| Millaisia teoksia kannattaa lukea, jos haluaa kehittää kasvuyrityksen jakeluverkostoa? |
365 |
|
|
|
Alla on teoksia, jotka käsittelevät jakelua eri kanteilta. Toivottavasti löydät niistä omaan tilanteeseesi sopivan kirjan. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-kirjastojen verkkokirjastosta tai Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston verkkokirjastosta. (Kaikkia kirjoja ei ollut molemmissa kirjastoissa)
Tekijä: Hokkanen, Simo
Nimeke: Johdatus logistiseen ajatteluun
Painos: 7. uud. p.
Kustantamo/Vuosi: Kangasniemi : Sho Business Development, 2014 (Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino)
Laajuus: 464 sivua : kuvitettu ; 25 cm ; nide
Asiasana: logistiikka ohjausjärjestelmät ; materiaalitalous yritykset ; materiaalivirrat ; kuljetus ; hankinta ; jakelu ; tavaraliikenne ; tuotannonohjaus ; huolinta ;... |
| Ovatko koulukirjojen tekijät opettajia? Ja kuka ylipäätään päättää millainen on hyvä oppikirja? |
1377 |
|
|
|
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla... |
| Isossakyrössä on Leväluhdan uhrilähde mutta erityisesti arkeologien julkaisuista löytyy Levänluhdan uhrilähde. Oliko paikannimistö vakiintumaton, kun… |
483 |
|
|
|
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https... |
| Voiko minisikani saada afrikkalaisen sikaruton venäläisestä säilykelihasta? Onko säilykelihan tuonti Venäjältä kiellettyä? |
267 |
|
|
|
Suositus on, että matkailijat välttäisivät kaikkien sian- tai villisian lihaa sisältävien lihatuotteiden yksityistä tuliais- ja matkaevästuontia maista, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa.
Useissa Suomen naapurimaissa ja monissa Euroopan maissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Tautia on sioissa ja/tai villisioissa mm. Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Georgiassa ja Kiinassa sekä EU:n alueella mm. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Belgiassa ja Italian Sardiniassa. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan tavattu Suomessa. Tauti leviää raakojen ja riittämättömästi kuumennettujen lihatuotteiden ja viruksella saastuneiden tavaroiden välityksellä. Afrikkalainen... |
| Mitä merkitsee paikannimessä pääte - noori? Esim. Millasnoori ja Rammasnoori Evijärvellä |
868 |
|
|
|
Kysyimme asiaa evijärveläisiltä, heidän mukaansa paikannimen pääte saattaa juontua seuraavasti:
- juontuisi ruotsin sanasta snår, joka tarkoittaa pensaikkoa, tiheikköä, vesakkoa tai pöpelikköä
- snåri (sanotaan snoori) on murretta ja milla- tarkoittaa ' välissä oleva', myös murretta (sanasta mellan)
- Luultavasti vanhaa suomenkieltä. Noor tarkoittaa pohjoista ja taas söör eteläistä. vanhoissa kartoissa näitä on paljon, esim. Söörmarkku, Noormarkku. (mark=maa)
- Rammasnoorissa on ehkä asunut joku sen niminen henkilö
- Evijärven järven nimi Mörtin kartassa 1709 oli vielä "Noor" tarkoittaen pohjoista Lappajärveä, jolloin kirjalliset merkinnät tehtiin ruotsiksi jossain kaukana vaikkapa Vaasan Korsholmassa. Kartoittajat ja muut... |
| Löytyisikö sanat lauluun, jota isomummini on lauleskellut Kotia kaipaa missä lapselleen tuo isän syli hellä aukeais........ ... Kotia kaipaan mistä koskaan… |
398 |
|
|
|
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy kirjasta Lapsen usko : valmisteita alakansakoulun, pyhäkoulun y.m. alkukoulujen uskonnonopetusta varten / toimittanut Siviä Heinämaa (1935) sivuilta 230-231 runo tai laulun sanoitus "Kotia kaipaan", joka on hyvin lähellä etsittyä sanoitusta. Kirjassa lähteeksi mainitaan "Siionin Kanteleesta". Nuottikirjasta Siionin kanteleen sävelmistö. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys ry (1964). löytyy sivulta 434 laulu 416. Kotiini kaipaan (sävel: Aaro Antila, sanat: Amanda Packalén)
Kotia kaipaan (Lapsen usko)
Kotia kaipaan. Oi, niin kolkkoa
on orvon olla maalla vierahalla!
Kotia kaipaan, sinne viittoaa
tuo tähti kirkas illan... |
| Mikä oli nykyisten selkärankaisten eläimien sukupuun rakenne liitukauden lopulla. Siis montako (nykyisten eläimien kannalta relevanttia) lajia selvisi… |
294 |
|
|
|
Tiedetoimittaja Maija Karalan vastaus:
Kysymys on kiehtova, mutta siihen on ikävä kyllä mahdotonta antaa tarkkaa vastausta. Selkärankaisten fossiileja sisältäviä kerrostumia, jotka kattaisivat ajan molemmin puolin liitukauden lopun joukkosukupuuttoa, on vain kourallinen, eivätkä ne tarjoa kattavaa käsitystä koko maailman lajistosta.
