjastot voivat kaukolainata materiaalia toisilta kirjastoilta yleisten kaukopalveluperiaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet löytyvät esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kotisivuilta seuraavasta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1294 .
Seinäjoen kirjastossa maakuntaosaston henkilökunta etsii asiakkaalle kirjaston, josta asiakkaan tarvitsema aineisto nopeimmin on saatavilla. Asiakas voi myös itse etsiä internetistä löytyvistä kirjastojen aineistotietokannoista, mistä kirjastosta hänen tarvitsemansa aineisto löytyy. Esimerkiksi kunnan- ja kaupunginkirjastojen tietokantoja pääsee selaamaan seuraavan osoitteen kautta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=217
ja tieteellisten kirjastojen... |
| Haluaisin lainata/varata kirjan Seinäjoen korkeakoulukirjaston terveysalan yksikkökirjastosta, mutta sitäkö ei voi netin kautta tehdä? Missä tämä yksikkö on? |
916 |
|
|
|
Terveysalan yksikkökirjaston osoite on Koskenalantie 17, 60220 Seinäjoki
puh. 020 124 5162.
Hyllyssä olevaa materiaalia voi lainata kuka tahansa, mutta kurssikirjojen varausoikeus on vain Seinäjoen ammattillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymään kuuluvien oppilaitosten opiskelijoilla ja henkilökunnalla sekä niillä opiskelijoilla, jotka suorittavat avoimen korkeakoulun opintoja Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Seinäjoen toimipisteessä tai Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistossa.
Muita kuin kurssikirjoja voivat varata kaikki asiakkaat. Varauksia ei kuitenkaan voi tehdä Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta, vaan ne pitää tehdä paikanpäällä.
Seinäjoen korkeakoulukirjaston sivuilta http://www.seamk.fi/kirjasto/
löydät lisää... |
| Mistähän kirjoista löytäisin tietoa Marjatta Kurenniemestä? Onko hänestä tehty elämäkertaa? |
976 |
|
|
|
Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
|
| Miten löytäisin vanhoja lehtijuttuja esim. Vaasa-, Pellervo- ja Seura-lehdistä (n. vuosilta 1930-1970)lehtimäkeläisen Kalle Sukasen puutarhasta? |
4519 |
|
|
|
1930-1970 välisiä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita ei vielä ole talletettu kirjastoissa käytössä oleviin artikkelitietokantoihin, joten yksittäisiä artikkeleita ei voi niiden avulla hakea. Kirjastot kuitenkin säilyttävät vanhoja sanomalehtiä ja aikakauslehtiä sekä mikrofilmattuina että painettuina. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmeinä Etelä-Pohjanmaan paikallislehtiä, joita voi selata kirjastossa. Ainakin seuraavia sanomalehtiä kannattaisi selata, sulkeissa miltä ajalta lehteä kokoelmasta löytyy mikrofilmeinä:
Etelä-Pohjanmaa (16.08.1919 - 30.09.1988)
Ilkka (20.04.1906-)
Järviseudun Sanomat (11.6.1962-23.6.1982)
Järviseutu (10.9.1937-24.7.1977)
Vaasa (30.01.1902-)
Mikrofilmien lukulaitteille... |
| Mistä saa tietoa dementia-vanhusten hoitokeinona käytettävästä validaatioterapiasta? |
3425 |
|
|
|
Seuraavista teoksista löytyy tietoa validaatio-menetelmästä:
Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä, toim. Sirkkaliisa Heimonen, Päivi Voutilainen, 1998
Feil, Naomi: V/F validaatio : menetelmä muistihäiriöisten vanhusten hoitoon, 1993
Porkka, Suvi-Tuuli: Validoiva ilmapiiri, 1993
Sielunhoidon aikakauskirja, osa 11 : vanhuus, 1999 (löytyy internetistä osoitteesta http://www.evl.fi/kkh/to/ksk/shak11/shakk11.pdf pdf-tiedostona)
Internetissä aihetta käsitellään myös osoitteessa http://www.evl.fi/kkh/to/ksk/shak11/sh-sipola.pdf
Seuraavat videot käsittelevät aihetta:
Eilispäivää etsimässä
Auta vanhusta mielikuvaterapian keinoin
Artikkeleita aiheesta:
Tekijä Eloniemi-Sulkava, Ulla
Otsikko Katsaus validaatiomenetelmään
Lehti Dementiauutiset... |
| Kuinka saippua vaikuttaa? Voiko shampoolla pestä koko vartalon tai saippualla hiukset? Onko shampoon parempi vaahtoutuminen ainut syy shampoon käyttöön hiusten… |
12093 |
|
|
|
Saippua on rasvahappojen, tavallisesti palmitiini-, steariini- tai öljyhapon natriumsuolojen seos. Se valmistetaan mm. rasvasta ja lipeästä keittämällä. Lisäaineina käytetään mm. hajusteita ja värejä. (Studia tietokeskus, Ry-Ö. 1995)Saippuat liukenevat veteen ja alkoholiin. Vedessä ne muodostavat ns. misellikolloideja. Liuoksen pintajännitys on huomattavasti pienempi kuin veden, mihin suurelta osalta perustuu saippuoiden käyttö kostutus- ja pesuaineena. Ne muuttavat rasvan emulsioksi ja irrottavat lian, joka sitten helposti huuhtoutuu veden mukana. Saippualiuos on neutraali tai lievästi emäksinen. PH on yleensä enintään 10, joskin pesuvaikutus on parhaimmillaan pH:n ollessa 10-12. (Facta 2001, osa 14. 1985)
Saippuan ja shampoon vaikuttavat... |
| Onko materiaalia kehitysvammaisten mielenterveydestä? |
2194 |
|
|
|
Aihe on laaja ja kannattaa näiden tietojen lisäksi ottaa yhteyttä oman kirjaston tietopalveluun.
