| Kysyn apua runokirjojen valitsemiseen. Olen viimeksi lukenut enemmän runoja 1980-luvulla, joten tietoni ovat hieman vanhentuneet. Toive mitä etsitään: -… |
333 |
|
|
|
Suomalaisia nykyrunoilijoita esitellään kahdessa kirjassa:
- Suomalaisia nykyrunoilijoita / toim. Siru Kainulainen ja Johanna Krappe (2008)
- Suomalaisia nykyrunoilijoita. 2 / Teemu Manninen, Maaria Pääjärvi (toim.) (2011)
Hyviä vinkkejä ja esittelyjä myös mm. näiltä sivuilla:
Tienviittoja 2000-luvun runouteen | Helmet
Ota lukuun: Suomalaista nykylyriikkaa
2000-luvun runous « Tuli & Savu (tulijasavu.net)
Avainsana: nykyrunous (kirjavinkit.fi)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty nykyrunoilijoista aiemminkin. Alla linkki toiseen vastaukseen:
Olen lukenut suomalaisia runoilijoita 80- ja 90-luvulla. Nyt haluaisin hieman päivittää tietojani, ketäs suomalaisia runoilijoita tällä hetkellä onkaan?... |
| Esim. leikkeleissä, mikä on pahin: rasvan mäårä, kalorit vai suola per 100gr. ? Onko vähäkalorisempi, runsassuolainen parempi, kuin runsaskalorinen ja… |
432 |
|
|
|
Liiallisen rasvan, energiamäärän tai suolan haittavaikutukset ovat erilaisia, ja niihin vaikuttavat myös mm. niiden määrä, laatu ja ihmisen muu ruokavalio. Ruokatieto-yhdistyksen sivuilla on paljon tietoa mm. eri ruoka-aineiden terveyshaitoista:
Rasvat | Ruokatieto Yhdistys
Sokeri ja suola | Ruokatieto Yhdistys
Energiaravintoaineet | Ruokatieto Yhdistys |
| Kuka oli Suomen ensimmäinen tasavallan presidentti, joka vieraili Yhdysvalloissa? |
538 |
|
|
|
Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa virallinen Suomen presidentin valtiovierailu Yhdysvaltoihin oli presidentti Urho Kekkosen vierailu vuonna 1961. Tämän lisäksi presidentit Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat käyneet Washingtonissa työ- tai yksityisillä vierailuilla. Helsingin Sanomien artikkelista (28.8.2017) lisää tietoa:
Kekkonen on yhä omaa luokkaansa – Suomen presidentti on päässyt vain kerran viralliselle valtiovierailulle Yhdysvaltoihin - Politiikka | HS.fi
|
| Onko jokaisessa kirjassa yksilöllinen numero? Mitä tapahtuu kirjalle, jonka epähuomiossa laitan itsepalautuslaatikkoon ilman että palautan sen skannaamalla. |
129 |
|
|
|
Jokaisella kirjalla on oma yksilöllinen numeronsa. Suosittua kirjaa voi olla kirjastojen kokoelmissa yhteensä satoja kappaleita ja niillä on tietenkin jokaisella oma yksilöllinen numeronsa, jotta tiedetään mikä kappale milloinkin on kyseessä.
Jos kirja jää palautuksessa rekisteröimättä, niin tietenkin on mahdollista että se päätyy hyllyyn, vaikka on rekisterin mukaan vielä asiakkaalla lainassa. Mutta tällöinkin kirja joko löytyy etsittäessä hyllystä, tai jos se menee uudestaan lainaan, niin uusi laina kumoaa aina vanhan ja kirja poistuu edellisen lainaajan tiedoista automaattisesti. |
| Mitä tapahtuisi, jos esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksesta (lukio tai ammattikoulu) valmistunut henkilö tunnustaisi valmistumisen jälkeen luntanneensa… |
474 |
|
|
|
Tällaisen epärehellisyyden ja sen paljastumisen seurauksista emme löytäneet tietoa, mutta viime vuosina on uutisoitu useammastakin tapauksesta, joissa osa korkeakoulututkinnosta on paljastunut plagioiduksi.