66 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen joukkosukupuuton kuuluisimpia uhreja ovat dinosaurukset. Myös siipisaurukset eli lentoliskot ja monet merieläinryhmät katosivat kokonaan, eli näiden ryhmien kaikki lajit kuolivat sukupuuttoon. Selvinneidenkin eläinryhmien riveissä tapahtui suuria tappioita. Kaikkiaan arvioidaan, että vähintään 75 % kaikista lajeista katosi. Yli 25 kilogramman painoisia... |
| Onko olemassa perinnetietouden kirjoja (Vilkunan Vuotuisen ajantiedon lisäksi)? |
198 |
|
|
|
Kustaa Vilkunan lisäksi suomalaisen kansanperinteen tutkimuksen klassikkoja ovat mm. Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri (1975) ja Ilmar Talven Suomen kansankulttuuri (1979). Perusteellinen teos aiheesta on Vanhat merkkipäivät, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948 ja josta on otettu useita uusia painoksia vuosikymmenten varrella.
Aiheesta on julkaistu todella paljon kirjoja. Koko vuoden kiertoa esittelevät esimerkiksi Sirpa Karjalaisen Juhlan aika (1994), Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin (2004) sekä Juhlat alkakoot!: vuotuisia tapoja ja perinteitä (2005). Uudemmasta päästä voisi mainita esim. kirjasarjan Suomen kevät, Suomen kesä, Suomen syksy ja Suomen talvi.
Lapsia... |
| Murteellapuhumisen SM kilpailu, Voittajat |
570 |
|
|
|
Wikipedian mukaan murteella puhumisen SM-kisoja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Aluksi kilpailut käytiin vuosittain, vuoden 2005 jälkeen on kilpailtu joka toinen vuosi. Seuraavat SM-kisat käydään Helsingissä keskustakirjasto Oodissa 3.8.2019.
Voittajat ovat seuraavat:
2001 Anneli Valta-Lisitsin (Lapinlahti)
2002 Annikki Koponen (Karttula)
2003 Aila Vuorinen (Laitila)
2004 Marja-Liisa Asplund (Tornionjokilaakso)
2005 Jonna Kinnunen (Suomussalmi)
2007 Maija-Liisa Korhonen (Lapinlahti)
2009 Eila Hautamäki (Alahärmä)
2011 Aino Mäki-Kaukola (Seinäjoki)
2013 Lauri Andersin (Varkaus)
2015 Hannakaisa Heikkinen (Kiuruvesi)
2017 Esko Vepsä (Helsinki)
Vuosien 2001-2002 ja 2004-2013 tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/... |
| Löytyiskö käyttäjän käsikirjaa,korjausopasta tms. ford taunus 20m "p6" kombi 226/2700 vm.1966 farmariautoon?? |
214 |
|
|
|
Ruotsinkielinen korjausopas Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
|
| Mistä Suomen kirjastoista löytyy laite, jolla 1980-luvulla itse kuvatut beta-järjestelmän videonauhat voisi digitoida tietokoneella editoitavaan formaattiin… |
583 |
|
|
|
Varsinaisen erillisen digitointiaseman, jolla voi digitoida myös Beta-nauhoja, löysin vain Pirkkalan pääkirjastosta. https://www.pirkkala.fi/palvelut/kirjasto/digitointi/# Toki voi olla, että niitä on muuallakin, mutta asiaa ei ole mainittu kirjaston nettisivuilla.
Jos on tallessa oma kamera ja sen johdot niin Beta-nauhojen digitointi onnistuu mm. Seinäjoella, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä. Seinäjoella ainakin nauha pitää digitoida ensin dvd-levylle, sitä ei saa suoraan muistitikulle tai erilliselle kovalevylle.
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Digipaja
https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/yleisten-... |
| Mistä murrerunoilija Matti Nummensalon kokoelmasta on runo, josta on tämä säkeistö: Tääl on nii helappo hengittää, nii halappo elää ja kualla. Ja olo niin… |
1086 |
|
|
|
Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla." |
| Kuinka luotettava on Wikipedia? Kuka/ketkä valvovat kirjoituksia? |
2712 |
|
|
|
Wikipedian luotettavuus
Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jonkin verran. Helsingin sanomat tutki suomenkielistä Wikipediaa vuonna 2013 ja tuli siihen tulokseen, että se oli faktoiltaan pääosin virheetön. "Peräti 70 prosenttia artikkeleista ylsi virheettömyydessä hyvään (4) tai erinomaiseen (5) arvosanaan. Viitteellisen asteikon mukaan viitonen on käytännössä virheetön ja nelonen tarkoittaa, että artikkelissa on vain ”yksittäisiä pieniä virheitä, ei suuria”."
