Mistä löytyisi tieto, kuinka monta prosenttia 40-60 -vuotiaista suomalaista naisoletetuista on suorittanut vapaaehtoisen asepalveluksen? Mihin sotilasarvoon he yleensä päätyivät? 112
22.1.2024
Puolustusvoimien verkkosivujen mukaan reserviin oli koulutettu 31.12.2022 mennessä 12262 naista. StatFin -tietokannan mukaan Suomessa oli tuolloin 1 034 457 19-49 vuotiasta naista. Ikäryhmä ei aivan osu ehdokkaiden ikäjakaumaan, mutta voisi olla riittävän suuntaa-antava. Tilastokeskukselta voisi saada tarkemman tiedon kuinka monta vuosina 1967-1987 syntynyttä naista Suomessa on, jota voisi käyttää tarkemman laskelman pohjana. Asevelvollisuuden suorittaneiden osuus olisi luultavasti silloinkin noin prosentin luokkaa.
Puolustusvoimat ei ole nähdäkseni julkaissut tietoja sotilasarvojen jakautumisesta, mutta Maavoimien verkkosivuilla mainitaan, että noin 60% armeijaan tulleista naisista suorittaa johtajakoulutuksen, joko aliupseeri- tai...
Oletetaan että Kiina hyökkää Taiwaniin. USA tulee apuun puolustamaan Taiwania joten USA on sodassa Kiinan kanssa. Onko NATO ja Suomi tällöin osallisena… 157
15.1.2024
Pohjois-Atlantin sopimuksen 6. artikla rajaa 5. artiklan soveltamisen "Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa sijaitsevaan osapuolen alueeseen, Ranskan Algerian departementteihin, Turkin alueeseen tai osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluviin saariin, jotka sijaitsevat Kravun kääntöpiirin pohjoispuolisella Pohjois-Atlantin alueella." Mahdollinen konflikti Tyynellämerellä jäisi sopimuksen puitteissa Naton toiminta-alueen ulkopuolelle. Aiheeseen liittyvää problematiikkaa on pohdittu laajemmin Ilta-Sanomissa elokuussa 2022.
Lähteitä:
442/2023 - Laki Pohjois-Atlantin sopimuksesta
Pohjois-Atlantin sopimus suomeksi (UM)
Kommentti: Naton jäsenyys vääntää Kiina-suhteet uudelle kierteelle – voisiko Suomi tempautua mukaan suurvaltojen konfliktiin? (...
Mistä mahtaisi löytää sotilasvaruste listoja kirjana? 102
15.1.2024
Erilaisia historiallisia suomalaisia varusteluetteloita löytyy esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, pääosin nimellä nimikeluettelo tai nimikkeistö tai materiaalinimikkeistö. Termit ovat vaihdelleet. Esimerkkejä:
Kaasusuojeluvälineiden ja -tarvikkeiden nimikeluettelo merkkeineen. Puolustusministeriön kaasusuojeluosasto, 1940.
Pioneerivarusteiden luettelo. Puolustusvoimien pääesikunta, 1945.
Taisteluvälinesotavarustuksen nimikeluettelo: jalkaväen aseistus väliaikainen. Pääesikunta, aseosasto, 1959.
Modernia kansainvälistä kalustoa kuvataan esimerkiksi Jane's -kustantamon vuosikirjoissa. Osa näistä on käytettävissä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Vanhempia vuosikertoja löytyy myös Kuopion varastokirjastosta, ja...
Miksi ihmeessä Venäjä lopetti Suomen suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuden 1901? Kuinka paljon suuriruhtinaskuntaamme jäi venäläisiä sotilaita, santarmeja ja… 246
11.1.2024
Aihetta on tutkinut mm. edesmennyt Pertti Luntinen, jonka molemmat teemaan liittyvät teokset on myös digitoitu:
Luntinen, P. (1997). The imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918. Finnish Historical Society.
Luntinen, P. (1984). Sotilasmiljoonat: Balancing the military burden between the grand duchy of Finland and the Russian empire. Suomen historiallinen seura.
