Löytyykö suomenkielistä tietoa punkkien levittämästä babesia-eliöstä ja sen aiheuttamista sairauksista? |
1526 |
|
29.11.2000 |
|
Babesiat ovat alkueläimiä, jotka ovat läheistä sukua malariaa aiheuttaville Plasmodium-loisille. Babesia-loisia esiintyy useilla eläinlajeilla, mm. karjaeläimillä, joista ne voivat punkkien välityksellä siirtyä ihmiseen ja aiheuttaa babesioosin (eli piroplasmoosin). Suomessa babesioosia ei ole esiintynyt.
Babesioosista kerrotaan lyhyesti Punkki.netistä löytyvässä Jarmo Oksin
artikkelissa http://www.punkki.net/art2_muut.html .
Teoksessa Infektiotaudit (2. uud. p. 1998, toim. Eskola, Huovinen ja Valtonen)
on Hannu Kyrönsepän artikkeli Malaria ja babesiaasi, s. 551-556.
Myös teoksessa Lääketieteellinen mikrobiologia (8. uud. p. 1998, toim.
Tiilikainen, Vaara ja Vaheri) on lyhyesti kerrottu babesioosista.
|
Saisinko tietoa hirvestä? |
1273 |
|
27.11.2000 |
|
Hirvi (Alces alces) on hevosen kokoinen eläin, jolla on suuri ja pitkulainen pää, kyömy turpa ja liikkuva, pitkälle alas lerpattava ylähuuli. (Puschmann: Sorkkaeläimet 1990).
Hirvestä saat enemmän tietoa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Valitse Pikahaku, sen jälkeen pudotusvalikosta kohta asiasana, jona voit käyttää sanaa hirvi. Tuloksena saat hirveä käsittelevää aineistoa, jota voit lainata.
|
Kuinka suuri on eläinkirja -kokoelmanne? |
693 |
|
24.11.2000 |
|
Eläinkirjoja on Porin kaupunginkirjastossa useita hyllymetrejä. Eläintieteen pääluokka on 58 ja lemmmikkieläinten 67.45. Kissakirjat ovat luokassa 67.452.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Klikkaa kohtaan Pikahaku ja valitse pudotusvalikosta asiasanahaku. Käytä sanaa kissa. Kirjastossa käydessäsi voit toki kysyä apua tietopalveluvirkailijoilta.
|
Mistä löydän tietoa silmälasiteollisuudesta ja optisesta alasta Suomessa? |
739 |
|
24.11.2000 |
|
Porin kaupunginkirjastossa on teos Raustela, Lasse: Kojemaakarista optikoksi: kertomus silmälasikaupan ja optikonammatin vaiheista Suomessa 1821-1991. Kirjan on julkaissut Suomen Silmäoptikkojen liitto ry vuonna 1991.
Silmälasiteollisuudesta ei löytynyt viittauksia Fennicasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Aleksi -artikkelitietokanta antoi hakusanalla silmälasit useita viittauksia. Aleksia voit itse käyttää Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen Silmäoptikkojen Liiton kotisivut ovat osoitteessa http://www.yrittajat.fi/yhteydet/toim047.htm
Sieltä kannattaisi kysyä lisätietoja.
|
Linkitysongelmia kotisivuilla: Miten saisin omalta sivultani linkin toisen sivulle johonkin määrättyyn kohtaan (ei etusivulle). |
664 |
|
20.11.2000 |
|
Et voi saada omaa linkkiäsi osoittamaan haluamaasi kohtaan toisen tekemillä sivuilla, ellei sivulla satu olemaan valmiiksi ns. ankkureita sopivissa kohdissa. Voit tarkastella haluamasi sivun lähdekoodia, ja jos siellä on sopivassa kohdassa seuraavanlainen HTML-elementti eli ankkuri:
<a name="nimi">tekstikohta</a>, voit tehdä linkin tuohon kohtaan lisäämällä sivun osoitteen loppuun merkin # ja elementin lainausmerkeissä olevan nimen: .../jokusivu.html#nimi.
Katso tarkemmin sisäisistä linkeistä Jukka Korpelan WWW-julkaisemisen oppaasta:
http://www.hut.fi/home/jkorpela/webjulk/1.5.html#sislink
|
Eino Leinon kuoleman syy? |
3590 |
|
16.11.2000 |
|
Hannu Mäkelän teoksessa Mestari kerrotaan Eino Leinon kuolinsyystä seuraavasti:
"Kuolinsyyksi määriteltiin pitkälle kehittynyt selkäydintauti sekä verisuonten kalkkeutuminen, minkä vuoksi verta oli päässyt tihkumaan aivoihin: se oli jo aiemmin saattanut Leinon vatsantoiminnat sekaisin. Kuolinsyyn määrittelivät sekä tohtori Wasastjerna että tohtori Lindén."
|
Löytyykö kirjallisuutta, joka käsittelee BEAM-robotiikkaa. Idean isä on Mark.W. Tilden. Hakusanana voi olla myös nervous networks. |
621 |
|
11.11.2000 |
|
BEAM-robotiikasta ei löytynyt kirjallisuutta suomalaisista kokoelmatietokannoista. Artikkelitietokannoissakaan ei ollut viittauksia aiheesta. Nettikirjakauppojen kokoelmista ei löytynyt Tildenin teosta.
