| Ihmisten välinpitämättömyys (?) ihmetyttää kummilapsiani kovasti. "Miksi auto ajoi niin kovaa?", "Miksi aikuinen ei käytä kasvomaskia kaupassa?", "Miksi joku… |
136 |
|
|
|
Mitään oikeaoppista vastausta ei varmaan ole olemassa. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsen kanssa keskustelee tasa-arvoisesti ja lasta arvostavasti omana itsenä. Itse lähtisin henkilökohtaisesti tässä tapauksessa kertomaan lapselle, että kaikki aikuiset eivät ole oppineet miten kuuluu käyttäytyä. Lapsen kanssa kannattaa korostaa nimenomaan sitä, että huono käytös ei ole tietyn ihmisen perusominaisuus, vaan että kyse on siitä että aikuinen ei ole oppinut käyttäytymissääntöjä. Tämä auttaa lasta hahmottamaan, että omaa käytöstä voi säädellä ja kehittää. Kummilapsesi kysymykset osoittavat, että hän itse osaa jo huomioida hyvin toiset ihmiset.
Kirjaston kokoelmista löytyy runsaasti kasvatusoppaita. Tässä lista kirjoista Helmet-... |
| Voiko kirjastosta lainata nauhalaskimen? |
270 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista ei voi lainata nauhalaskimia, kuten ei myöskään mitään muita laskimia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet |
| Äidinäidin veli |
1124 |
|
|
|
Äidin veli on eno. Äidin tai isän eno on isoeno.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isoeno?searchMode=all |
| Päässä pyörii sävel, mutta sanoista ei löydy tarkkuutta. Eikä kappaleelle löydy nimeä, eikä esittäjääkään. Ääni voisi olla M. A. Nummisen tai vastaavan… |
606 |
|
|
|
Kyseessä on Jára Benešin ja Karel Hašlerin kappale Gramofooni ja muita ihmeitä (Ich hab' zu Haus ein Grammophon). Kansallisdiskografiassa sanoittajiksi mainitaan M. A. Numminen ja Palle.
Laulun voi kuulla M. A. Nummisen esittämänä esimerkiksi CD-levyiltä Klassikot: ne parhaat (1990), Love Records : kaikki singlet. 1 (2016), Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
|
| Haluaisin tietää lainausmäärät viimeiselle kahdelle vuodelle teoksesta Modernismi murtuu, Sassi Mirja. |
197 |
|
|
|
Teosta Modernismi murtuu on vastaushetkellä Helmet-kirjastojen kokoelmissa kolme nidettä. Niitä on lainattu vuosina 2019 ja 2020 yhteensä viisi kertaa, kolme kertaa edellisenä, kaksi kertaa jälkimmäisenä. |
| Haluaisin tietää tämän lorun alun, jota on esitetty kansakouluissa vuosina 48-49. Lorusta muistan seuraavan pätkän: tässä tulee pieni nolla, jonka on yksin… |
194 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mistä lorusta on kyse. Se voi olla peräisin jostakin kansakoulun oppikirjasta. Asian selvittäminen vaatisi 40-luvun oppikirjojen aika perinpohjaista läpikäyntiä.
Yritin etsiä lorua Finnasta, Kirjasammosta ja verkon hakukoneilla. Lisäksi kyselin Suomen kirjastojen yhteisen sähköpostilistan kautta, että muistaisiko joku kyseisen lorun. Kukaan ei valitettavasti muistanut sitä. |
| Monesta paikasta olen etsinyt, nyt sain vinkin kokeilla tätä. Kykeneekö "kirjaston täti" siihen, missä somekaan ei auta? Nelisenkymmentä vuotta sitten… |
351 |
|
|
|
Teos "Yhdessä kouluteatteriin - esityksiä koulun näyttämölle" (Matku, 1999) sisältää "Kesäkissa" nimisen näytelmän. Se saattaisi olla etsimäsi laulunäytelmä.