Sotilasmiljoonat -teoksessaan Luntinen kertoo suomalaisten joukko-osastojen lakkauttamisen 1901 taustoista seuraavasti: ”Mutta selvästikin tavoitteena oli, sinänsä tärkeän, kansallisen armeijan hävittämisen kautta poistaa usko Suomen valtion olemassaoloon — eli suomalaisten määräysvaltaan Suomessa — ja sitä tietä saattaa Suomen olot venäläiselle...
Mitä kuuluu sotilashammaslääkärin (erikoisupseeri) työympäristön erityispiirteisiin tehtäviin? Miten työnkuva eroaa siviilipuolen työnkuvasta? 209
5.1.2024
Kirjallisista lähteistä aiheesta ei löytynyt juurikaan tietoa. Yleisellä tasolla Timo Sahl ja Ilkka Mäkitie kertovat matrikkeliteoksessaan Lääkäreitä puolustusvoimissa : korkeimmissa sotilasarvoissa palvelleet, 1918-2022 (Suomen Lääkintäupseeriliitto 2023) että sotilaslääkärin työnkuva on voinut olla hyvin moninainen. Erilaisisiksi rauhan aikaisiksi tehtäviksi teoksessa mainitaan toimiminen varuskunnassa, sotilassairaalassa, hallinnossa, toimialan tutkimusta ja kehittämistä suorittavassa laitoksessa tai kansainvälisessä tehtävässä. Varuskuntatasolla työskentely on vastannut lähinnä perusterveydenhuollon työskentelyä, hallinnon puolella tehtäviin on kuulunut terveydenhuollon johtamista, tarkastamista, resursseista huolehtimista ja alan...
Voiko eläinlääkäri työskennellä puolustusvoimilla erikoisupseerina? 321
4.1.2024
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Muistan lukeneeni 90-luvulla jatkosodasta kertonutta kirjaa, jonka sivuilla mainittiin isoisäni yhdellä sivulla. Kirjan kirjoittajaa tai nimeä en muista. Se ei… 141
29.12.2023
Oikeaa kirjaa voisi yrittää haarukoida esimerkiksi Kansalliskirjaston Finna-palvelusta. Tällainen esimerkkihaku näyttää välillä 1945-1999 julkaistut kirjat, joiden asiasanana on jatkosota, kielenä suomi ja genrenä tietokirjallisuus. Kirjoja löytyy näillä hakuehdoilla useita satoja. Koska kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla jonkin joukko-osaston historiikki, kätevin tapa paikantaa oikea teos olisi tarkistaa isoisän kantakortista missä joukko-osastoissa hän palveli jatkosodan aikana, ja käyttää niiden nimiä hakusanoina.
Löytyisikö artikkeleita koululaiva Matti Kurjen matkasta Välimerelle ja Mustallemerelle kesällä 1963 237
21.12.2023
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978)....
Aiheena joukko-osastojen lyhenteet ennen sotia. Syy: Isoisäni kantakortissa Määrätty palvelukseen: 16.4.-23 Joukko-osasto johon määrätty: KPR netti ei tunne… 320
14.12.2023
Lyhenne ei tosiaan esiinny Kansallisarkiston lyhenneluettelossa. Sotien välisen ajan organisaatio esitellään seuraavassa teoksessa:
Kronlund, J. (toim.) (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Teoksessa ei KPR -lyhennettä esiinny. Tarkistin myös ensimmäisen varsinaisen painetun virallisen lyhenneluettelon sekä Sotamiehen taskukirjan vuodelta 1925, ja näissäkään ei ole KPR:ää:
(1929). Joukkoyhtymien, - osastojen, - muodostelmien jne. nimitysten lyhennykset. WSOY.
Tawast, T. (1924). Sotamiehen taskukirja 1925. Arvi A. Karisto.
Eksoottisetkin lyhenteet esiintyvät yleensä aikakauden sanoma- ja aikakauslehdissä, jotka ovat selailtavissa ja haettavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa....
