Kuina suuri oli suomalaisten sotilaiden päiväraha sota-aikana? 792
13.12.2023
Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk.
Lähde ja lisätietoja:
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Puolustusvoimissa toimii erikoisupseerien viroissa lääkäreitä. 1900-luvulla erikoisupseerin viroissa toimivat myös hammaslääkärit, tai ainakin osa heistä… 338
12.12.2023
Vuoden 1997 eläkeuudistuksen seurauksena osa sotilaslääkäreiden ja hammaslääkäreiden viroista sekä sotilaseläinlääkärin ja sotilastalouden hoitajan virat muutettiin säästösyistä siviiliviroiksi. Siviilivirat kuuluivat yleiseen eläkejärjestelmään, jolloin ammattien eläkeikä nousi viidellä vuodella 60 vuodesta 65 vuoteen. Hallituksen esityksessä HE 217/1996 haluttiin kuitenkin säilyttää mahdollisuus myös hammaslääkärin koulutuksen saaneiden nimittämiseksi erikoisupseerin virkoihin, mikäli sodanajan tehtävät niin edellyttävät. Puolustusvoimien ylihammaslääkäri Pertti Patinen kirjoitti Sotilaslääketieteellisen aikakauslehden artikkelissaan 2018, että parhaimmillaan 1990-luvulla Puolustusvoimien palveluksessa toimi 35...
Kuinka usein puolustusvoimat tekee inventaarion varaosistaan ja tarvikkeistaan? 120
7.12.2023
Puolustusvoimien materiaalihallintaa on kuvattu julkisella tasolla Kari Takalan AMK-opinnäytetyön luvussa 4.3:
Takala, K. (2022). Raskaan raketinheittimen varaosakomponentit. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyön mukaan pääsääntöisesti kaikki varastoissa oleva materiaali lasketaan kerran vuodessa.
Kuinka suuri osa armeijan käyneistä miehistä on määritetty sodanajan sijoituksessa siviiliorganisaatioiden tehtäviin, mikä tuntuu oudolta koska sodan aikana… 765
4.12.2023
Yleisellä tasolla reserviläisen sodan ajan sijoitus määräytyy Puolustusvoimien tarpeen ja kyseisen henkilön sotilaskoulutuksen mukaisesti. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta, jota tarvittaessa täydennetään muilla reserviläisillä, joita on lähes miljoona.
Asevelvollisuuslain 89 § nojalla työnantaja voi tietyin edellytyksin varata henkilöstöään käyttöönsä myös sodan ajan tilanteessa. Henkilövarauksista löytyy lisätietoja puolustuvoimien verkkosivuilta.
Sijoituksiin liittyvät tiedot eivät ole julkisia, mutta yksittäinen henkilö voi tiedustella omaa sijoitustaan vierailemalla aluetoimistossa.
Sijoittamattoman reservin roolia ja sodan ajan sijoitusta on pohdittu Ruotuväki-...
Kolme Ylihärmäläistä Pajulan veljestä (Matti s. 17.1.1896, Juho s. 2.3.1898 ja Antti s. 20.1.1900) liittyivät kaikki 1918 (1917?) Ylihärmän suojeluskuntaan ja… 218
30.11.2023
Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa kerrotaan mitä mahdollisia arkistolähteitä sisällissotaan osallistuneista on käytettävissä. Kun tiedossa on henkilöiden osallistuminen suojeluskunnan toimintaan, hyvä lähtökohta voisi olla tarkistaa heidän mahdolliset suojeluskunnan henkilökorttinsa, joista lisätietoja Arkistojen portti -palvelussa. Myös mahdolliset kantakortit kannattaa tarkistaa. Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut digitaaliarkistossaan käytettäväksi suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet. Alueen lehdistä voi löytyä nimillä hakemalla mainintoja yhteiskunnallisesti aktiivista henkilöistä. Esimerkiksi Lapuan Sanomissa kerrotaan kaupanhoitaja Juho Pajulalle myönnetyn Vapaussodan Rintamamiesten Liiton...