Netistä löytyy kyllä runsaasti tietoa aiheesta; kannattaa kokeilla esim. Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/intl/fi/ hakusanoilla Mark Tilden, tulokseksi tulee runsaasti sivuja, joissa käsitellään BEAM-robotteja.
|
ETSIN KIRJOJA, JOTKA KÄSITTELEVÄT VAATETUKSESSA KÄYTETTYJÄ UUSIA TEKO- KUITUJA, ESIM. TENCEL YM. |
718 |
|
11.11.2000 |
|
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa tekokuiduista:
- Boncamper, Irma: Tekstiilioppi 1999 sekä Vaatetusalan materiaalit 2000
- Markkula-Teivaanmäki, Raija: Tekstiilitieto 1999.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Santsi-aineistotietokannasta osoitteessa
http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
|
Onko joku kirjasto Suomessa erikoistunut Unkariin? Mikä? |
1179 |
|
11.11.2000 |
|
Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto toimii unkarilaisen kirjallisuuden keskuksena Suomessa.
Lisää tietoa löytyy osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/unkari .
|
Haluaisin tietoja luonnonvärjäyksestä. Kiitos! |
816 |
|
11.11.2000 |
|
Porin kaupunginkirjastossa on mm. seuraavia teoksia:
- Aittomäki, Riitta: Väriä luonnosta 2000
- Dean, Jenny: Wild colour 1999
- Hannusas, Susan: Morsinkovärjäys 1997
- Klemola, Marketta: Kasvivärjäys 1984
- Sundquist, Jorma: Tekstiilikemian historiaa 1982.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa
http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll kohdasta Pikahaku.
Netistä kannattaa katsoa seuraavat sivut http://www.koulukanava.fi/tekninen/kasvivarj/index.htm sekä http://www.koulut.naantali.fi/opettajat/kaarina.kanerva/kasvi1.html
|
Haluaisin saada tietoa australialaisesta käännösrunoudesta suomeksi. Mistä löytäisin australialaisia kansansatuja. Muukin autralialainen käännöskirjallisuus… |
3226 |
|
10.11.2000 |
|
Näyttää siltä, että australialaista kirjallisuutta on suomennettu vain vähän muuta kuin viihdekirjallisuutta. Tunnetuimpia australialaisia kirjailijoita ovat nobel-kirjailija Patrick White ja viihdekirjailijat Catherine Gaskin, Nevil Shute, Morris West ja Colleen McCullough. Myös Peter Careyn ja Thomas Keneallyn teoksia on suomennettu. Yksityiskohtaisempi luettelo australialaisista kirjailijoista, joiden teoksia on suomennettu, löytyy Eija Ventolan kirjasta Australialaista kertomakirjallisuutta suomeksi (Jyväskylän yliopisto, 1992); bibliografia käsittää vuodet 1890-1989.
Philip Neilin teoksessa Kaunotar ja hirviö : satuja maailmalta on australialainen satu Taikapilli. Internetistä löytyi Simo Kaupinmäen suomentama satu Hurmekukka http://... |
Onko teillä tietoa jatkuuko Luolakarhun klaani -sarja lähiaikoina? |
1305 |
|
9.11.2000 |
|
Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaani -sarjaan ei ole lähiaikoina tulossa uutta osaa. Kirjailija tunnetaan muualla maailmassa nimellä Jean M. Auel; jos haet hänestä tietoa verkosta, niin tuolla nimellä löytyy mm. amerikkalaiset fanisivut.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiheesta pari aikasempaakin vastausta; löydät ne kirjoittamalla hakusanakenttään untinen.
|
Selkokielelle: Flavonoidit ovat sekundaarisia aineenvaihduntatuotteita! |
1299 |
|
27.10.2000 |
|
Selventäisiköhän tämä asiaa: flavonoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka syntyvät ikään kuin sivutuotteena kasvien aineenvaihdunnassa. Kasvien aineenvaihdunnan päätuotteita ovat sokerit ja muut yhdisteet, joita kasvi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen. Sekundaarituotteet, kuten flavonoidit, toimivat usein kasvinsyöjien karkotteena. Jotkut flavonoidit suojaavat kasvia esim. viruksilta ja sienitaudeilta. Toiset flavonoidit tekevät kasvin kitkerän makuiseksi, mikä karkottaa kasvinsyöjäeläimiä (tosin ihmisen mielestä ne voivat tehdä kasvin houkuttelevammaksi). Muita kasvien sekundaariaineita ovat mm. tanniinit ja terpeenit.
