| -15.11.1939 Sotilaskantakortti Päätös, myönnän lykkäystä vuoteen 1940 LTO E8 a (Vähän epäselvä merkintä) -16.03.1940 Sotilaskantakortti Palv. kelp. B II 81 a… |
71 |
|
6.2.2023 |
|
Vuoden 1935 LTO:n perusteella 8a merkitsee seuraavaa:
8. Nivelreumatismi (Polyarthritis rheumatica)
a) äkillinen, helposti uusiutuva (kolmen viime vuoden aikana esiintynyt)
E viittaa tilapäisesti kelpaamattomaan, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleeen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi.
81a:n merkitsee saman lähteen mukaan seuraavaa:
81a. Toinen alaraaja 3-5 cm lyhyempi; edellä mainitut viat lievempinä , kuitenkin niin että huomattavasti haittaavat kävelyä.
B II merkitsee apupalvelukseen kelpaavaa toisen II luokan apumiestä, joka määrätään tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana. |
| Onko Suomessa tietoja suomalaisista, jotka osallistuivat Krimin sotaan 1853-1856? |
64 |
|
30.1.2023 |
|
Hyvä johdatus aiheeseen ja aiempaan kirjallisuuteen on Eero Auvisen väitöskirja vuodelta 2015:
Auvinen, E. (2015). Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset: Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin. Turun yliopisto.
Sodan aikana palvelleista suomalaisista löytyy arkistoaineistoa Kansallisarkistosta. Kansallisarkiston autonomian ajan aineistoista löytyy lisätietoja Arkistojen Portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Palvelus_armeijassa#Autonomian_aika_.281809-1917.29 |
| Mitä tarkoittaa sotilaskantakortissa merkinnät "vapautettu LTO E 64 nojalla" ja palveluskelpoisuusluokitus "B2 65a"? |
97 |
|
26.1.2023 |
|
Riippuu minkä vuoden kantakortista on kyse, mutta esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön merkitykset ovat seuraavat:
64. Keuhkopussin sairaudet (Affectiones pleurae). E-luokka merkitsisi tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomaksi todettua, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyä.
B II 65a. Vieras esine keuhkoissa (Corpus alienum pulmonis). Leikkaukseen soveltumattomat tapaukset, joissa esiintyy usein toistuva katarri tai lievähköjä oireita (kipuja), 1/2-1 vuoden kuluttua. |
| Nyt tuli kiperä tilanne kun mistään ei löydy tietoa tai kuvaa mikä tämä on ja missä sitä on käytetty. |
138 |
|
18.1.2023 |
|
Tällaista merkkiä ei valitettavasti löytynyt puolustusvoimallisia arvo-, kurssi-, suoritus- ja asevelimerkkejä käsittelevästä kirjallisuudesta.
Merkki saattaakin olla ollut jonkin siviiliyhteisön käytössä.
Kirjallisuutta:
Allonen, M., Nykänen, J., & Sjögren, J. (2021). Jatkosodan asevelimerkit. Docendo.
Allonen, M., & Nykänen, J. (2015). Talvisodan asevelimerkit. Docendo.
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
|
| Haluaisin tietää mitä tapahtui 1./JR23 nurmijärveläisille nostomiehille talvisodassa Äyräpäässä Vasikkasaaren taisteluissa 1.3-5.3.1940?Mistä löytyy ks.joukko… |
235 |
|
13.1.2023 |
|
Jalkaväkirykmentti 23:n osuudesta Vuosalmen taisteluihin löytyy melko hyvin kirjallisuutta. Tietoja tapahtumista ja taustoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Ahto, S., & Pirilä, V. (1989). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 2, 1919-1944. Otava.
Isonkyrön sotahistoriatoimikunta. (1980). Isokyröläiset talvi- ja jatkosodassa 1939-1945. Isokyrön kunta.
Määttä, V. (2010). Lakeuksien eversti Matti Laurila. Ajatus.
Sorko, K. (2011). Laurilan verikoirat: Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1978). Talvisodan historia: 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. WSOY.
JR 23:n rykmenttitason sotapäiväkirja sekä I pataljoonan 1. komppanian sotapäiväkirjat maaliskuulta 1940... |
| Kantakortin lukee vapautus. Mitä tarkoittaa lääkärin tarkistuksessta B 1 70? Vuonna 1940 |
83 |
|
9.1.2023 |
|
Vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on:
"Vatsaontelon ja sen elinten sairaudet:
70. Muut kroonilliset ja tai vakavanlaatuiset taudit ruuansulatuselimissä tai -rauhasissa, jos ne suuressa määrin vaikuttavat yleistilaan (Morbi chronici gastrointestinalis et adnexorum: morbi lienis, prolapsus ani etc.)"
