| J. H. Erkon runon "Se kolmas" sanat? Kenen säveltämä on saman niminen laulu? |
413 |
|
|
|
Laulun Se kolmas J. H. Erkon sanoihin on säveltänyt Oskar Merikanto. Laulu on opusnumerolla 19.
Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Suomen nuorison laulukirja (toim. P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen, 1901), joka kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.heikkiporoila.fi/hp/wp-content/uploads/2020/11/978952687118… |
| Mikä on Kirke nimen alkuperä ja mitä se tarkoittaa? |
810 |
|
|
|
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä... |
| Etsin artistin Coco Montoya kappaleen "I want it all back" nuottia. En löytänyt hakukomennoilla sitä kaupungin tai yliopiston kirjastosta enkä mistään… |
173 |
|
|
|
Valitettavasti David Steenin säveltämästä ja Coco Montoyan esittämästä kappaleesta "I Want It All Back" ei näytä julkaistun painettua nuotinnosta.
Netistä löytyy parikin harrastajien tekemää sointukarttaa, mutta ei nuotinnoksia:
https://chordu.com/chords-tabs-coco-montoya-i-want-it-all-back-id_pZILB…
https://chordify.net/chords/coco-montoya-i-want-it-all-back-cheese-cadet |
| Minkä niminen voisi olla Otavan kokoama runoantologia 1990-luvulta? Sinne sai lähettää runoja, joita julkaistiin kirjana. En tiedä oliko kyseessä runokilpailu… |
179 |
|
|
|
Voisikohan etsimäsi teos olla mahdollisesti jokin näistä seuraavista?
Juuret Suomessa: ulkosuomalaisten runoantologia (Otava, 1991)
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Kivi keskellä toria: suuri runokilpailu 1999 (toimittanut Tomi Kontio, Suomen Kulttuurirahasto, 1999)
Sydämeni laulu, osat 1-4, (toimittanut Sinikka Salokorpi, Gummerus, 1993)
Valikoima Gummeruksen 120-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1992 järjestetyn avoimen kilpailun satoa.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
PIKI-verkkokirjasto | piki.fi (finna.fi) |
| Saako ystävä ottaa omistajan luvalla hänen hevosesta verinäytteen? Mitä laki sanoo? |
297 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin.
Ruokavirasto, joka valvoo myös eläinten terveyttä ja hyvinvointia, toteaa muun muassa seuraavasti sivuillaan:"Ruokaviraston tulkinnan mukaan verinäytteen otto ei edellytä sitä, että henkilöllä olisi oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia, mutta se edellyttää, että henkilö on saanut verinäytteen ottamiseen asianmukaisen koulutuksen eli että henkilöllä on koulutuksen kautta valmiudet verinäytteen ottoon. Kliinisen tutkimuksen osana verinäyte olisi otettava vain eläinlääkärin valvonnassa. Myös muissa tilanteissa voisi olla hyvä, vaikka ei välttämätöntä, että eläinlääkäri olisi paikalla. [..]"
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/... |
| Löytyykö tätä kirjaa? |
136 |
|
|
|
Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kirjan Huomaa hyvä! : näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (PS-kustannus, 2016) englanninnosta See the good! : how to guide children and adolescents to find their character strength (2019) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Englanninnos on lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Ammattikorkeakoulu Diakin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/diana.120304?sid=2929341651
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on kyllä teoksen alkukielinen laitos. Tällä hetkellä teoksen kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Huomaa hyvä! Helmet-kirjastoissa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=DIAK#86243
|
| Mistä runosta on, tämä onko jo pääsiäistä? |
347 |
|
|
|
Katkelma on Yrjö Jylhän runosta Hyvästi, Kirvesmäki. Runo on Jylhän kokoelmasta Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941).
"Joko päättyi pitkäperjantai,
jo ristinpuut on riisuttu kai,
tämä onko jo pääsiäistä?"
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.362085?sid=2928571383 |
| Mitä mahtaa tarkoittaa utku? Muonion lähellä Utkujärvi. |
348 |
|
|
|
Virittäjä-lehden verkkosivuilta löytyy vuonna 1920 julkaistu kielitieteilijä T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. https://journal.fi/virittaja/issue/view/1946
Sen paikannimiluettelossa arvellaan utkun olevan muunnos alkuperäisestä sanasta: Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR uđke uusi t. I.utke tapa, elje.