Silti ei voi sanoa, että kaikkiin artikkeleihin voisi sinisilmäisesti luottaa. Artikkelit voivat olla todella eri tasoisia. Virheitä löytyi enemmän artikkeleista, jotka käsittelivät monimutkaisia aiheita.
HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on https://www.hs.fi/tiede/art-... |
| Kenen runo ja millainen: Pääskynen ja pääskysenpoika? |
833 |
|
|
|
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä. |
| Onko englanninkielisellä termillä "lobby card" suomenkielistä vastinetta? Suora käännös ("aulakortti") tuntuu hieman kömpelöltä. --- Lobby card = teatterien ja… |
761 |
|
|
|
Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista (KAVI) vastattiin, että Lobby Cardin suomenkielinen nimi on painokuva.
Elokuvateatterit ovat käyttäneet mainonnassaan trailereita, julisteita ja painokuvia sekä banderolleja ja/tai pahvisia ständejä. Lobby Cardin suomenkielinen nimi elokuvateattereissa on ollut painokuva, mutta myös termiä valokuva on käytetty,vaikka lobby card/painokuva ei olekaan aito valokuva, vaan rasteripohjainen painettu kuva. Ennen painokuvien tuloa elokuvateatterit käyttivät julisteiden lisäksi oikeita valokuvia, mutta niistä luovuttiin pikkuhiljaa vuosikymmeniä sitten painokuvien ollessa halvempia ja helpompia tehdä.
|
| Harmaat silmät -kappaleen sanat ja nuotit. |
430 |
|
|
|
Molemmat löytyvät mm. teoksesta Suuri toivelaulukirja 18. |
| Tulipa mieleen kysymys tilanteesta jolloin pyydän ystävääni ottamaan kuvan itsestäni omalla puhelimellani, kenellä silloin on tekijänoikeus kuvaan? Kuvan… |
416 |
|
|
|
Tekijänoikeus on valokuvan ottajalla.
Tekijäoikeuslain 49. pykälässä todetaan näin:
Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
1) valmistamalla siitä kappaleita;
2) saattamalla se yleisön saataviin.
Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin."
Koko tekijänoikeuslaki on luettavissa osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A#L2P16b
Lisätietoa valokuvien tekijänoikeuksista saa esim. oppaasta Valokuvaajan uusi tekijänoikeusopas 2006. Opas on luettavissa myös verkossa Finfoto - Suomen valokuvajärjestöt ry:n sivulla https... |
| Kuinka toisesta kirjastopiiristä lainaaminen käytännössä toimii ja paljonko se maksaa? |
164 |
|
|
|
Eepos-kirjaston asiakkaalle kaukolaina muualta Suomesta maksaa viisi euroa. Tilauksen haluamastasi kirjasta voit tehdä omassa kirjastossasi ja sieltä voit sen myös noutaa ja sinne palauttaa. Alla on Kurikan kirjaston yhteystiedot. Tilauksen voit tehdä käymällä kirjastossa, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia.
Kurikan pääkirjasto
Seurapuistikko 2
61300 KURIKKA
puh. 044 723 1015
kirjasto@kurikka.fi
kaukopalvelu@kurikka.fi
Kurikan muiden kirjastojen yhteystiedot https://www.kurikankirjastot.fi/kirjastot/yhteystiedot/ |
| Miksi aikaan liittyen käytetään eri sijamuotoja? Tätä vaihtelua näkee virallisissakin teksteissä. "1960-luvun lopulta" ja "1960–70-lukujen vaihteesta". Onko… |
177 |
|
|
|
Alla ohje sanojen taivutukseen Kielitoimiston sanakirjan mukaan. Vahvennettu teksti osoittaa, että molemmat muodot eli sekä ulkopaikallissija että sisäpaikallissija käyvät loppu-sanasta tässä yhteydessä. Ja sen alla samasta lähteestä vaihde-sanan käytöstä. Vaihde-sana taipuu taas sisäpaikallissijoissa.
Loppu
2. viimeinen osa t. jakso jtak.
a. loppumatka, -pää; loppuaika, -vaihe. Väylä käy lopussa karikkoiseksi. Veti lopun [= loppumatkan] rajusti kirien. Keskiajan loppu. Vietti lopun elämäänsä vanhainkodissa. Lukukauden lopussa t. lopulla. 80-luvun lopulla, lopussa. Lopummalla kesää. Alku aina hankala (t. hankalaa), lopussa kiitos seisoo SL.
vaihde
1. ajankohta jona vuosi, kuukausi tms. ajanjakso vaihtuu toiseksi, taite... |
| Saanko tulla koiran kanssa Apila kirjastoon? |
340 |
|
|
|
Koiria ei saa tuoda Apila-kirjastoon. Opaskoirat ovat tietenkin poikkeus. |
Kysy kirjastonhoitajalta