| Mikä ihme voisi olla "baptismal window"? Se voisi kenties liittyä lasimaalauksiin, mutta mistään sanakirjasta sanaa ei löydy. |
1159 |
|
|
|
Suoraa käännöstä en minäkään ole mistään sanakirjasta löytänyt, mutta internetin perusteella se voisi olla kirkossa oleva lasimaalaus, jossa käsitellään Jeesuksen kastetta. Internetissä käytettiin myös käsitetta baptism window. Esimerkiksi amerikkalaisen Bluff parkin metodistikirkon sivuilla on kerrottu kirkon lasimaalauksista ja yhtä ikkunaa sanotaan baptism windowksi. Siitä kerrotaan, että maalauksen yläosassa on laskeutuva kyyhky, joka symboloi pyhää henkeä, keskella Jeesus Jordan-joessa ja alla näkinkenkä, joka symboloi kastetta. Lähde: http://onedomain.com/don/bpwindows/baptismwindow.htm
|
| Miten Lontoossa sijaitsevaa Old Baileyn tuomioistuinta kutsutaan? Onko se ehkä käräjäoikeus vai mikä? |
1405 |
|
|
|
Old Bailey on viralliselta englanninkieliseltä nimeltään Central Criminal Court. Maria Paukertin matkaoppaassa nimeltä Lontoo ympäristöineen (1990) nimi on suomennettu keskusrikostuomioistuimeksi. Internetistä löytyy muitakin suomalaisia käännöksiä näkökulmasta riippuen, esim. Englannin rikosoikeuden päätuomioistuin, Lontoon rikosoikeus ja Old Bailey -oikeusrakennus.
|
| Kun Britanniassa annetaan todistusoikeudessa, täytyy antaa vala käsi Raamatulla. Miksikä tuota toimenpidettä sanotaan? Toinen vaihtoehto on kuulemma "affirm"?… |
851 |
|
|
|
Kun todistajan on vannottava käsi Raamatulla vala,se Lakikielen sanakirjan mukaan ilmaistaan englanniksi: ”The witness shall swear the following oath on the Bible”. Affirm taas merkitsee mm. todistaa, vahvistaa.
Lähde: Joutsen, Matti: Lakikielen sanakirja : englanti-suomi = English-Finnish law dictionary
Helsinki : WSOY, 2000.
|
| Esiintyykö Orwellin kirjassa Vuonna 1984 mies nimeltä Winston Graham? Ellei, miten tuo nimi voisi liittyä tuohon kirjaan? |
1249 |
|
|
|
Kirjan päähenkilön nimi on Winston Smith, eikä kirjassa tietääksemme esiinny Winston Graham -nimistä henkilöä. Internetistä hakiessa kyllä löytyy maininta ( http://www.irishinscotland.com/id5.html ), että Graham olisi kirjan päähenkilö, mutta mahtaneeko se olla sitten virheellinen tieto. Wikipediassa on lueteltu kirjan henkilöt http://en.wikipedia.org/wiki/Nineteen_Eighty-Four#Characters
|
| Saako kotisivulle kopioida yli 50 vuotta vanhasta paikallishistoriasta sivuja tai koko kirjan? |
1594 |
|
|
|
Koko teoksen tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lähde: Laki24.fi http://www.laki24.fi/imma-tekijanoikeus-tekijanoikeus.html
Tekijänoikeuslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 pykälän 22 mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mm. siteerauksen pituudesta kerrotaan Kopiraitin sivuilla http://www.kopiraitti.fi/ukk/siteeraus.html näin: "Sallitun sitaatin pituutta ei ole etukäteen määrätty. Yleensä se ei kuitenkaan voi olla kovin pitkä. Esimerkiksi kaksisivuinen sitaatti nelisivuisessa tekstissä on yleensä ylipitkä."
Lisätietoa teoksen kopioinnista löytyy mm. Katariina Sorvarin kirjasta... |
| Mistä löytyy iskelmä Sambesi trumpettiversiona? |
2581 |
|
|
|
Tarkoittanet Nico Carstensin 50-luvulla säveltämää kappaletta Zambesi. (Saman niminen kappale löytyy myös Solistiyhtye Suomelta.)