B I viittaisi melko lievään, tarvittaessa rauhanaikana palvelukseen määrättävään ja apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavaan tapaukseen. |
| Kantakortista: 14.5.40 4./Jv KK.11 Mikä on oikea lyhenne sekä sen selväkielinen nimi ja missä joukko sijaitsi ko. aikana? Kantakortista: 20.6.40 KTR 14 … |
144 |
|
16.12.2022 |
|
Jv. KK 11 (tai Jv.Koul.K 11) on Jalkaväen koulutuskeskus 11. Talvisodan historia -teossarjan 4. osan mukaan se perustettiin talvisodan päätyttyä Helsinkiin.
KTR 14 on Kenttätykistörykmentti 14. Sen sijainti kesällä 1940 on hankala kysymys. Tykistökoulutuskeskus 1 perusti 6.3. annetulla käskyllä E/KTR 14:n Toijalassa, III/KTR 14:n Lempäälässä ja E/II/KTR 14:n samoin Toijalassa. I/KTR 14 oli puolestaan entinen III/KTR 6. Maavoimien esikunta antoi 13.6.1940 käskyn, jonka mukaan kenttätykistörykmentit muuttuivat prikaatien patteristoiksi sekä armeijakuntien raskaiksi patteristoiksi. Suomen kenttätykistön historia. 2 osa, 1939-1945 kuvaa prosessin yleisellä tasolla, mutta ei kerro tarkemmin sijainneista. Elokuun tilanteesta kerrotaan, että... |
| Haluaisin tietäää missä tuo jalkaväen koulutuskeskus 22:n 3 patalioona toimi. Mistä löydän tiedon? |
113 |
|
12.12.2022 |
|
Jalkaväenkoulutuskeskus 22:n toimintakertomus löytyy digitoituna Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
8569 Jalkaväenkoulutuskeskus 22, 22.3.1943 - 25.10.1944 (1943-1944)
Digitoidun asiakirjan 44. kuvassa kerrotaan seuraavaa: "Kesäkuussa 1944 alkaneen venäläisten hyökkäystoiminnan johdosta keskus sai määräyksen siirtyä uudelle majoitusalueelle. 12.-16.7.44. välisenä aikana keskus sijoittui siten, että keskuksen esikunta ja esik.komppania sekä I P, Krh. kompp. ja sairaala sijoittuivat Kiuruvedelle ja sen lähiympäristöön. II P sijoittui Pyhäsalmelle. Tänä aikana lopetettiin myös Jv. Koul.K. 31, joka sulautui Jv.Koul.K 22:een. Täten muodostui keskukseen myös III P, joka jäi entiselle sijoituspaikalleen Haapajärvelle."
Myös Jalkaväenkoulutus... |
| Moro haluaisin tietoa joukko-osastoista joissa pappa palveli sodan aikana. Ja myös kirjoista joita voisin tutkia ko asiassa.kiitos |
228 |
|
8.12.2022 |
|
Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim.... |
| Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden, hedelmällisessä iässä olevien naisten sa-sijoitukset? Miten näissä huomioidaan raskaaksi tuleminen? Onko sa… |
84 |
|
30.11.2022 |
|
Tiedustelin asiaa Uudenmaan aluetoimistosta, ja tällaista ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Muuttuneista tiedoista voi toki ilmoittaa aluetoimistolleen.
SA-kokoonpanojen järjestelyt eivät pääsääntöisesti ole julkista tietoa.
Aiheeseen liittyvät kysymykset kannattaa kohdistaa aluetoimistolleen:
https://puolustusvoimat.fi/aluetoimistot
|
| Kutsuttiinko vuonna 1921 syntyneet suomalaismiehet pääosin talvisotaan? |
119 |
|
21.11.2022 |
|
Vuoden 1921 ikäluokkaa ei ehditty kutsua palvelukseen talvisodan aikana. Varusmiehet astuivat 1930-luvun lopulla palvelukseen suhteellisen vanhoina, n. 21-vuotiaina. Tammikuun puolivälissä 1940 palvelukseen astui ensimmäinen osa vuoden 1919 ikäluokasta, ja helmikuun puolivälissä 1940 toinen osa. Vuoden 1920 ikäluokka astui palvelukseen välittömästi talvisodan päätyttyä, ja se sai tulikasteensa vasta jatkosodassa. Nuorempia nähtiin toki talvisodan rintamilla, esimerkiksi vapaaehtoisina.