Kirjoja aiheesta:
Seppälä, Heikki. Vaikuttavat viestit: opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1997. ISBN 951-580-210-5
Ojanen, Markku. Kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi: esittämis- ja tulkintaohjeet. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1996. ISBN 951-580-204-0
Ojanen, Markku. Mikä hätänä?: kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn ja emotionaalisten häiriöiden arviointimenetelmän kehittäminen. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1997. ISBN 951-580-223-7
Solmut auki: kehitysvammaisten mielenterveyspalvelut 2000-luvulla. Toim. Heikki Seppälä. Helsinki:... |
| Tietoa Jouluoratoriosta esitelmää varten. |
1265 |
|
|
|
Hei,
oletettavasti tarkoitat Jouluoratorio-nimistä musiikkiteosta. Sen on säveltänyt Johann Sebastian Bach (1685-1750). Jouluoratorio esitettiin ensimmäisen kerran v. 1734. Se koostuu kuudesta kantaatista, joita liittävät toisiinsa laulettavat katkelmat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumista. Kantaatit on tarkoitettu esitettäväksi eri päivinä joulun ja loppiaisen välillä. Bach on käyttänyt Jouluoratoriossa musiikkia muista kantaateistaan ja mm. kadonneesta Matteus-passiostaan. Lisätietoja löydät esim. seuraavista kirjoista: Alain, Olivier: Bach ; Sävelten maailma, osa 1 ; Suuri musiikkikirja ja Bach: Weichnachts-Oratorium-nuottijulkaisun esipuheesta. Osoitteista http://webmail.nic.fi/~hcd/fi.html ja http://www.bach.org/bach101/oratorio... |
| Millä perusteilla kirjastot valitsevat kokoelmiinsa uuden aineiston ja millä perusteella joitakin kirjoja poistetaan kokoelmista? |
3146 |
|
|
|
Kirjastoilla voi olla erilaisia painopistealueita aineistohankinnassaan riippuen asiakasryhmistä. Yleiseen kirjastoon hankitaan kuitenkin aineistoa laaja-alaisesti ja pyritään huomioimaan erilaiset näkökannat ja mielipiteet. Aineiston hankintaan vaikuttavat myös asiakkaiden toiveet ja aineiston kysyntä.
Kirjastoaineistoa poistetaan vahingoittuneena, loppuunkuluneena, vanhentuneena tai tarpeettomaksi käyneenä. Myös palauttamatta jäänyttä tai kadonnutta aineistoa poistetaan kokoelmasta.
Kirjallisuutta aiheesta voit etsiä kirjastojen aineistotietokannoista hakusanoilla kokoelmat tai kirjastoaineistot ja valinta tai hankinta.
Seinäjoen kirjaston aineistohaku löytyy osoitteesta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&... |
| Mistä yleiset kirjastot hankkivat lasten- ja nuortenlehdet? Kuka näitä lehtiä kustantaa? |
1162 |
|
|
|
Esimerkiksi Seinäjoen kirjastoon lehdet hankitaan kaupungin hankintatoimiston kautta. Eli kun olemme päättäneet seuraavan vuoden lehtitilaukset, lähetämme listan niin aikuisten kuin lasten ja nuortenkin lehdistä hankintatoimistoon, joka taas käyttää kanavana lehtiagentuureja, kuten Lehtimarketia tai Suomalaista kirjakauppaa. Lehtiagentuuri taas vuorostaan tilaa lehdet kustantajilta. Hankintatavat saattavat toki vaihdella kirjastoissa.
Lasten- ja nuortenlehdillä on monia kustantajia ja mainitsen tässä nyt muutamia esimerkkejä. Nimien perässä on internet-osoitteet joista löydät kustantajista tietoa.