Kirjaa löytyy Heinolan kirjaston hyllystä. Tässä linkki kirjan tietoihin:
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.352040 |
| Koiton laulu on levyttänyt vuonna 1974 Ilpo Tiihosen Maa-kantaatin. Löytyykö kantaatin tekstiä Tiihosen julkaistuista teoksista? |
334 |
|
|
|
Maa-kantaatin tekstiä ei ole ilmeisesti julkaistu kirjamuodossa ollenkaan. Finnan kautta löysin ainoastaan viittauksia Koiton Laulun lp-levyyn vuodelta 1974. Tiihoselta on julkaistu pari valikoitujen runojen kokoelmaa ja nekään eivät sisältäneet Maa-kantaattia. Laulua ei myöskään löytynyt nuottina, joten siinäkään muodossa teksti ei ole saatavilla.
Lähteitä:
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947153885 |
| Missä kokoelmassa ja milloin on ilmestynyt Siilin kuutamo (Kirsi Kunnas)? |
517 |
|
|
|
Kirsi Kunnaksen runo Siilin kuutamo on ilmestynyt useissa kokoelmissa. Ensimmäisen kerran se julkaistiin kokoelmassa Tiitiäisen satupuu vuonna 1956. Tämän ja muiden kokoelmien tiedot löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01… |
| Olen mielestäni 1960-luvulla kuullut sadun, jossa kerrotaan Gobin erämaasta. Mikä voisi olla sadun nimi ja kenen tekemä? |
262 |
|
|
|
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään etsimääsi satua. Gobin autiomaahan sijoittuu kuitenkin esimerkiksi Marton Taigan jännityskertomus "Yhdeksänhäntäinen kissa", joka on ilmestynyt vuonna 1945:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43409
Etsin myös mongolialaisia satuja ja löysin pari mahdollista. Vuonna 1972 on julkaistu satukokoelma "Satujen talo", joka sisältää mongolialaisen sadun "Kolme pientä hiirtä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen mongolialainen satu "Kilpikonna ja sammakko" on julkaistu vuonna 1984 satukokoelmassa "Satuja ystävyydestä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yle Areenasta löytyi myös mongolialainen satu "Kotkan... |
| Taas kyselen runoasioita. Etsin Maaria Leinosen runoa, joka alkaa: "Kerronko, mistä tulen? Sanonko, kuka olen?" Mistähän löytäisin koko runon? |
384 |
|
|
|
Etsimäsi runo on Maaria Leinosen kokoelmasta Kuinka kaukaa tähän hetkeen (Kirjapaja, 1984).
Saat runon sähköpostiisi. |
| Onko Lassi Nummen runo Kuiskaus käännetty saksaksi, ja kuka on kääntäjä? |
405 |
|
|
|
Ingrid Schellbach-Kopra on saksantanut Lassi Nummen runon Kuiskaus. Runo Flüstern sisältyy teokseen Welt, noch immer (Heiderhoff 1992).
Saat runon sähköpostiisi. |
| Onkohan Eino Leinon runosta Hymni (Hymyilevä Apollo) ruotsinnosta? Tarvitsisin tämän säkeen: ”Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi! Miks… |
816 |
|
|
|
Eino Leinon laajaa tuotantoa on ruotsinnettu melko paljon. Valitettavasti kuitenkaan Sata ja yksi laulua .kokoelman (1898) Hymni-runoelman kolmannesta runosta Hymyilevä Apollo ei ole ruotsinnosta. |
| Voima lehteä ei ole enään näkynyt Kuoreveden kirjastossa? Miksi ? |
220 |
|
|
|
Voima-lehteä on Keski-kirjastoista enää Jyväskylän kirjastossa:
https://keski.finna.fi/Record/keski.458555
Lehti on vapaasti luettavissa myös verkossa:
https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/voima/
|
| Saako vuokra-asunnossa piereskellä? |
198 |
|
|
|
Kyllä saa, ei huolta! Normaaliin elämään ja asumiseen kuuluvat erilaiset äänet ja hajut. Sellaisena häiritsevänä elämänä, joka oikeuttaisi esim. varoituksen antamiseen tai vuokralaisen irtisanomiseen ei voida pitää toimintoa, joka on tärkeä osa meistä jokaisen aineenvaihduntaa. Keskimäärin me kaikki päästelemme ilmaa 15-20 kertaa vuorokaudessa.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