Erityisesti trumpetille kappaletta ei ole Suomessa julkaistu. Melodia löytyy kyllä esim. nuottikirjoista Hitit : iskelmän 50-luku ja Lauluja elämästä ja valkokankaalta.
Nuotti voisi olla ostettavissa internetin kautta esim. http://www.musicroom.com/se/ID_No/0333869/details.html Osoitteessa on myytävänä kyseisen kappaleen versio jazz- tai tanssiorkesterille. Ehkä siellä olisi sovitus myös trumpetille.
|
| Mikä on wicca? |
998 |
|
|
|
Wicca on pakanallinen luonnonuskonto. Wiccan harjoittajat kutsuvat itseään "wiccoiksi", "noidiksi" tai "wiccanoidiksi".
Lisää wiccasta ja wiccoista saa tietää mm. seuraavista kirjoista:
Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm), 2005.
Cunningham, Scott, Mitä on noituus, 2003.
Cunningham, Scott, Wicca: opas wiccan harjoittajalle, 2002.
West, Kate, Wiccan käsikirja: johdatus wiccan saloihin, 2002.
Reynolds, John Lawrence, Varjojen väki: maailman salaseurojen historia, 2008.
|
| Etsin kirjaa joka kertoisi Kelttiheimo Helveeteistä. Simon Jamesin Keltit -kirja minulla jo on, mutta siinä kerrotaan aivan yleisesti kelteistä ja haluisin… |
741 |
|
|
|
Helveetit tai helvetialaiset -hauilla löytyy tietoa hyvin hajanaisesti. Omaa kirjaa heistä en löytänyt. Antiikin käsikirjassa , samoin kuin Facta 2001 –tietosanakirjassa, on minimaalisesti tietoja helvetialaisista. Grimbergin ”Kansojen historian” osassa viisi ”Rooma” ja Caesarin ”Gallian sota” –kirjasta löytyy myös tietoja sodista – ei niinkään helvetialaisista. Kaunokirjallisuudesta voit ehkä löytää helvetialaisista jotakin. Käy katsomassa ”Kysy kirjastonhoitajalta” –arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx asiasanoilla:keltit, kaunokirjallisuus, fantasiakirjallisuus
Lähteet: Facta 2001, osa 5 Frf-Her; 2.p., Porvoo 1983, Caesar, Gaius Julius: Gallian sota. 3.p.,Hämeenlinna , 1988, Castren, Paavo:... |
| Kerro seitsemän veljeksen Laurista? |
3293 |
|
|
|
Seuraavissa kijoissa kerrotaan Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä fiktiivisinä henkilöinä:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987.
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002.
Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Lehtiartikkeleita aiheesta mm.:
Suomen kuvalehti 4/1999, s. 54-60
Takoja 2/2006, s. 41-47
|
| Etsiskelen kirjoja keskiaikaisesta (500-1500-luvulta) sotakalustosta. Mieluiten kirjoja, jotka kertovat miekkojen, sotakirveiden ym. historian ja kehityksen… |
1565 |
|
|
|
Tässä aihetta käsitteleviä kirjoja sekä suomen että englannin kielellä:
Eurooppa : kaksituhatta sotaisaa vuotta. WSOY, 1993.
- teoksesta löytyy yleistä taustatietoa mm. sotataidosta keskiajan Euroopassa
Wills, Chuck. Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin. Karisto, 2007.
Weapon : a visual history of arms and armour. Dorling Kindersley, 2006.
Dolinek, Vladimir. The encyclopedia of European historical weapons. Hamlyn, 1993.
Peterson, Daniel. The roman legions recreated in colour photographs. Windrow & Greene, 1992.
- Teos keskittyy legioonalaisten varusteisiin ja aseisiin
Gravett, Christopher. Keskiajan ritarit. Otava 1996.