Mistä löytyisi vanhat v. 1809 Venäjän rajat Etelä-Savon alueella? Joku tarkempi rajalinja vaikka tiloittain tarvittaisiin. Minulla on kesämökki Mäntyharjulla… 253
28.11.2023
Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Isoisäni palveli (taisteli) talvisodassa Kuormastokomppaniassa, KmK. Talvisodan aikaisia palvelupaikkakuntia olivat Lemetti, Syskyjärvi ja Pitkäjärvi. Montako… 350
20.11.2023
Sotasampo-palvelun joukko-osastohaku tunnistaa lähes 50 erilaista kuormastokomppaniaa talvi- ja jatkosodan ajalta. 1. Kuormastokomppanian sotapäiväkirjoja on palvelun mukaan säilynyt talvisodan ajalta useita, mutta linkit sotapäiväkirjoihin vaikuttaisivat olevan tällä hetkellä palvelussa rikki.
Sotapäiväkirjat löytyvät kuitenkin Kansallisarkiston Astia-palvelun kautta, esimerkiksi kirjoittamalla hakuun "1. kuormastokomppania". Sotapäiväkirjoista selviää, että esimerkiksi talvisodan syttyessä 1939 1. Kuormastokomppania oli Kaukilassa silloisessa Äyräpään kunnassa.
Terve, Mistäköhän muistomerkistä ja/tai patsaasta on oheisessa kuvassa kysymys? Kuva on kaiverrettu kuvassa olevan kaapin lasioviin. Savon vaakuna ja… 177
13.11.2023
Kyseessä näyttäisi olevan Lappeenrannan keskuspuistossa sijaitseva Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja toteuttama Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas. Paaden toisella puolella on Karjalan vaakuna ja toisella Savon.
Mikähän sotaväessä käyty kurssi on kyseessä liitteessä a? Voisiko liitteessä b epäselvästi ilmaistu lopullinen palvelupaikka olla Pohjan Prikaati? Entä liite c… 145
6.11.2023
Tulkitsisin merkinnät seuraavasti:
a) Pioneerikurssi
b) Pohjan rykmentti (Kuopio)
c) Joukko-osasto on 3. Prikaatin III pataljoonan 2. komppania. Jalkaväestä siis kyse.
Mitä tarkoittaa syyskuussa vuonna 1943 kantakorttiin lääkärintarkastuksessa kirjattu koodi 72a (L.T.O. taulukko I)? 329
27.10.2023
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan koodin merkitys on seuraava:
72a. Nivus-, reisi-, napa-, vatsakohju (hernia inguinalis, femoralis, umbilicalis, epigastrica).
Noin 20 vuotta siten ,vieressäni ikoneita maalannut nainen puhkesi kertomaan Hyrsylän mutkan kyläläisten ankarista kohtaloista evakkkoreissulla Neuvostoliiton… 275
27.10.2023
Pohdimme asiaa kollegan kanssa ja teimme erilaisia Finna-hakuja, mutta emme onnistuneet paikantamaan aivan tuntomerkkeihin soveltuvaa vuoden 2018 jälkeen julkaistua teosta.
Voisiko kyseessä olla esimerkiksi jokin seuraavista vanhemmista tieto- tai muistelmateoksista?
Haasio, Ari, ja Erkki Hujanen. 1990. Tasavallan panttivangit : evakuoimatta jääneiden suojärveläisten vaiheet talvisodan aikana. Jyväskylä: Suo-Säätiö.
Home, Lyyli, ja Marko Home. 2017. Suojärveläisten juhlaa ja arkea : elämää Raja-Karjalassa 1800-luvulta talvisotaan. Helsinki: Homeen suku.
Huttunen, Lea. 2014. Evakkotie : elämäni tarina Suojärveltä Vesannolle. 1. p. Vesanto: [Lea Huttunen].
Hämynen, Tapio (toim.). 2011. Omal mual - vierahal mual. 4 : Suojärven historia...
Minkälaisia tehtäviä oli 7. eli 10. divisioonan esikuntakomppanjassa toimivalla upseerien sotilaslähetillä 1939-1940? Varusmieskoulutuksen henkilö oli saanut… 213
20.10.2023
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista...