https://journal.fi/virittaja/article/view/27779/43735
|
| Mitä tarkoittaa oikeistodemari? |
1529 |
|
|
|
Tällaiselle termille ei ole varsinaista sanakirjamääritelmää olemassa, mutta oikeistodemareiksi kutsutaan sosiaalidemokraatteja, joiden arvomaailman katsotaan jostain syystä olevan lähempänä oikeistoa kuin toisen laidan sosiaalidemokraattien. Talouselämän Jouko Kärki arvioi pääkirjoituksessaan (15.2.2023) oikeistodemareiksi Tytti Tuppuraisen ja Ville Skinnarin. Kärki käyttää kriteerinä mm. halukkuutta valtiontalouden leikkauksiin. |
| Tarjoaako Helmet-kirjastot (kysyn enimmäkseen Helsingin kohdilta) alaikäisille osa-aika töitä? Pitääkö mun opiskella alaa jotta voisin saada osa-aika töitä… |
164 |
|
|
|
Käytännössä kirjasto ei palkkaa alaikäisiä (paitsi juuri näihin mainitsemiisi kesätyöpaikkoihin). Helmet-kirjastojen sijaiset tulevat käytännössä Seure-henkilöstöpalvelun kautta. Periaatteena on, että Seure ei palkkaa alaikäisiä. Kuten itse mainitsitkin, paras tapa päästä kirjaston töihin, on opiskella kirjastoalaa. Opiskeluihin liittyviä harjoitteluja voivat tietysti tehdä myös alaikäiset.
Seure.fi |
| Missä Asterix-kirjassa mastoon sidottu mies sanoo jotain latinaksi ja hänelle vastataan jotain sen tapaista, että "älä äijä yritä olla henkevä"? Mitä hän sanoo… |
416 |
|
|
|
Kuvailemasi tapainen kohtaus on kertomuksessa Asterix lyö vetoa (Egmont), mutta ketään ei ole sidottu mastoon. Yhdessä ruudussa iäkkäin merirosvoista seisoo laivanjäänteistä jääneellä lautalla ja sanoo: "Victrix causa diis placuit, sed victa Catoni." Hänen vierellään kelluu punapartainen merirosvokapteeni mastontyngästä roikkuen ja huutaa: "Riittää jo, äijä! Älä yritä olla henkevä, etsi mieluummin itsellesi uusi työpaikka."
Latin is simple -oppimisalustalla on latinankielisestä sitaatista englanninkielinen käännös, joka kuuluu "The victorious cause pleased the gods, but the conquered cause pleased Cato", suomeksi suunnilleen "Voittoisa asia miellytti jumalia, mutta valloitettu asia miellytti Catoa". Sinua voisi kiinnostaa... |
| Missä asiassa ihmisellä kiikastaa silloin kun hänen virtsan -tai veren ketoainepitoisuus on liian korkea? |
119 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa lääketieteellistä neuvontaa eikä asiantuntemusta.
Voit alustavasti tutustua vaikka Duodecim Terveyskirjaston tietoihin asiasta:
Duodecim-ketoaineet |
| Haluaisin saada tietoa ja apua masennuslääkkeistä, sekä niistä vieroittautumisesta. Kirjallisuutta? Asiantuntijoita? Voitteko auttaa? |
202 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista löytyy aiheen mukaisia teoksia hakusanoilla masennus ja lääkkeet, esimerkiksi Jenny Rostainin kirjoittama kirja Irti masennuslääkkeistä (Bazar 2021). Tässä linkki hakutuloksiin.
Ylen sivulla on artikkeli (Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”, 27.1.2020), jossa puhutaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Artikkelissa viitataan Lancet Psychiatryssa vuonna 2019 julkaistuun Mark Horowitzin artikkeliin Tapering of SSRI treatment to mitigate withdrawal symptoms. Kyseisen artikkelin koko teksti on luettavissa edellä olevasta linkistä.
Tutkija Stevie Lewis pohtii julkaisussa British Journal... |
| Onko olemassa kaksikielisiä kirjoja italia - ruotsi? Löysin netistä e-kirjoja lapsille, entä paperisia? |
150 |
|
|
|
Etsin muun muassa hakusanoilla tvåspråkiga, italienska ja svenska sekä Helmetistä että Finna.fi:stä. Valitettavasti tuloksia tuli kovin vähän. Helmet-kirjastoista ei löytynyt yhtään ja Finnan haulla vain yksi aikuisten runoteos Ovädret, joka on saatavilla Kaskisten kirjastosta.
Netistä löytyi ainakin Amazon-verkkokaupasta teos Svenska-Italienska Bilduppslagsbok med djur för tvåspråkiga barn Dizionario illustrato bilingue di animali per bambini.