- Teos on nuorten kirja, mutta siinä on selkeästi kerrottu keskiajan ritareista ja mm. aseista ja... |
| Onko olemassa mitään kattavaa sanakirjaa Pohjanmaalaisesta murteesta viime vuosisadan alkupuolelta sota-aikaan? Tuhannet kiitokset kaikesta mahdollisesta… |
4423 |
|
|
|
Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)... |
| Haluaisin tietää mitkä kirjat kertovat Skotlannin historiasta, sen itsenäisyystaistelusta Englantia vastaan ja muusta historiasta. Mieluiten suomenkielisiä. |
1380 |
|
|
|
Tässä muutama suomenkielinen Skotlannin historiasta kertova kirja. Jos kirjoja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kirjaston kaukopalvelun kautta.
Fisher, Andrew: Matkaopas historiaan : Kuopio : Puijo, 1998, Kansakuntien vaiheet : maailmanhistoria vanhasta ajasta nykypäiviin. 3: Länsi-Eurooppa /suom.toim. Eino E. Suolahti
Lindström Gunnar: Skotlannin ja Englannin yhdistyminen Suur-Bitannian kuningaskunnaksi : Helsinki: Kansanvalistusseura, 1902. Kaunokirjallisuudessa käsitellään Skotlannin historiaa esim.kirjoissa Ikola, Kaisa: Skotlanti-trilogia, Ylämaa-sarja. Englanninkielisiä lähteitä löydät katsomalla Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx.
|
| Mikä biisi mahtaa olla kyseessä suomessa pyörivässä Volkswagen Golf Variant -mainoksessa jossa isä kahlaa rannasta lapsensa pehmon? |
2220 |
|
|
|
VW-auton asiakaspalvelusta annettin seuraavat tiedot mainoksen musiikista:
Säveltäjät: Denis Barbier & Jacques Ferchit
Biisin nimi: Doop doop do
|
| Etsisin Risto Orkon ohjaamaa VHS-Elokuvaa LOMA, jossa pääosaa näytteli Antti Litja. |
2214 |
|
|
|
Risto Jarvan ohjaama elokuva Loma löytyy vhs-kasettina Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Tällä hetkellä se on lainassa ja siitä näyttää olevan yksi varaus. Elokuvaa voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
Videovuokraamo Makuunin http://www.makuuni.fi/fi/ elokuvahausta ei elokuvaa löytynyt. Myöskaan videovuokraamo Film Townista ei löydy Loma-elokuvaa.
|
| En ole yrityksistäni huolimatta löytänyt merkitystä ja historiaa nimille Meera ja Venna, löytyisikö apu täältä? |
2794 |
|
|
|
Olen selannut toistakymmentä nimikirjaa, mutta valitettavasti niissä ei ollut näistä nimistä edes mainintaa.
Nimi Meera näyttää viittaavan Aasiaan päin, internetistä löytyi mainintoja esim. Meera-nimisistä näyttelijöistä. Vastaan tuli myös Äiti Meera, jonka hänen hindulaiset seuraajansa uskovat olevan pyhän äidin ruumiillistuma.
Internetistä löytyi myös tieto, että Karjalan murteissa venna l. venni merkitsee niinipuuta eli lehmusta. Nimi tunnetaan myös harvinaisena ainakin Ruotsissa ja Italiassa. Suomessa se tuntui olevan yleisempi sukunimenä kuin etunimenä.
|
| Mikä on varastokirjasto? |
2225 |
|
|
|
Varastokirjasto sijaitsee Kuopiossa ja sen kotisivulla (http://www.nrl.fi/) kerrotaan näin: ”Varastokirjasto on opetusministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön.”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi Seinäjoen kirjastosta poistetaan joku kirja, niin me tarkistamme, että onko sitä jo varastokirjaston kokoelmissa. Jos ei ole, niin me lähetämme kirjan sinne. Varastokirjaston tavoitteena on vähentää kirjastojen tilantarvetta, kun harvemmin tarvitut kirjat voidaan varastoida keskitetysti.
