| Minua vaivaa lapsuudenmuisto, joka saattaa olla valemuisto. Muistan alakoulussa 1. tai 2. -luokalla lukeneeni (ehkä vihreäkantisen) kirjan, jonka nimen osana -… |
227 |
|
|
|
Lastenkirjaa jonka nimi - tai alanimi, vastaisi etsittävää en valitettavasti löytänyt . Aihepiiriltään ja ilmestymisvuodeltaan läheltä liippaava kirja voisi olla helppolukuisten Lukukoukku-sarjassa ilmestynyt Arska ja hurjat koirat -kirja https://keski.finna.fi/Record/keski.277577?sid=3073064703.
Kirjan tapahtumapaikkana ei ole koirapuisto vaan löytöeläintarha, mutta kirjan kannen pohja on vihreä.
Paremmin kirjan nimeä ja väriä vastaisi Markku Ropposen Koirapuistoromaani https://keski.finna.fi/Record/keski.2882558?sid=3073079280. Kirjan kansi on vihreäpohjainen mutta kirja on selkeäsi aikuisten kirja, ja ilmestynyt vasta vuonna 2018.
Ystävällisin terveisin!
|
| Kaipaisin luettavaa liittyen oman osaamisen tunnistamiseen. Miten omaa osaamista voi tunnistaa? Miksi se on vaikeaa? |
175 |
|
|
|
oman osaamisen tunnistamiseen löytyy jotakin teoksia, mistä voisi aloittaa. Teokset liittyvät usein johonkin kuten osaamisen kehittäminen kouluissa tai tietyllä alalla. Kirjoja voi hakea esimerkiksi asiasanoilla osaaminen ja tunnistaminen. Näin ei kuitenkaan hakutulos ole valtava. Sitten jos hakee pelkästään Osaaminen sanalla hakutulos on turhankin laaja. Sitten taas hakemalla vaikkapa Osaaminen ja Kehittäminen löytyy enemmänkin teoksia. Nettihakujen perusteella oman osaamisen tunnistamisessa käytetään paljon tehtäviä, ja kirjoitusharjoituksia, ja nämä kirjat eivät oikein sovellu kirjastokäyttöön. Tässä joitakin esimerkkejä kirjastomme kirjoista, mitkä vaikuttavat lupaavilta, mutta vaativat vielä lähempää tutustumista/selailua.
38.4... |
| Kävimme kesäretkellä Strömforsin ruukilla. Ruukin omisti ja sitä hallitsi aikoinaan ’armo’ Virginia af Forselles. Olen varma, että olen aiemmin lukenut hänen… |
314 |
|
|
|
Kirjastojen yhteinen tietokanta Finna.fi löytää kaksi kirjaa Virginia af Forsellesista:
Juhani Kuuluvainen: Virginia af Forsellesin jäljillä: Strömforsin ruukkia kuvin ja sanoin (2009)
Strömfors Bruk: i de gamla mästarnas fotspår (2000, ei ilmeisesti suomennettu)
Tässä hakutuloksessa on mukana myös Forsellesia käsittelevä lehtiartikkeli ja opinnäytetyö:
forselles, virginia | Hakutulokset | Finna.fi
Kumpaakaan yllä mainituista kirjoista ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa tai muissa Keski-kirjastoissa, mutta voit halutessasi tilata ne kaukolainaksi. Osa kirjastoista perii lähettämistään kaukolainoista maksun.
Strömforsin eli Ruotsinpyhtään ruukista yleisemmin kertoo muun muassa kirjanen Ruotsinpyhtään ruukki:... |
| Veden lämpötila vesiesteessä 3000 metrin estejuoksussa?? |
606 |
|
|
|
Vesiesteen vedelle, jonka syvyys on syvimmästä kohdasta enintään 70 cm, ei ole määritelty IAAF:n virallisissa kilpailusäännöissä mitään tiettyä lämpötilaa. Veden lämpötilaanhan vaikuttavat ilman lämpötila ja muut sääolosuhteet - vesi tuntuu varmasti eri lämpöiseltä riippuen siitä, järjestetäänkö estejuoksukilpailu Intian Delhissä vai Rovaniemellä.
Katso myös: Official dimensions of the water jump (from 'IAAF Competition Rules... | Download Scientific Diagram (researchgate.net) |
| Milloin kirjastoautot alkoivat toimintansa Jyväskylässä/Jyväskylän mlk:ssa ? |
227 |
|
|
|
Jyväskylän kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto Minna-Kantti aloitti toimintansa vuonna 1976. Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kirjastoauto oli puolestaan nimeltään Aapo, ja se aloitti liikennöinnin vuonna 1973. Silloinen Jyväskylän maalaiskunta oli Suomen ensimmäisiä kuntia, joka otti käyttöön kirjastoautopalvelut.