Mitähän nuo joukko-osastot mahtavat olla? Liitteessä 1 kohdat 18, 21 ja 22 Liitteessä 2 kohdat f ja g Liitteessä 3 kohta 24 Kuolinilmoitukseen on merkitty… 140
27.9.2023
Liitteessä 1 kohdat...
18: Savon prikaati, III pataljoona.
21: Aseellisena, ilmatorjuntakonekivääri... epäselvää, luultavasti keittäjä.
22: Vuoksen jääkäripataljoona, 3. komppania.
Liitteessä 2 kohdat...
f: Savon prikaati, III pataljoona
g: Vuoksen jääkäripataljoona.
Liitteessä 3 kohta 24: 251. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania.
Merkintätavoissa on ollut vaihtelua, mutta II/8/JR 47 viitannee juurikin JR 47:n 8. komppaniaan.
Muistini mukaan olen jostain poliittisesta muistelma- tms kirjasta lukenut seuraavan väitteen: kansaneläkelaki säädettiin, jotta maalaisliitolla olisi tiedot… 135
25.9.2023
Kansaneläkelaki säädettiin tosiaan vuonna 1937 punamultahallituksessa meluisien soraäänien saattelemana, kuten tuon ajan poliittiselle kulttuurille oli ominaista. Valitettavasti en pystynyt paikantamaan muistelmateosta, jossa kyseinen ajatus olisi ilmaistu. Tutkittuani ajan lehtikirjoittelua sekä eduskunnassa käytyjä keskusteluja tulin siihen tulokseen, että lakiesityksen suurin kritiikki koski kansaneläkkeen taloudellista vaikutusta: mikä taho maksaisi kulut ja kuka hyötyisi laista eniten. Lisäksi tulevan Kansaneläkelaitoksen valta-asema ja eläkkeiden keskittäminen herätti epäilyjä poliittisissa piireissä, varsinkin oikeistossa. En törmännyt maalaisliiton taka-ajatukseen Suomen asekuntoisen miesväestön kirjanpidosta, mikä ei tosin...
Onko tutkimusta kuinka moni mies suomessa vältti sota-ajan palvelukseenastumismääräyksen ja millä perusteilla tämä tapahtui? 295
22.9.2023
Jukka Kulomaa on käsitellyt aihetta väitöskirjassaan Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana (1995). Tutkimuksen mukaan sotatuomioistuimissa käsiteltyjä palvelukseen saapumatta jäämisiä oli vuosina 1941-1944 yhteensä 2325, jotka yli puolet vuoden 1941 liikekannallepanon yhteydessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu tuomittujen kuulusteluissa kertomia perusteluja, ja 40% perusteli poisjääntiään sodan pelolla tai heikoilla hermoilla. Muita perusteluja olivat esimerkiksi tietämättömyys, heikko terveys, koti- tai muut siviiliasiat ja uskonnollinen tai poliittinen vakaumus.
Erillinen kokonaisuus ovat palveluksesta eri syistä vapautetut. Osviittaa erilaisita vapautusperusteista antavat esimerkiksi...
Mistähän saisi tietoa tammikuussa 1940 varusmiespalvelukseen astuneista, varsinkin Tykistökoulutuskeskus 1 kiinnostaa. Ja mitä heille sodan loputtua tapahtui?… 366
22.9.2023
Talvisodan syttyessä kokonaan aseissa oli vuoden 1917 ikäluokka eli 22-vuotiaat. Tammi- ja helmikuussa 1940 palvelukseen astui nostoväen III luokkaan kuuluneet noin 30 000 vuonna 1919 syntynyttä miestä. Maalis-huhtikuussa 1940 palvelukseen astuivat vuonna 1920 syntyneet miehet, myös noin 30 000. Lisäksi palvelukseen kutsuttiin vanhempia ikäluokkia ja esimerkiksi 1920-30 -luvulla ilman sotilaskoulutusta jääneitä. Kysymys on siis melkoisen suuresta miesjoukosta, josta on vaikea tehdä yleistyksiä. Pääosa nuoremmista ikäluokista palveli jatkosodassa ja kotiutettiin loppuvuodesta 1944.