Lähteitä:
Nurminen, T. (2008). Muuttuva armeija. Teoksessa Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen (toim.), Teloitettu totuus: kesä 1944, s. 47-75.
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu. |
| Sotalaiva, joka kuljetti sotalapsia Turusta Tukholmaan juuttui jäihin. Se tapahtui vuosina 1941-1944. Kaikki tieto kyseisestä tapahtumasta kelpaa! |
115 |
|
2.11.2022 |
|
Kyse voi olla useista eri tapahtumista ja laivoista. Sotalapsia kuljettivat Turun-Tukholman ja Vaasan-Uumajan reiteillä ainakin höyrylaivat Arcturus, Heimdall, Brynhilde ja Ariadne.
Kotiliesi-lehden haastattelussa sekä Talentia-lehden artikkelissa mainitaan Arcturus-laivan olleen jäissä kiinni talvella 1942. Teoksessa Elämän pituinen matka: Keski-Suomen Sotalapset ry 20 v kerrotaan Arcturuksen auttaneen Heimdall-höyrylaivaa 1940-luvun alussa vaikeissa jääolosuhteissa. Sotatilan ja ahtojäiden takia matka Tukholmaan saattoi kestää useita vuorokausia.
Alkuvuoden 1942 jääongelmista uutisoitiin aikalaislehdissä, ja esimerkiksi Kansan Lehti kirjoittaa 22.1.1942 Arcturuksen viivästyneen jääesteiden vuoksi, ja 30.1.1942 Aamulehti kirjoittaa... |
| Suomen sisällissodassa olivat vastakkain valkoiset ja punaiset. Punaiset ovat punaisia kai sosialismi- ja vallankumousyhteyden takia, mutta mistä valkoiset… |
97 |
|
1.11.2022 |
|
Aiheesta on kirjoittanut professori Juhani U.E. Lehtonen Vapaussoturi-lehdessä 1996. Hänen artikkelinsa mukaan valkoinen väri juontaa jo Ranskan vallankumouksesta, jolloin valkoinen hahmottui punaisen ideologiseksi vastaväriksi, olihan kyseessä Bourbonien hallitsijasuvun vaakunaliljan väri. Venäjällä kumouksen tekemiseen ja vastustamiseen liittyvä värisymboliikka tunnettiin, ja ajatus valkoisesta punaisen vastavoimana levisikin Suomeen Venäjältä.
Jo suurlakon ajalta tuttu punainen tuli Suomessa käyttöön varhemmin, vastavoiman nimen ollessa ensin hakusessa, mutta Suomessa olleet venäläisjoukot ottivat käyttöön kotimaastaan tutun valkokaartien käsitteen, ja nimitys levisi nopeasti molempien osapuolien käyttöön.
Suomalaista värisymboliikkaa... |
| Millaisista kirjoista tai verkkosivuilta löytyisi tietoa Jyväskylän/Keski-Suomen lotista ja tallenteita heidän kokemuksistaan? |
74 |
|
24.10.2022 |
|
Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys on julkaissut koosteen alueen lotta- ja pikkulottamuistoista:
Matsinen, T. (toim.) (2014). Mukana lottatoiminnassa: Keski-Suomen lottaperinneyhdistyksen kokoamia lotta- ja pikkulottamuistoja. Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys.
Muuta hyödyllistä:
Heiskanen, J., & Korhonen, R. (toim.) (2002). Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan: Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945. Ääneseudun veteraanimatrikkelitoimikunta.
Isosomppi, S. (toim.) (2004). Te ette turhaan taistelleet: Petäjäveden veteraaniteos. Petäjäveden veteraanimatrikkelitoimikunta.
Karivalo, T. (toim.) (1994). Veljet hoidettiin: Sotasairaala Keski-Suomessa. 30. Sota S kilta.
Lemmetty, E., & Arponen, O. (toim.) (2003). Sotataipaleemme:... |
| Kantakorttia koskeva kysymys. 1936 ja 1940 palveluskelpoisuus: Mitä tarkoittaa B II:86 ja toisaalla tarkennus (b3) ? |
95 |
|
20.10.2022 |
|
Kyseisinä vuosina käytössä olleessa vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä kohdan 86 merkitys oli seuraava:
86. Ankaranlaatuiset ihotaudit, luonteeltaan tarttuvat, kroonilliset tai helposti uusiutuvat tai suuresti rumentavat (Affectiones cutis chronicae, contagiosae).
a)Ihosienet (Dermatomykoses: Trichophytia etc.).
b)Muut ihotaudit (Dermatoses variae, graves: Psoriasis etc.).