Alla linkkejä muutamaan tapauksen esittelyyn Ylen uutisissa (16.5.2016), Savon Sanomissa (7.3.2016) ja Alma Talentin sivuilla (16.9.2019):
KHO perui vilppiin perustuneen maisterintutkinnon – ura fyysikkona tyssäsi | Yle Uutiset | yle.fi
Lakimiehen pelko: Onko Suomessa kohta valemaistereita? | Teemat | Savon Sanomat
KHO:n äänestysratkaisu: Opinnäytetyössä ilmennyt plagiointi ei antanut syytä tutkintotodistuksen peruuttamiseen - Alma Talent |
| Koska koulut alkavat helsingissä nyt syksyllä 2021? alkavatko ruotsinkielisetkin samana päivänä? kiitos vastauksesta. |
260 |
|
|
|
Helsingin kaupungin suomenkieliset peruskoulut ja lukiot aloittavat lukukautensa keskiviikkona 11.8. Ruotsinkielisissä kouluissa lukukausi alkaa maanantaina 16.8. Lisää tietoa Helsingin kaupungin sivuilta:
Koulujen työ- ja loma-ajat | Helsingin kaupunki |
| Espoon puolella voi kuulemma itse laittaa rahaa "tilille" kun tulostaa jotain kirjastossa. Miksi Helsingissä ei voi? Pitää aina pyytää henk.kuntaa apuun. |
150 |
|
|
|
Espoo ja Helsinki käyttävät täysin eri tulostusohjelmaa. Espoo otti juuri hiljattain käyttöön aivan uuden Princh-tulostusohjelman, kun taas Helsingin kirjastoissa on käytössä vanha, jo vuosia sitten käyttöön otettu Papercut-tulostusohjelma. Espoon käyttämässä uudessa ohjelmassa tosiaan on mahdollisuus maksaa itse etukäteen pankkikortilla, MobilePaylla tai PayPalilla, mutta Helsingin vanhassa Papercutissa sellaista mahdollisuutta ei ole, eikä siihen sellaista saada jälkikäteen liitettyä.Tilanne voi muuttua vain jos Helsinki jossain vaiheessa uusii tuon tulostusohjelmansa. |
| Kuinka moni Suomessa koronaan kuollut on ollut kokonaan rokottamaton versus kuinka monella on ollut ainakin yksi rokote? |
601 |
|
|
|
Tilastoja asiasta ei ainakaan vielä liene. Yle uutisoi huhtikuussa (28.4.2021) mm., että HUS:n alueella on yksittäisiä hoivalaitoksissa menehtyneitä ikääntyneitä rokotettuja asukkaita. Uutisen voi lukea alta:
Koronavirukseen on kuollut Suomessa myös rokotuksen saaneita ihmisiä – HUSin lääkäri: "Tiedossa on hoivalaitoksissa menehtyneitä" | Yle Uutiset | yle.fi
Toinen Ylen uutinen (9.7.2021) kertoo, että alustavan aineiston mukaan Yhdysvalloissa viime kuukausina lähes kaikki, eli 99,5 prosenttia, koronaan kuolleista ovat olleet rokottamattomia:
Yhdysvalloissa koronarokote on pelastanut satojen tuhansien hengen – koronaan kuolleet ovat nyt lähes yksinomaa rokottamattomia | Yle Uutiset | yle.fi
|
| Olen vuosiakausia miettinyt, että mikä kirja äitini kirjahyllyssä oli. Kirja ei muistaakseni ollut kovin paksu ja kannessa oli pässi, joka oli kuitenkin… |
163 |
|
|
|
Emme valitettavasti saaneet selville kysymääsi kirjaa. Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on kansikuvahaku, josta voi etsiä kirjan kantta sopivilla hakusanoilla, mutta ainakaan haku sanoilla pässi tai lammas ei mielestämme tuonut kysymääsi kirjaa esille. Alla linkit hakutuloksiin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=p%C3%A4ssi&o=title_asc
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lammas&o=title_asc
|
| Nyt on haussa vanha elokuva tai tv-sarjan jakso, jossa esiintyi Sielujen lähde/kaivo ja Ranskan kuninkaan (ehkä Filip IV) haamu/henki. Joku henkilöistä oli… |
271 |
|
|
|
Valitettavasti ei selvinnyt mistä elokuvasta tai tv-sarjasta on kyse. Tunnistaisiko joku lukijoista sen? |
| Mitä tarkoittaa karttamerkintä ”vihreät täplät” tai vihreäksi merkitty rakennus? |
2040 |
|
|
|
Metsähallituksen retkikartta.fi-palvelun mukaan kuvassasi näkyvä vihreä alue, jossa on risti, on hautausmaa. Keskellä hautausmaata oleva merkki kuvaa alueella olevaa muistomerkkiä, joka on kaiketi vihreä vain vihreän alueen takia.
Retkikartta - Metsähallitus
Mselitys_RVK_korjattu (retkikartta.fi)
Aluetta ympäröivät vihreät täplät lienevät puita. Suomen Suunnistusliitto esitteli vuonna 2017 uusia karttamerkkejä, joissa vihreän ympyrän kerrotaan olevan puun karttamerkki:
Suomen Suunnistusliitto ry
|
| Mitä tarkoittaa paikan nimessä Tölppä. |
385 |
|
|
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja (nro 5, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) kertoo sanan tölppä merkitsevän mm. tylppää, tylsää, tylsistynyttä, tanakkaa, kömpelöä ja typerää. Paikannimeen voisivat sopia merkitykset kokkare ja paakku tai pientä maankohoamaa merkitsevä tölpänne. (s. 1496). Varsinaista selitystä paikannimi-Tölpälle emme kuitenkaan löytäneet. |
| Miksi lannoitteen pitäisi olla fosforipitoista?Nykyisinkin. |
193 |
|
|
|
Fosfori on välttämätön aine niin kasveille, ihmisille kuin eläimillekin. Tärkeää olisi saada tehostettua sen kierrätystä. Fosforista ja sen käytöstä lisää tietoa esim. Helsingin yliopiston Yliopisto-lehden artikkelista Fosfori on elämän ehto / Reetta Vairimaa (22.3.2015):
Fosfori on elämän ehto | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) |
| Kuinka paljon Helsingin Uimastadionilla käy asiakkaita kesän aikana? Entä mikä on yhden uimastadionkäynnin hiilijalanjälki? |
211 |
|
|
|
Hei!