Jos asiakas tulee kysymään... |
| Mistä ovat peräisin paikannimet Tiistenjoki ja Tiis(i)järvi? Mitä merkityksiä on sanalla Tiisi? |
3976 |
|
|
|
Nimien Tiistenjoki ja Tiisijärvi alkuperästä ei olla yksimielisiä, vaan selityksiä on useita. Lapuan historia I-teoksesta sekä Tuomo Paavolan kylähistoriikista Komia kyläksi - piäni pitäjäksi. Tiistenjoen seudun historia (2001) löytyy tietoa Tiistenjoki- ja Tiisijärvi-nimistä:
Yksi selitys liittyy sukunimeen Tiisa. Sukunimenä Tiisa on esiintynyt 1500-luvulla Satakunnassa. Satakunnasta on tehty Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneita eräretkiä, joten on mahdollista, että nimi on kulkeutunut mukana esimerkiksi siten, että metsästäjät ovat nimenneet omistamansa riistamaat sukunimensä mukaan.
Erään selityksen mukaan tiisa on tarkoittanut eläintä tai paikkaa, joka on ollut metsänhaltija Tapion erityisessä suojeluksessa.
Nykysuomen sanakirjan mukaan... |
| Mitä kappaletta mahtaa Alikersantti Hietanen hoilata Tuntematon Sotilas -elokuvan alkupäässä, paloaukealla? Meneen näin: "... ja polle, polle, polle, älä… |
17024 |
|
|
|
Kyseessä ei taida olla mikään "oikea" laulu. Tuntematon sotilas -kirjassa kohta menee näin:
"Sitten hän veti raitista ilmaa keuhkonsa täyteen, aivan kuin tuulettaakseen itsestään turhan mietiskelyn, ja alkoi laulaa. Hän keräsi sanoja yhteen, miten sattui muistamaan, ja teki itse säveltä sitä mukaa kuin laulu eteni:
Ikkunasta katselin kun höyrylaiva seilaa
Aurajoen siliätä pintaa.
Sano hei hei juu vai seilailee
tuota Aurajoen siliätä pintaa.
Ja polle polle polle älä aisalles kaki
sillä huomenna on markkinapäivä.
Hili rimpsis jolkuta hiljalleen
vai huomenna markkinapäivä."
Edvin Laineen versioon Tuntemattomasta sotilaasta on musiikin säveltänyt Ahti Sonninen, lukuunottamatta tietenkin Sibeliuksen Finlandiaa. Hän on ehkä sitten kehitellyt... |
| Minä vuonna Oiva Paloheimo on kirjoittanut runon Auttamaton Pekka ja löytyykö mistään kyseisen kirjailijan ajatuksia tähän runoon liittyen? Esim. mikä inspiroi… |
5991 |
|
|
|
Runo on julkaistu alunperin vuonna 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Se löytyy myös myös seuraavista kirjoista:
- Paloheimo, Oiva ; Runot, WSOY, 1955
- Tämän runon haluaisin kuulla 2, 1.-2.p., Tammi, 1987
Kirjassa Levoton Lippi : Isäni Oiva Paloheimo (kirj. Matti Paloheimo) käsitellään Paloheimon ensimmäistä kokoelmaa Vaeltava laulaja ja siinä mainitaan myös Auttamaton Pekka (sivut 53-55).
Kirjallisuuden tutkijain seuran vuosikirjassa nro 28 käsitellään Oiva Paloheimon lapsuutta. Kasvatusperiaatteita koskevassa kappaleessa (s. 83) kerrotaan, että hänen kuvanneen esikoisrunokokoelmassaan humoristisesti kasvatuksen konfliktitilanteita esim. runoissa Pöytärukous ja Auttamaton Pekka, joiden oletetaan pohjautuvan häneen omiin muistikuviinsa... |
| Mistä löytäisin nuotit sota-ajan lauluun "Puuhellalla ajetaan" |
1993 |
|
|
|
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä, 2003
Solistiyhtye Suomi, 1984
|
Kysy kirjastonhoitajalta