https://www.kiinteistolehti.fi/vuokralainen-viettaa-hairitsevaa-elamaa-… |
| Useita vuosia sitten lehdessä (Hesari?) oli pakinan tyylinen kirjoittamisopastus. Aiheena oli turhien sanojen karsinta tekstistä. Aluksi oli pitkä kuvaileva… |
212 |
|
|
|
Selasin Hesarin arkistoa hakulauseella "ulkona sataa", mutta en löytänyt hakutuloksista mitään kirjoittamiseen liittyvää. On siis mahdollista, että artikkeli on julkaistu jossakin muussa lehdessä. |
| Mistä voisi ostaa Edelfeltin taidejulisteita? Esim sellainen, missä on maalaismaisema, nuotiosavuja ja lehmiä. |
1058 |
|
|
|
Kansallisgallerian Museokauppa ja verkkokauppa myyvät mm. taidejulisteita. Alla tällä hetkellä myynnissä olevat julisteet ja muut tuotteet liittyen Albert Edelfeltiin:
https://museoshop.fi/?s=edelfelt&post_type=product
Tarkoitatko maalauksella kuitenkin Eero Järnefeltin Lehmisavu-maalausta?:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehmisavu_(maalaus)
Museokaupasta voi ostaa joitakin Eero Järnefeltin maalauksista tehtyjä julisteita, ei kuitenkaan Lehmisavua:
https://museoshop.fi/?s=eero+j%C3%A4rnefelt&post_type=product
|
| Mitkä kirjat kuvaavat tavallisten helsinkiläisten elämää sota-aikana? Etenkin II maailmansodan aikainen Helsinki kiinnostaa, sekä elokuvat aiheesta. |
1373 |
|
|
|
Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaa kuvaavia teoksia
Markus Leikola, Sakean veren vuosi.
Helsinkiläiset sisarukset Erik ja Hedvig, sisäsuomalaiset Unto ja Matti sekä Helsinkiin muuttanut Aliina aikuistuvat sisällissodan jaloissa omalla tavallaan.
Kjell Westö, Missä kuljimme kerran
Työläisten hellahuoneissa ja rikkaiden salongeissa, Vallilan kapakoissa ja kesäisen Hangon tenniskentillä, punaisten valtaamassa pääkaupungissa ja ylhäisön illallisilla, monen suvun ja perheen tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle.
Sari Näre, Helsinki veressä - naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa
Havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten... |
| Mistä löydän tietoa Mika Waltarin perheestä? |
282 |
|
|
|
Seuraavista teoksista saat tietoa Waltarin omasta perheestä :
Bibliophilos-lehti 2 / 2014
Satu Waltari – tytär isänsä varjossa
Lappalainen, Anja : Vanhemmat kertovat tunnetuista lapsistaan
Otava 1969
Minun äitini : äitikuvia suomalaisessa kirjallisuudessa ja taiteessa / toim. Ulla Huhtala ei al.
Tammi 1983
Illusioni 2012 : Mika waltari-seuran vuosikirja 2012
Mika Waltarin isovanhemmista ja vanhemmista saat tietoa Waltarin sukuromaanista
"Isästä poikaan - romaani kolmen sukupolven Helsingistä"
"Isästä poikaan" on kirjailijan itsensä lyhentämä versio. Laajemmat teokset "Mies ja haave" kertovat Waltarin isovanhemmista, "Sielu ja liekki" hänen isänsä tarinan ja "Palava nuoruus" kertoo Waltarin omasta... |
| Leikkiikö muutkin eläväiset kuin nisäkkäät ja ainakin jotkut linnut? |
376 |
|
|
|
Tutkija Helena Telkänrannan kirjassa Millaista on olla eläin? (2015) kerrotaan, että suurin osa leikkivistä eläimistä on nisäkkäitä, ja että myös monet linnut leikkivät.
Mutta tiede tuntee myös tapauksia, joissa leikin määritelmän täyttävät muutkin eläimet kuin nisäkkäät ja linnut. Tällaisia ovat matelijoista mm. maailman suurin lisko komodonvaraani sekä toinen jättiläiseläin niilinpehmeäkilpikonna. Kaloista on vähän havaintoja: Bernin eläintarhan leikkivät tapiirikalat ovat tunnetuin tapaus. Pohjoisamerikkalaisten nokkakalojen on luonnossa nähty loikkivan mm. paperinpalojen ja höyhenten yli. Sammakkoeläimistä tiede ei Telkänrannan mukaan tunne yhtään varmaa tapausta.
Lähteet:
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin? (... |
Kysy kirjastonhoitajalta