Kuurojen liiton kirjasto

Aihealue

Kuurot, kuurous, viittomakielet, muu viittomakommunikaatio, myös kuulovammaisuutta koskevat kysymykset.

Viimeisimmät vastaukset

12 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–12.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko tutkittu, millä kielellä tai miten syntymästään saakka kuurosokeat ajattelevat? 719 21.8.2014 Tiedossani ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty kysymääsi aihetta. Aihetta on jo aikaisemmin pohdittu Kysy.fi – palvelussa, josta linkki vastaukseen alla http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihminen-syntyy-kuurosokeana-miten-ja-mil… Jos synnynnäisesti kuurosokealla on näkö- tai kuuloaistimuksia jäljellä, niin se mahdollistaa luonnollisesti erilaisen kommunikoinnin ja kielellisen ajattelun verrattuna täysin kuuroihin ja sokeisiin. Täysin kuurojen ja sokeiden kommunikointi voi tapahtua vain keho- ja kosketusaistin kautta. Lisätietoa kuurosokeudesta löytyy esimerkiksi Suomen Kuurosokeat ry. www-sivuilta http://www.kuurosokeat.fi/tietoa/index.php.
Olisin hyvin kiinnostunut vaarini sukunimestä Wilenius, mistä se juontaa juurensa? 1503 9.4.2008 Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan: http://www.genealogia.fi/
Mistä tulee sukunimi Kurki? Ovatko Kurjet samaa sukua? 1198 7.4.2008 Suomen harvoista suomenkielisistä aatelisnimistä yksi on Kurki. Kaikki Kurki-nimiset eivät ole samaa sukua. Nimi on ollut vuosisatoja laajalti käytössä: Hämeessä, Savossa, Satakunnassa, Karjalassa ja Pohjanmaalla. Sukunimien aiheita on usein otettu mm. talojen, paikkojen, eläinten ja kasvien nimistä. Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi
10 vuotta sitten vietettiin Suomen 80-vuotisjuhlia. Iloinen vartti itsenäiselle Suomelle nyt näiden tulevein 90-vuotisjuhlien tapaan. Tuolloin 10 vuotta sitten… 53 19.11.2007 Mahdatteko tarkoittaa humoristista Kaksipolvista trikoota eli juhlavalaa, nimeltään Itsenäinen Suomi 80 vuotta. Se lausuttiin 5.12.1997 kirkonkellojen soiton jälkeen.Sitten seurasi onnittelulaulu Suomi-neidolle. Tämä onnittelulaulu oli tuolloin Sä kasvoit neito kaunoinen. Juhlavala löytyy osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/1990s/tiedokas197.pdf
Tietoa Albergan kartanosta. Lähinnä sen omistajista. Lienee 1800-luvulla rakennettu. Asiakas on sukututkija. 1566 3.10.2007 Helmet-haulla saa Albergan kartanosta 9 viitettä: 1 Espoon kartanopuistot : historian ja nykytilan inventointi vuodelta 2000 / Ranja Hautamäki 2001 2 Meidän Laajalahti : Laajalahti ry:n 50 v. : juhlajulkaisu 6.12.2000 / [julkaisija: Laajalahti ry.] ; 2000 3 Alberga = Alberga / Kirjoittajat = Författare Björkman, Sten .. [et al.] 1997 4 Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla : kulttuurihistoriallisia ajankuvia / Bo Lönnqvist ; valokuvan 1995 5 Laajalahti r.y. 40 V. / [toim. Erkki Honkanen] 1990 6 Sakaraharjainen linnani : Tarvaspään historia/ Erja Pusa 1988 7 Lepuski. 1 / Toim. Arja Salmi ...[et al.]: Leppävaara-seuran julkaisu KIRJA 1988 8 Espoo. II : Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla / August Ramsay KIRJA 1984 9...
