| Haluaisin tietää nimen Ailu alkuperästä, historiasta ja merkityksestä. Harkitsemme nimeä lapselle sen saamelaisen taustan vuoksi mutta nimestä on kovin vähän… |
4696 |
|
29.5.2008 |
|
Pekka Sammallahden pohjoissaamen sanakirjan
Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja. – Utsjoki, 1989.
mukaan (s. 524) nimi Áilu on Aslak-nimen muunnelma. Pohjoissaamen oikeinkirjoitus ei tässä anna yksiselitteistä ääntämistä: lännessä á-kirjaimella merkitään pitkää a-äännettä, idässä enemmänkin pitkää ä-äännettä, siis aailu tai ääilu.
Aslak on alkuaan skandinaavinen nimi, jonka alkuperäisiä osia ovat 'aasa-jumalaa' ja 'taistelua' merkitsevät sanat.
Tietoja nimien yleisyydestä https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. p. - Otava, 2005.
|
| Onko Olof von Dalinin runo Nöjd levnad (Nögd lefnad) suomennettu? |
991 |
|
18.6.2007 |
|
Olof von Dalinilta ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Muutama yksittäinen runo on suomennettu, mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa.
|
| Haluaisin tietää mistäpäin maailmaa nimi Leontine on peräisin ja mitä se merkitsee? |
1248 |
|
12.8.2006 |
|
Nimi Leontina (lat. vahva kuin leijona), Leontine, Suomessa myös kirjoitusasussa Leontiina, Leontiuksen sisarnimi. Sen alkuperäinen muoto on Leontia, joka oli hunnien surmaama pohjoisafrikkalainen marttyyri 400-luvun lopulta.
Leontius-nimeä ei tunneta kansanomaisena, sillä se on sekoittunut muihin Leo-alkuisiin (Leo, Lion, Lay on teen). Nimi oli almanakassa vuoteen 1907 saakka (nimipäivä kesäk. 18., ks. http://almanakka.helsinki.fi/)– Leontiina nimeä ei sen sijaan ole ollut nimipäiväallakoissa. Nimi on annettu 1900-luvulla muutaman kerran (ks. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta tilastoja: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/)
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4. uud. p., Otava 2005
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. 3. tark.... |
| Mikä runo? Mahdollisesti Eeva Kilven. Kertoo mummista, joka levittää juurensa kaikkialle. |
3752 |
|
28.2.2006 |
|
Voisikohan kyse olla mummoista, jotka levittävät oksansa. Eeva Kilven runokokoelmassa Animalia (WSOY 1987) on runo "Kun mummot kuolevat". Animalia-kokoelmassa on myös useita muita mummo-aiheisia runoja.
Runo alkaa näin:
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...
Koko runon voi lukea myös Sanojen aika -tietokannan tekstinäytteistä, ks. http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=834&lang=FI
|
Kysy kirjastonhoitajalta