Tykistökoulutuskeskus 1 (alkuvaiheessa myös nimellä Kenttätykistön koulutuskeskus) perustettiin joulukuussa 1939. Esikunta sijaitsi Hämeenlinnassa,...
Korpraali Toivo Nisisen kaatumisilmoituksessa sanotaan, että ruumis lähetettiin Reisjärven suojeluskunnalle. Lähin omainen vaimo on tuolloin asunut… 123
21.9.2023
Ilona Kemppainen kertoo väitöskirjassaan Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana toisen maailmansodan aikana (SKS 2006), että kaatunut lähetettiin kotipaikkakuntansa tai sen paikkakunnan suojeluskunnalle, jonne omaiset toivoivat vainajan tulevan haudatuksi. Yksittäistapaukseen on vaikea ottaa kantaa, mutta ei liene mahdotonta etteikö vainajaa olisi omaisen toiveesta siirretty Reisjärveltä Soanlahdelle.
Heikki Rajala kaatui 21.7.1941 ja haudattiin 25.7. Hevoslammin kenttähautaan. Ilmoitus kaatumisesta on tullut sk-piiriin ja Reisjärven seurakuntaan 30.7… 257
19.9.2023
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesääntö (1941) kertoo, että, ellei kaatuneita voitu evakuoida kotiseudulle, haudattiin heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai varta vasten vihittyyn sotilashautausmaahan. Kenttähautausmaista oli laadittava haudansijoin ja haudattujen numeroin varustettu tarkka kartta. Karttaa oli säilytettävä kaatuneiden evakuointikeskuksessa ja jäljennös siitä oli lähetettävä Kotijoukkojen esikunnalle.
Hämeen Kansa -lehdessä 23.9.1941 on haastateltu sotilaspastori Johannes Sillanpäätä kaatuneiden huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Kenttähautausmaihin haudatuista kertoo Sillanpää seuraavaa: ”Kenttähautausten kautta ei ole tahdottu mitenkään riistää...
Onko Suomen Puolustusvoimissa mahdollista naisen päästä kenraalikuntaan? 499
8.9.2023
Kaarina Buure-Hägglund nousi ensimmäisenä naisena kenraalikuntaan jo 1996, ottaessaan vastaan Puolustusvoimien asessorin viran.
Aiemmin tässä palvelussa on vastattu, että puolustusvoimien komentajan vuoden 2019 arvion mukaan ensimmäiset kadettiupseeritaustaiset naiskenraalit saatamme nähdä noin kymmenen vuoden kuluttua, eli ehkä noin vuoden 2030 tienoilla.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kaarina Buure-Hägglund – Wikipedia
Ensimmäinen naiskenraali nähdään ehkä vuoden 2030 tienoilla | Kaleva
"Suomessa ensimmäinen naiskenraali 2030-luvulla" – Naisupseerit pitävät etenemistä mahdollisena, mutta hitaana (yle.fi)
Jos tuomitaan menettämään sotilasarvonsa, menettääkö myös myös mahdollisen eläkkeensä? 511
7.9.2023
Puolustusvoimissa palveleva henkilöstöalan asiantuntija avasi asiaa seuraavasti: ”Sotilaseläke ei ole sidottu sotilasarvoon, vaan eläke kertyy työuran aikaisen työtulon mukaisesti. Jos suomalaiseen oikeuskäytäntöön kuuluisi vielä tänä päivänä jonkinlaiset ylimääräiset taloudelliset sanktiot, ne kyllä tuotaisiin esille tuomion yhteydessä samalla tavalla, kun esitetään rikoksen uhrille tai omaisille määrättävät korvaukset.”
Vielä 1960-luvulla tällainen taloudellinen lisäsanktio oli kuitenkin mahdollinen. Ruotuväki-lehdessä 1/1968 kirjoitetaan, että ennen vuoden 1967 alussa voimaan astunutta valtion uutta eläketurvasäännöstöä eläkeoikeuden saattoi menettää, jos virkamies on pantu viralta tai tuomittu sotilasrikoksesta virasta erotettavaksi....