Aku Ankkaa, Lemmikit ja eläinmaailmaa ja Nalle Puhia kustantaa Helsinki Media Oy http://www.helsinkimedia.fi/helsinkimedia/
Hevoshullua Egmont... |
| Miksi lapintiira muuttaa Etelämantereelle asti? |
1472 |
|
|
|
Kirjassa Linnut lapintiiran muutosta kerrotaan, että se seuraa yöttömän yön aurinkoa napa-alueelta toiselle. Se pääsee kovien myötätuulien auttamana Afrikasta Etelä-Mantereelle ahtojään reunalle. Lapintiiran saapuessa sinne, siellä on täysi kesä: aurinko paistaa läpi yön ja ravintoa on riittämiin.
Eli lapintiiralla on Etelä-mantereella hyvät elinolot, se näkee elämänsä aikana enemmän päivänvaloa kuin mikään muu lintu ja ahtojään reunalla elävät suuret krilliparvet ovat lapintiiran ravintotalouden perusta.
|
| Mistä löydän ajankohtaista tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta. |
1115 |
|
|
|
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää... |
| Digitaalisen julkaisukulttuurin ilmenemismuodot kirjastotyössä? |
1121 |
|
|
|
Digitaalinen / elektroninen / sähköinen julkaiseminen tarkoittaa yleensä verkkojulkaisemista. Myös cd-rom-julkaisut ovat digitaalisia julkaisuja. Kirjastotyössä digitaalinen julkaisutoiminta näkyy toisaalta kirjastojen asiakkailleen tarjoamina verkko- tai cd-rom-julkaisuina ja toisaalta kirjastojen itse tuottamina verkkojulkaisuina.
Kirjastot voivat tarjota asiakkailleen digitaalisena mm. lehtiartikkeleita, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia. Suomessa Kansallinen elektroninen kirjasto, FinELib http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi. FinELib on konsortio, joka koostuu yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja... |
| Mistä löydämme teoksia, jotka käsittelevät teatteritulkkausta suomenkielestä viittomakielelle? |
964 |
|
|
|
Kannattaa ottaa yhteyttä Kuurojen liiton kirjastoon,
sähköposti: kirjasto@kl-deaf.fi tai puhelin: (09)580 3522. Aihe on niin spesifi, että esim. englanninkielisistä viittomakielen oppaista saattaa löytyä aiheesta tietoa. Kuurojen liiton kirjasto lupasi etsiä tietoja, kun otat yhteyttä sinne. Kuurojen liiton kulttuurikeskuksessa toimii lisäksi Kuurojen teatteri, http://www.kl-deaf.fi/portaali/toiminta/kulttuuri/teatteri.html
|
| Olen yrittänyt etsiä, mutta en ole löytänyt internetistä yhtäkään sivustoa, missä olisi pianonuotteja? Liekö niitä ollenkaan? |
1072 |
|
|
|
Tässä muutama englanninkielinen linkkisivu nuoteista(suomenkielisiä ei valitettavasti löytynyt)
http://www.score-on-line.com/search.php3?what=piano
-linkkejä pianonuotteihin
http://www.mocm.net/sm/index.shtml
- linkkejä klassisen musiikin nuotteihin
http://dir.yahoo.com/Entertainment/Music/Sheet_Music/
-Yahoon linkkilista nuoteista internetissä
http://www.free-scores.com/english/HTML/1024/index-uk1024.htm
- Valitsemalla vasemmasta reunasta linkin keyboard ja sen jälkeen ruudun keskeltä piano, pääsee katsomaan linkkilistaa erilaisiin pianonuottikokoelmiin internetissä. Joidenkin nuottien katselu voi vaatia Adobe Acrobat-ohjelmaa
|
| Mitä muita teoksia Tove Jansson on kirjoittanut kuin muumeja? |
1418 |
|
|
|
Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent spel), 1990
Seuraleikki, (Brev från Klara och andra berättelser), 1991
Haru, eräs saari (Anteckningar från en ö), 1996 (... |
| Joka päivä joku viettää nimipäiväänsä Suomessa. Mistä päin nettiä löytäisi vastaavat Ranskan/Englannin/Ruotsin jne. nimipäiväluettelon? Tai pelkän… |
2008 |
|
|
|
Suomenkielisiä sivuja nimistä ei oikein löytynyt ja seuraavista linkeistä useimmat vievät englanninkielisille sivuille. Nimipäiväluetteloita löytyi ainakin ruotsalaisista nimistä http://www.scandinavius.com/sweden/seconnections/namesday/senamesday.ht…
virolaisista nimistä http://www.vara.ee/post/nimi.shtml (eestin kielellä), unkarilaisista nimistä http://www.hungarotips.com/customs/ndays.html ja puolalaisista nimistä http://www.okana.net/imieniny.html
Seuraavasta osoitteesta löytyy Yhdysvaltojen 100 suosituinta nimeä vuonna 2000
http://www.ssa.gov/OACT/NOTES/note139/2000/note139update2000.html
Irlantilaisia nimiä on osoitteessa www.hylit.com/info/Names/index.html
Seuraavasta kahdesta linkistä pääsee laajoihin nimiarkistoihin joissa on eri... |
Kysy kirjastonhoitajalta