Voinko palauttaa Porvoosta lainaamiani kirjoja Monninkylän kirjastoon mikäli en pääse Porvooseen eräpäivään mennessä?Mikäli näin on onko se maksutonta ja jos… 755 16.7.2007 Askolan kirjaston kotisivuilla todetaan seuraavasti: "Asiakas voi palauttaa Askolan kirjastoihin myös muualta lainaamansa aineiston. Muiden Porsse-kirjastojen (siis myös Porvoon) palautuksista peritään 1 €/1-5 kpl erä. Kuljetusmaksu lisätään tarvittaessa asiakkaan velkasaldoon." http://www.askola.fi/maksut_2007.pdf Monninkylän kirjaston aukioloajat kesällä: Maanantai klo 10 - 15 Tiistai klo 13 - 19 Keskiviikkoisin suljettu 6.6.-8.8.07 Torstai klo 13 - 19 Perjantai klo 10 – 15 http://www.askola.fi/kirjasto.htm
Etsin vanhaa valokuvaa Liljendalin Sävträskin sillasta. 654 20.3.2007 Anders Allardtin kirjassa Liljendal sockens historia sekä Synnöve Bergholmin teoksessa Liljendal hembygdsbok löytyy pari mustavalkoista kuvaa Sävträskin sillasta. Liljendalin kirjastossa on lehtileikkeitä siltaa koskevista artikkeleista. Paikallisen kotiseutuyhdistyksen Liljendal hembygdsföreningin tiedot löytyvät osoitteesta http://www.ita-uudenmaankylat.fi/categories.asp?document_id=353&cat_id=…
M;inä vuonna viimeisen jääkauden jälkeen hylkeenpyytäjät asuttivat Askolan pysyvästi? 715 20.2.2007 Askola-kulttuurista ilmestyi vuonna 1957 Ville Luhon kirjoittama teos "Askola-kulttuuri : Suomen varhaismesoliittinen kivikausi" ja julkaisiajana oli Askola-seura. Uusi teos Tietosanakirja Facta, ilmestynyt 2006 antaa seuraavat tiedot Askolan asutuksesta: "Vanhimmat asuinpaikkalöydöt ajoituvat n 9500 vuoden taakse. Monista asuinpaikoista merkittävin Kopinkallio. Kiinteä asutus viimeistään 1300-luvulla."
Etsin tietoa viipurin linnasta.. Olisiko mitään tietoja keskiajalta tuosta linnasta ja sen tapahtumista? 722 13.11.2006 Tietoja Viipurin linnasta löytyy mm. seuraavista teoksista: Viipurin linna : sen vaiheet ja nähtävyydet, Korpela. Viipurin linnaläänin synty, Mäkinen. Suomen vanhat linnat, Gardberg. Suomen keskiaikaiset linnat, Utrio. Vuosisatainen Viipuri Verkossa kannattaa tutustua seuraavaan linkkiin: http://www.viipuri2000.vbg.ru/index_fi.html
Milloin on jessican nimipäivä? Huom! c:llä 2740 13.11.2006 Jessica ja Jessika ovat rinnakkain Suomen ruotsalaisessa almanakassa 25.2.
Voitko kertoa jotain nimestä "Sonja" alkuperää,merkitystä yms. 1572 13.11.2006 Sonja-nimen lähtökohtana on kreikan "Sofia", ja lähinnä sen venäläinen hellyttelymuoto. Sofian merkitys on "viisaus". Saksassa ja Englannissa nimen muoto on Sonia. Suomessa Sonjaa käytetään ennen kaikkea Pohjanmaalla, mutta myös Itä-Suomen ortodoksien keskuudessa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964. Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja
Haen tietoa viittomakielen ohjaajista. 673 25.9.2006 Viittomakielen ohjaajan tutkinto on vielä melko uusi, sillä ensimmäiset viittomakielen ohjaajat valmistuivat keväällä 2004. Tutkittua tietoa ohjaajien sijoittumisesta työelämään ei vielä löydy paljoa. Aihetta käsitellään seuraavassa Turun kristillisen opiston opinnäytetyössä: Kauranen, Noora & Lindholm, Heidi Mitä huominen tuo tullessaan? viittomakielen ohjaajan tulevaisuudennäkymät Opinnäyte on lainattavissa Diakonia-AMK:n Turun kirjastosta. Viittomakielen ohjaajan opintoja ja työelämään sijoittumista esitellään mm. seuraavilla sivuilla: http://www.psko.fi/viitomaperus.html http://www.tk-opisto.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010388