Pirjo Kainulaisen ja Jarmo Holopaisen artikkelissa Ilman epäpuhtauksien ja ilmaston muutoksen vaikutukset... |
Mistä päin voi kysellä Palmgren-nimen alkuperää? Elikkä lähinnä onko ko. sukunimen omaavien sukulaisuudesta/alkuperästä saatavana tietoa. |
1207 |
|
25.10.2000 |
|
Porin kaupunginkirjastossa on teos Släktbok II:1-3 (Helsingfors 1918), jossa on selvitetty Palmgren-sukuun kuuluvia henkilöitä Suomessa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.familysearch.org mormonikirkon ylläpitämä palvelu IGI:FamilySearch Internet Genealogy Service, jonka hakutietokannoista voi etsiä henkilöitä nimen perusteella. Kokeilin hakua nimellä Palmgren, tulokseksi tuli useita viittauksia Suomesta ja ulkomailta.
|
Onko mitään kirjoja Dingosta? |
1223 |
|
21.10.2000 |
|
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia kirjoja Dingosta mainitsemiesi
(Kari Levola: Kunnian Kentät ja Dingolle rakkaudella)
lisäksi:
- Kaikki huutaa Dingoo, Gummerus 1985
- Minun Dingoni, Otava 1986
- Neumann: Tähti ja meripoika, Otava 1992.
Voit kysyä lähikirjastostasi teoksia kaukolainaksi.
|
Ulkolaiset cd levysuosikit- lista |
934 |
|
18.10.2000 |
|
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, millaista suosikkilistaa kaipaat: kirjastojen eniten lainattuja, Suomen eniten myytyjä vai jotain muuta. Kirjastojen lainatuimmasta musiikkiaineistosta antanee osviittaa Kirjastot.fi:n sivujen kautta löytyvä Lainatuimmat osasto, jossa esillä on Tampereen kaupunginkirjaston listat: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=972 .
Kaikkien kirjastojen yhteistä listaa ei ole. Suomen myydyimmistä ulkolaisista cd-levyistä löytyy listoja esim. Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta http://www.ifpi.fi/ . TopTen- ja muita listoja löytyy mm. RockDatan sivuilta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html (katso Listalinkit).
|
Pystyttekö etsimään paineilmakompressorin huoltokirjaa? Meillä on kirja josta puuttuu sivuja. Nimi: Instructions and part list for 600 Gyro-Flo Ingersoll… |
667 |
|
18.10.2000 |
|
Koneiden ja laitteiden merkkikohtaiset huolto- ja ohjekirjat ovat sellaista aineistoa, jota kirjastojen kokoelmissa ei yleensä ole. Tarkistin varmuuden vuoksi maakuntakirjastojen lisäksi muutamasta ammattikorkeakoulun tekniikan alan kirjaston kokoelmasta ja yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta. Kannattaa kääntyä laitteen maahantuojan puoleen tai ottaa yhteyttä valmistajaan suoraan. Ingersoll-Randin kotisivu on osoitteessa: http://www.ingersoll-rand.com/ .
|
Mistä ja miten löytäisin parhaiten tietoa tietoyhteiskunnan tarjoamista palveluista, tuotteista ja verkkokaupasta? Onko olemassa sopivia internet-osotteita tai… |
856 |
|
13.10.2000 |
|
Tietoyhteiskunnasta on kirjoitettu todella paljon ja monesta näkökulmasta. Toivottavasti sinulla on aikaa käydä kirjastossa tutkimassa, mitä aineistoa sieltä löytyy. Asiasanalla tietoyhteiskunta löydät kirjaston aineistotietokannasta runsaasti viitteitä. Sähköisestä kaupankäyntiä käsitteleviä kirjoja löytyy mm. asiasanalla verkkokauppa. Jos lähikirjastossasi on käytettävissä artikkeliviitetietokantoja (Arto tai Aleksi), voit niissä käyttää samoja asiasanoja.
Tässä on muutamia viitteitä, joiden avulla pääset seminaarityösi teossa alkuun:
Kirjoja:
- Reijo Savolainen: Tietoverkot kansalaisen käytössä : internet ja suomalaisen tietoyhteiskunnan arki (1998);
- Risto Linturi: Tietoyhteiskunta 2005 : muuttujat ja skenaariot (1998)
- Tieto ja... |
Onko tällaista kirjaa saatavilla Suomesta kuin Bombshell : The life and death of Jean Harlow by David Stenn. |
436 |
|
10.10.2000 |
|
Kyseistä teosta ei löytynyt ainakaan suurimpien kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Monihaulla maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista. Teoksen ensimmäinen painos on ilmestynyt 1993, mutta siitä on viime kesänä ilmestynyt pokkariversio. Voit halutessasi tehdä kirjasta hankintaehdotuksen. Nopeammin kirjan saat jättämällä kaukolainatilauksen; kirjaa näytti olevan ruotsalaisissa kirjastoissa. Porin kaupunginkirjastossa pohjoismaiset kaukolainatilaukset maksavat 20 mk tilattaessa + 20 mk kirjaa noudettaessa.
|
Mistä saisin kirjan Viljanen: Yksityiselämän suoja? |
646 |
|
10.10.2000 |
|
Tällaista kirjaa ei löytynyt. Etsimäsi teos on varmaankin Perusoikeudet (Werner Söderström lakitieto, 1999; ISBN: 951-670-006-3; toimittajat: Hallberg et al.); Veli-Pekka Viljanen on kirjoittanut siihen mm. luvun Yksityiselämän suoja. Teos löytyy mm. Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
|