Lähteet:
Jyväskylän kaupunginkirjaston historiikki. jyvaskylan_kaupunginkirjaston_historiikki.pdf Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii nelikymppisiä -uutinen Kirjastot.fi-sivustolla. Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii 2.–7.9.2013 nelikymppisiä | Kirjastot.fi Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023. |
| Miksi Suomen keskisuuret kaupungit ovat niin väljästi asuttuja? Ruotsissa vaikkapa Jyväskylän kokoiset kaupungit ovat paljon tiheämmin rakennettuja. |
217 |
|
|
|
Tähän nyt ei ihan suoraa ja selkeää vastausta näytä löytyvän. Internetistä joitakin artikkeleja tulee vastaan, missä asiaa pohditaan ja yleinen toteamus on, että Ruotsin kaupungit on tosiaan rakennettu tiiviimmin. Yhtenä syynä pohditaan sitä, että Ruotsissa kaupungistuminen on alkanut aiemmin kuin Suomessa. Tässä Elinkeinoelämän keskusliiton artikkelissa käsitellään asiaa:
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/viikon-kysymys-miten-suomen-ja-ruot…
|
| Haluaisin lukea vanhempia Tekniikan maailma lehtiä vuosilta 2006-2008 , printti tai e-tuote kelpaa. Onnistuuko se kirjaston kautta ? |
212 |
|
|
|
Kyllä onnistuu painettujen lehtien lukeminen. Vanhat Tekniikan Maailma lehdet ovat vuosikertoina kellarivarastossa. Vuosikerrat ovat lisäksi jaettuna yleensä kahteen tai kolmeen niteeseen, koska ovat niin paksuja. Nämä lehdet saa kellarista varaamalla ne normaaliin tapaan joko verkkokirjassa tai kirjastossa asioimalla. Varauksia haetaan kellarista aina aamupäivisin, eli jos ne haluaa vaikkapa perjantaina, niin varaukset tulee tehdä torstaina tai aikaisin perjantaiaamuna. Varauksista tulee sitten normaali noutoilmoitus, kun ne ovat noudettavissa. E-lehdissä Tekniikan maailmaa on ainoastaan kaksi vuotta taaksepäin eli 2021-2023. |
| Kuinka pitkä on Riuttasalmen sillan jänneväli, Karstulassa? |
226 |
|
|
|
Riuttasalmen sillan jänneväli on 81,5 metriä.
Lähde: Siltojemme historia (Suomen rakennusinsinöörien liitto, 2004), s. 233. |
| Miten kirjan varauksen voi perua jos se on jo matkalla noutopaikkaan? |
203 |
|
|
|
Hei! Jo matkalla olevan varauksen voi perua ottamalla yhteyttä omaan kirjastoon tai mihin tahansa muuhun saman kirjastokimpan kirjastoon. |
| Epäilys että kuvassa oleva ötökkä poraa reikiä hirteen kesämökillä. Mikähän lienee että osaisi torjua? Varmaan munii ja toukat myllertää? |
680 |
|
|
|
Muun muassa näistä kirjoista voisi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Sandhall: Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia (1993)
Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (2012)
Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa (2008)
Hyödyllisiä ohjeita ja linkkejä tuhohyönteisten tunnistamiseen ja torjuntaan löydät myös Jyväskylän kaupungin ympäristöterveyden verkkosivuilta osoitteesta Sisätilojen tuholaiset | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi) |
| Olen kovasti etsinyt vanhaa J. Karjalaisen biisiä, jossa kaatuu punaviiniä matolle. Muistaakseni biisi on vähän progehtava. Mikähän voisi olla biisin nimi? |
257 |
|
|
|
Ihan täsmälleen hakuehtojasi vastaavaa biisiä en keksinyt.
J. Karjalainen ja Mustat Lasit -yhtyeen samannimisellä esikoisalbumilla vuodelta 1981 on kappale Brando soitti congarumpuja. Siinä on loppupuolella puheenomainen osa, jossa sanotaan: ”kokolattiamatolla on kaatunut shamppanjalasi”.
Voisikohan kyse olla tuosta kappaleesta?
|
| Onko Raamatun kaanonissa eroja eri protestanttisten suuntien näkemysten mukaan? Englanninkielisestä maasta peräisin olevan kirjan mukaan Raamatussa on… |
237 |
|
|
|
Protestanttisessa Raamatussa on yleisesti 66 (39 VT + 27 UT) kirjaa. Suomessa joihinkin Raamatun painoksiin on otettu mukaan myös apokryfikirjat.
En löytänyt tietoa 65 kirjaa sisältävästä Raamatusta. Protestanttisia suuntauksia on kuitenkin paljon. Olisiko jollakin suuntauksella oma Raamattunsa?