Lähteet:
Amazon.com. https://www.amazon.com/ref=nav_logo
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mistä saan tietoja Vöyrin tehtaan urbaanilegendasta koskien heikkisen katoamisesta? |
710 |
|
|
|
Tarkoitatko Vöyrin (ruots. Vörå) tehtaalla entisen Oravaisten kunnan (ruots. Oravais) alueella sijaitsevaa tehdasta tai tehdasaluetta? Oravaisissa on ollut 1700-luvulta lähtien monenlaista tehdastoimintaa, joka alkoi Kimon ruukin masuunista (Wikipedia). Tehtaan historiaan mahtuu varmasti kaikenlaisia tarinoita, mutta Heikkisen katoamisesta kertovaa tarinaa en onnistunut löytämään. Lähetän kysymyksesi Oravaisten kunnan kirjastoon, josko heillä olisi tehtaan historiikkia hyllyssään tai muuten paikallistietämystä.
Lisäys 17.4.: Oravaisten kirjastonhoitaja oli kaivellut arkistoja ja löytänyt joitain mainintoja, mutta mitään varmaa tietoa ei tällaisesta henkilöstä näyttäisi olevan. Dokumentit ja kirkonkirjat ovat joko... |
| Kynä ja Näppärä oli lapsuuteni lempikirja, luin sen varmaan yli 20 kertaa kirjastosta lainaten. Miten pääsen lukemaan vielä kerran? |
226 |
|
|
|
Kyseessä on Juri Druzhkovin Kynän ja Näppärän seikkailut (Prikljutsenija Karandasa i Samodelkina, suom. Sini Rinne, 1979).
Kynän ja Näppärän seikkailut näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/vaski.121987?sid=2921028499
Mikäli haluaisin teoksen omaksi, sinun kannattaa etsiskellä sitä nettiantikvariaateista. |
| Onko olemassa suomalaisia satuja tai kansantarinoita, joissa esiintyy (ilkeän) äitipuolen hahmo? |
773 |
|
|
|
Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
|
| Aikaisemmin sain aina viestiä pari päivää ennen kirjan erääntymispäivää ja muistin paremmin palauttaa kirjan. Nyt mitään viestiä ei enää ole tullut. Onko tähän… |
175 |
|
|
|
Harmillista, että eräpäivämuistutuksissa on ollut sinulla ongelmia. Sähköpostilla lähetettäviin muistutuksiin ei ole tullut muutoksia ja niiden pitäisi tulla kuvailemallasi tavalla, pari päivää ennen eräpäivää. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään kirjastoosi joko käymällä, puhelimitse tai sähköpostilla, niin tietosi voidaan tarvittaessa tarkistaa. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmetistä. |
| Mistä lukukirjasta löytyy peikot, jotka asustivat reikäisissä hampaissa? |
451 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin EKA. Aapinen : kevät (toim. Sirkku Kananoja ja Terttu Tupala,1974). Kirjassa on Thorbjørn Egnerin satu Hammaspeikot Möö ja Paa (s.18-19). Joissakin tietokannoissa kirjan nimi on Elävää kieltä. 1B, Aapinen : eka kevät.
https://finna.fi/Record/satakirjastot.87085?sid=2920151809
Samaiset hammaspeikot seikkailevat myös Egnerin kirjassa Satu hammaspeikoista (suom. Eeva-Liisa Manner, 1961)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lastenkirjainstituutti.fi/ |
| Onko jossain tietoa Olympiasoihdun kantajista 1952. Kysymys koskee Äänekosken maalaiskuntaa ja Äänekoskea. Joitakin valokuvia olen nähnyt, mutta nimet puuttuu. |
864 |
|
|
|
Teoksessa Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti / Terttu Mämmelä (Suomen Urheilumuseo, 2012) kerrotaan paikkakuntaisin tekstein olympiakesän 1952 soihtuviestistä.
Kirjassa mainitaan nimeltä monia soihtuviestiin osallistuneita olympiasoidun kantajia, mutta ei kaikkia. Kyyjärven juoksijoiden jälkeen saavuttiin Karstulan urheilukentälle 14.7.1952. Matka jatkui kohti Saarijärveä.
"Äänekosken kauppalan rajalla viestivuorossa oli Äänekosken Palloseuran joukkue, jolla oli yksi osuus. Äänekosken Huimalla oli neljä osuutta ja Äänekosken Urheilijoilla kolme." Kirjan valokuvassa on Äänekosken Huiman juoksijoita: Elis Salmelin soihdunkantajana saattueenaan Vilho Kokki ja Vihtori Melasalmi. He toivat soihdun... |
Kysy kirjastonhoitajalta