Kuina suuri oli suomalaisten sotilaiden päiväraha sota-aikana? 696
13.12.2023
Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk.
Lähde ja lisätietoja:
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Puolustusvoimissa toimii erikoisupseerien viroissa lääkäreitä. 1900-luvulla erikoisupseerin viroissa toimivat myös hammaslääkärit, tai ainakin osa heistä… 307
12.12.2023
Vuoden 1997 eläkeuudistuksen seurauksena osa sotilaslääkäreiden ja hammaslääkäreiden viroista sekä sotilaseläinlääkärin ja sotilastalouden hoitajan virat muutettiin säästösyistä siviiliviroiksi. Siviilivirat kuuluivat yleiseen eläkejärjestelmään, jolloin ammattien eläkeikä nousi viidellä vuodella 60 vuodesta 65 vuoteen. Hallituksen esityksessä HE 217/1996 haluttiin kuitenkin säilyttää mahdollisuus myös hammaslääkärin koulutuksen saaneiden nimittämiseksi erikoisupseerin virkoihin, mikäli sodanajan tehtävät niin edellyttävät. Puolustusvoimien ylihammaslääkäri Pertti Patinen kirjoitti Sotilaslääketieteellisen aikakauslehden artikkelissaan 2018, että parhaimmillaan 1990-luvulla Puolustusvoimien palveluksessa toimi 35...
Kuinka usein puolustusvoimat tekee inventaarion varaosistaan ja tarvikkeistaan? 98
7.12.2023
Puolustusvoimien materiaalihallintaa on kuvattu julkisella tasolla Kari Takalan AMK-opinnäytetyön luvussa 4.3:
Takala, K. (2022). Raskaan raketinheittimen varaosakomponentit. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyön mukaan pääsääntöisesti kaikki varastoissa oleva materiaali lasketaan kerran vuodessa.
Kuinka suuri osa armeijan käyneistä miehistä on määritetty sodanajan sijoituksessa siviiliorganisaatioiden tehtäviin, mikä tuntuu oudolta koska sodan aikana… 677
4.12.2023
Yleisellä tasolla reserviläisen sodan ajan sijoitus määräytyy Puolustusvoimien tarpeen ja kyseisen henkilön sotilaskoulutuksen mukaisesti. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta, jota tarvittaessa täydennetään muilla reserviläisillä, joita on lähes miljoona.
Asevelvollisuuslain 89 § nojalla työnantaja voi tietyin edellytyksin varata henkilöstöään käyttöönsä myös sodan ajan tilanteessa. Henkilövarauksista löytyy lisätietoja puolustuvoimien verkkosivuilta.
Sijoituksiin liittyvät tiedot eivät ole julkisia, mutta yksittäinen henkilö voi tiedustella omaa sijoitustaan vierailemalla aluetoimistossa.
Sijoittamattoman reservin roolia ja sodan ajan sijoitusta on pohdittu Ruotuväki-...
Kolme Ylihärmäläistä Pajulan veljestä (Matti s. 17.1.1896, Juho s. 2.3.1898 ja Antti s. 20.1.1900) liittyivät kaikki 1918 (1917?) Ylihärmän suojeluskuntaan ja… 196
30.11.2023
Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa kerrotaan mitä mahdollisia arkistolähteitä sisällissotaan osallistuneista on käytettävissä. Kun tiedossa on henkilöiden osallistuminen suojeluskunnan toimintaan, hyvä lähtökohta voisi olla tarkistaa heidän mahdolliset suojeluskunnan henkilökorttinsa, joista lisätietoja Arkistojen portti -palvelussa. Myös mahdolliset kantakortit kannattaa tarkistaa. Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut digitaaliarkistossaan käytettäväksi suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet. Alueen lehdistä voi löytyä nimillä hakemalla mainintoja yhteiskunnallisesti aktiivista henkilöistä. Esimerkiksi Lapuan Sanomissa kerrotaan kaupanhoitaja Juho Pajulalle myönnetyn Vapaussodan Rintamamiesten Liiton...