Lähetimme nuo sinun kysymykset Uimastadionille ja sieltä vastattiin näin:
"Uimastadionin tämän hetken kävijämäärä on n. 130 000. Päiväkohtainen vaihteluväli on reilusta 1000 kävijästä noin 4000 kävijään. Tarkkaa tietoa hiilijalanjäljestä ei ole, mutta kaupungilla on käynnissä projekti, jonka myötä tästä ja muista energiaan liittyvistä asioista saadaan tulevaisuudessa lisätietoa."
|
| Alastalon salin sanakirja? |
831 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, ettei Kustavin seudulla puhutusta murteesta ole olemassa kokonaista sanakirjaa, vain joitakin suppeita kirjoituksia, vaikka monista muista murteista on laadittu sanakirjoja. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa https://kaino.kotus.fi/sms/ on kuitenkin erinomainen lähde erilaisten murresanojen merkitysten tutkimisessa. Tosin valitettavasti teos ei ole vielä kokonaisuudessaan ilmestynyt, vaan siitä löytyy vasta sanoja M-kirjaimen kohdalle.
Nykysuomen sanakirjasta voi löytyä jonkin verran murresanojen selityksiä, mutta kovin kattavaa täydellistä murresanakirjaa ei valitettavasti ole. Erilaisissa sananparsikirjoissa saattaisi olla sanontoja, joita ehkä Alastalon salissa -teoksessa käytetään.
Luulen, ettei sanakirjaa oikein... |
| ”Kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla"? |
638 |
|
|
|
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu. |
| Onko HS:n kesäliitettä (ilm. 28.5.2021) saatavilla vielä jossain kirjastossa lainaksi tai itselle? |
315 |
|
|
|
Helsingin Sanomia ei lainata kotiin missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä ilmeisesti kesäliitettä ole laitettu erikseen lainattavaksi. Useimmat kirjastot säilyttävät Helsingin Sanomia vain melko lyhyen ajan, mutta Pasilan kirjastossa niitä pidetään pysyvästi mikrofilmaukseen asti. Pasilan kirjastosta voisi siis kysyä liitettä kirjastossa luettavaksi tai itselle kopioitavaksi tai skannattavaksi.
Itäkeskuksen ja Pohjois-Haagan kirjastoissa Helsingin Sanomia säilytetään kuluva kuukausi ja kaksi edellistä kuukautta, joten sieltäkin olisi vielä mahdollista kysyä kesäliitettä. Muuten toukokuun lehdet ja luultavasti liitteet niiden mukana lienee jo poistettu kirjastoista.
Helsingin Sanomat löytyy myös ainoastaan kirjastossa... |
| Kun puhutaan Ellun kanoista, niin kuka se Ellu on? |
2824 |
|
|
|
Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys... |
| Saako lastenkirjoja lukea videolle? |
1254 |
|
|
|
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei siis kannatta pitää ammattilaisen tulkintana asiasta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus ”määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna” (2 §). Kirjan videoitu lukeminen tulkitaan teoksen muunnelmaksi, joten videon julkaiseminen vaatii tekijän tai tekijöiden lupaa. Vaikka tuollaiset kirjat ovat tekstimäärältään lyhyitä, se ei vaikuta asiaan, sillä oikeuskäytännössä teoksen ei tarvitse olla kovinkaan pitkä tai erikoinen ylittääkseen ns. teoskynnyksen eli ollakseen riittävän omaperäinen, jotta saisi lain suojaa.
Tarvitset siis lain... |
| Leimauslaitteiden lukuteho? |
180 |
|
|
|
Myös meillä kirjastossa on käytössä erilaisia etäluettavia tarroja ja kortteja. Helmet-kirjastojen kirjoissa käytetään etäluettavia RFID-tarroja, ja ainakin niiden lukuteho vaihtelee käytössä olevan laitteen tehon ja kansien materiaalin mukaan. Jos kansissa on paljon metallia, kirjan sisällä olevaa tarraa on vaikea saada luettua. Saattaa olla, että HSL:n laitteiden teho vaihtelee.
Lisäksi kyse voi olla siitä, onko matkakortti lompakossa aivan reunassa vai onko sen ja lukulaitteen välissä esimerkiksi muita kortteja. Itselläni esimerkiksi on lompakossa useita etäluettavia kortteja, ja usein laite yrittää lukea juuri uloimpana olevaa korttia. Toisaalta jotkin lompakossa olevat esineet voivat estää etälukemista.
Tuossa voi siis olla... |
Kysy kirjastonhoitajalta