B II viittaisi rauhan aikana tarvittaessa palvelukseen määrättävään II luokan apumieheen. Tarkenne b3 voisi olla peräisin myöhemmästä vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännöstä. Tuolloin ihotaudit luokiteltiin seuraavasti:
86. Vaikeanlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
86a. Ihosienet (Dermatomycoses. Trichophytia etc... |
| Tätini toimi lottana jatkosodassa. Muissa lottakomennuksissa kohdassa Lkp.- tai työmääräys oli kirjoitettu vain työmääräys, mutta kahdessa viimeisessä… |
63 |
|
10.10.2022 |
|
Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
|
| Mitä tarkoittaa kantakortissa oleva merkintä "B 16 Nv. II lk". Sen olen saanut selville että "Nv. II lk" tarkoittaa nostoväkeä, mutta erityisesti tuo merkintä … |
57 |
|
10.10.2022 |
|
Merkinnät vaihtelevat hieman vuodesta riippuen, mutta esimerkiksi vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä luokan 16 merkitys on seuraava:
16. Yksipuolisen, virheellisen ravinnon aiheuttamat taudit (Avitaminosus: Scorbutus etc.)
B-luokalla viitataan eräin rajoituksin sotapalvelukseen kelpaaviin, tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana määrättäviin. |
| Tätini oli lottana kansallisarkistosta saamieni tietojen mukaan jatkosodassa seuraavasti (yksikkö ja tehtävä, työmääräys, komennusajan alku ja päättyminen,… |
95 |
|
26.9.2022 |
|
Kenttäpostikoodien takana olevat joukot saa selville Pentti Kopsan kokoamasta Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -teoksesta. Esimerkiksi 2127 on 4. Sotasairaalan peiteluku. Suuremmilla osastoilla saattaa olla Wikipedia-artikkeli tai historiikki, joista sijainnin haluttuna aikana voi selvittää. Jatkosodan historia 1-6 -teossarjan kuudennessa osassa on hyödyllinen joukko-osastohakemisto, josta on usein apua pienempien joukko-osastojen sijaintien paikantamisessa. Kolmas tapa on tutustua joukko-osastojen sotapäiväkirjoihin, jotka on digitoitu ja vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa, esimerkkinä Linnoitusrakennuspataljoona 333:n sotapäiväkirja. Sotapäiväkirjoissa saatetaan mainita osaston sijainti suoraan tai se... |
| Onko olemassa virallista määritelmä sanalle "hybridisota"? Onko tällä hetkellä EU:n ja Venäjän välillä hybridisota? |
270 |
|
20.9.2022 |
|
Hybridisodalle on useita määritelmiä. Kotimaisten kielten keskuksen määritelmän mukaan se tarkoittaa ”… aseellisen sodankäynnin ja aseettomien vaikutuskeinojen yhdistelmää. Aseettomista keinoista keskeinen on propaganda, jota kutsutaan nykyään myös informaatiovaikuttamiseksi. Nykyaikaista hybridisotaa voidaan täydentää myös kyberhyökkäyksin tietoverkon kautta. Hybridisotaa ei julisteta, joten ero rauhan ja sodan välillä jää hämäräksi.”
Turvallinen Suomi 2018 -julkaisussa professori Mika Hyytiäisen määritelmä hybridisodankäynnille on seuraava: ”Hybridisodankäynti koostuu useita eri komponentteja yhdistelevistä samaan tavoitteeseen pyrkivistä intensiivisistä operaatioista, joilla pyritään hybridisodalle asetettuihin strategisiin... |
| Missä säilytetään 1930 - 1940-lukujen vaihteessa toimineen Lieksan Rajajääkärikoulun arkistoa ja onko sitä digitoitu? |
90 |
|
8.9.2022 |
|
Senja Penttisen pro gradun mukaan vuodesta 1947 Rajajääkärikoulun nimellä kulkeneen koulun arkisto on tallennettu Kansallisarkistoon, joten myös vanhemman aineiston voisi olettaa olevan siellä. Aarre-arkistorekisteristä tai Astia-palvelusta en kuitenkaan paikantanut varhaisempia aineistoja, joten on mahdollista että ne ovat muualla tai eivät ole säilyneet. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde:
Penttinen, S. (2021). Lieksan rajajääkärikoulun koulutustoiminta 1947–1956. Itä-Suomen yliopisto. |