Mistä löytyisi vanhat v. 1809 Venäjän rajat Etelä-Savon alueella? Joku tarkempi rajalinja vaikka tiloittain tarvittaisiin. Minulla on kesämökki Mäntyharjulla… 221
28.11.2023
Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Isoisäni palveli (taisteli) talvisodassa Kuormastokomppaniassa, KmK. Talvisodan aikaisia palvelupaikkakuntia olivat Lemetti, Syskyjärvi ja Pitkäjärvi. Montako… 300
20.11.2023
Sotasampo-palvelun joukko-osastohaku tunnistaa lähes 50 erilaista kuormastokomppaniaa talvi- ja jatkosodan ajalta. 1. Kuormastokomppanian sotapäiväkirjoja on palvelun mukaan säilynyt talvisodan ajalta useita, mutta linkit sotapäiväkirjoihin vaikuttaisivat olevan tällä hetkellä palvelussa rikki.
Sotapäiväkirjat löytyvät kuitenkin Kansallisarkiston Astia-palvelun kautta, esimerkiksi kirjoittamalla hakuun "1. kuormastokomppania". Sotapäiväkirjoista selviää, että esimerkiksi talvisodan syttyessä 1939 1. Kuormastokomppania oli Kaukilassa silloisessa Äyräpään kunnassa.
Terve, Mistäköhän muistomerkistä ja/tai patsaasta on oheisessa kuvassa kysymys? Kuva on kaiverrettu kuvassa olevan kaapin lasioviin. Savon vaakuna ja… 161
13.11.2023
Kyseessä näyttäisi olevan Lappeenrannan keskuspuistossa sijaitseva Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja toteuttama Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas. Paaden toisella puolella on Karjalan vaakuna ja toisella Savon.
Mikähän sotaväessä käyty kurssi on kyseessä liitteessä a? Voisiko liitteessä b epäselvästi ilmaistu lopullinen palvelupaikka olla Pohjan Prikaati? Entä liite c… 136
6.11.2023
Tulkitsisin merkinnät seuraavasti:
a) Pioneerikurssi
b) Pohjan rykmentti (Kuopio)
c) Joukko-osasto on 3. Prikaatin III pataljoonan 2. komppania. Jalkaväestä siis kyse.
Mitä tarkoittaa syyskuussa vuonna 1943 kantakorttiin lääkärintarkastuksessa kirjattu koodi 72a (L.T.O. taulukko I)? 274
27.10.2023
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan koodin merkitys on seuraava:
72a. Nivus-, reisi-, napa-, vatsakohju (hernia inguinalis, femoralis, umbilicalis, epigastrica).
Noin 20 vuotta siten ,vieressäni ikoneita maalannut nainen puhkesi kertomaan Hyrsylän mutkan kyläläisten ankarista kohtaloista evakkkoreissulla Neuvostoliiton… 244
27.10.2023
Pohdimme asiaa kollegan kanssa ja teimme erilaisia Finna-hakuja, mutta emme onnistuneet paikantamaan aivan tuntomerkkeihin soveltuvaa vuoden 2018 jälkeen julkaistua teosta.
Voisiko kyseessä olla esimerkiksi jokin seuraavista vanhemmista tieto- tai muistelmateoksista?
Haasio, Ari, ja Erkki Hujanen. 1990. Tasavallan panttivangit : evakuoimatta jääneiden suojärveläisten vaiheet talvisodan aikana. Jyväskylä: Suo-Säätiö.
Home, Lyyli, ja Marko Home. 2017. Suojärveläisten juhlaa ja arkea : elämää Raja-Karjalassa 1800-luvulta talvisotaan. Helsinki: Homeen suku.
Huttunen, Lea. 2014. Evakkotie : elämäni tarina Suojärveltä Vesannolle. 1. p. Vesanto: [Lea Huttunen].
Hämynen, Tapio (toim.). 2011. Omal mual - vierahal mual. 4 : Suojärven historia...