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_kaanon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattu
https://evl.fi/tutki-uskoa/kirjat/raamattu/vanhan-testamentin-apokryfik…
https://en.wikipedia.org/wiki/Protestant_Bible
https://en.wikipedia.org/wiki/Biblical_canon#Christian_canons
https://rll.fi/2019/12/raamatun-sisallon-lopullinen-hyvaksyminen/ |
| Olivatko tyttöoppikoulujen kaikki opettajat naisia? |
170 |
|
|
|
Suomen tyttökouluissa on ollut aina myös miesopettajia. Wikipediaan on koottu tyttökoulujen historiaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_tytt%C3%B6koulut
Jyväskylän tyttökoulun historiaan voi tutustua vaikka Tipulan tarinoita - Voionmaan vaiheita -kirjan avulla. Sen on julkaissut Jyväskylän Tyttölyseon Entiset Oppilaat Jy-Ty ry v. 2005. |
| Suosituimmat annetut etunimet Suomessa vuonna 1973? |
712 |
|
|
|
Hei!
Vuoden 1973 suosituin tyttöjen nimi oli Katja ja poikien nimi Mika (1973).
Vuonna 1973 Katja-nimen sai 1171 lasta ja Mikan 1667.
Lähde:
Väestöjärjestelmästä on poimittu suosituimmat etunimiä koskevat nimiluettelot syntymävuosittain (1969-2019).
www.avoindata.fi/data/fi/dataset/suosituimmat-etunimet-syntymavuosittain-ja-kunnittain
|
| Meikän pitäisi löytää hyvä kirja joka käsittelee niin ensimmäistä kuin toista maailman sotaa ja niitten tapahtuma ja syy seuraus suhteita kokonaisuudessaan,… |
211 |
|
|
|
Maailmansodista on kirjoitettu paljon. Tässä muutamia kirjaehdotuksia, joista löytyy tietoa molemmista sodista:
- Ensimmäinen ja toinen maailmansota (Otava, 1995) (ilmestynyt aiemmin nimellä Otavan suuri maailmanhistoria, osat 16 ja 17)
- Muutosten vuosisata 2: I maailmansota (WSOY, 1993)
- Muutosten vuosisata 5: II maailmansota (WSOY, 1994) |
| Onko tänään 7.6. -23,lakihenkilöä tavattavissa? |
142 |
|
|
|
Kyllä, tänään 7.6.2023 on viimeinen asianajapäivystys Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa ennen syksyä. Päivystys on klo 17.00–19.00. Vuoronumeroita annetaan 2. kerroksen aikuistenosaston palvelupisteeltä klo 16.30 alkaen.
Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä ajanvarausta eikä... |
| Mihin se perustui, että Mauno Koivistolla olisi ollut oikeus asettua ehdolle kolmanneksi peräkkäiseksi kaudeksi presidentiksi, vaikka siihen mennessä oli jo… |
424 |
|
|
|
Nykyinen presidentin valitsemiseen käytetty vaalitapa ja sitä koskeva uusi laki tulivat voimaan voimaan 1991. Uutta vaalitapaa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, kun Koiviston toinen kuusivuotinen kausi päättyi.
Verkon Finlex-tietopankista löytyy Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 1074/1991 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® Laista löytyy maininta: "Tämän lain 23 §:n 2 momenttia sovellettaessa ei oteta lukuun niitä toimikausia, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa." Tämä selittää sen, että Koivistolla olisi ollut mahdollisuus asettua ehdokkaaksi kolmannellekin kaudelle.
Tasavallan presidentin toimivallasta löytää lisää tietoa myös täältä:... |
| Missä ja milloin riemuylioppilasperinne (50 vuotta aiemmin ylioppilaaksi valmistuneet) on saanut alkunsa? |
875 |
|
|
|
Tarkkaa tietoa riemuylioppilasperinteen historiasta ei löytynyt. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello on kirjoittanut artikkelin riemuylioppilaista ja riemujuhla-ilmaisusta.
Riemuylioppilaita ja riemujuhlia - Kielikello
Riemu-etuliitettä käytetään myös, kun puhutaan riemumaisterin ja -tohtorin titteleistä. Heidän tutkintonsa suorittamisesta on niin ikään kulunut 50 vuotta.
|
| Miten voin perua saapuneen kirjan? |
164 |
|
|
|
Jos varaus on jo noudettavissa, etkä pääse sitä hakemaan, ota yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Jyväskylän pääkirjaston asiakaspalvelun tavoittaa numerosta 014 569 4123 tai sähköpostitse osoitteesta kirjasto.asiakaspalvelu[at]jyvaskyla.fi. |
| Kenen runo? Geniuslaulu. Alkaa "Taivaalla loistivat tähdet, kaukaa, kaukaa... Sydän untaan tähtisäteillä sinetöi" |
269 |
|
|
|
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon. |