| Mistä löytyisi pianonuotti kappaleelle "Be my love"? Mario Lanza esitti sen 1950-luvulla. |
219 |
|
|
|
Kappaleesta "Be My Love" tai suomeksi "Rakkaani" löytyy nuotinnos esimerkiksi Suuresta toivelaulukirja 9:stä. Muita versioita on julkaistu myös näissä kokoelmissa. |
| Anton Tsehovin mainiosta novellista jossa leikitellään hevosiin viittaavilla venäläisillä sukunimillä; jutusta lienee useita suomennoksia. Vaihtelevatko eri… |
414 |
|
|
|
Anton Tšehovin novellista Lošadinaja familija (1885) on useita suomennoksia.
Novellissa yritetään muistaa sukunimi, joka liittyy jotenkin hevoseen. Veikkauksia ja ehdotuksia on lukuisia, listasta tulisi pitkä. Kaikki suomentajat ovat kääntäneet nimet eri tavoin.
Osa novelleista on luettavissa digitoituina, joten voit tutkia näistä kääntäjän oivalluksista avaamalla kyseiset linkit.
Vuonna 1907 sanomalehdissä on julkaistu tuntemattomien suomentajien käännökset novellista otsikoituina Hevosmainen sukunimi Kenraalin hammassärky.
Hevosmainen sukunimi
Kenraalin hammassärky
Näissä etsitty sukunimi on Kauranen.
Reino Silvannon suomennos vuodelta 1909 on luettavissa esimerkiksi Tsehovin novellien kokoelmasta Kaksikymmentä (1929). Tässä... |
| Naisten etsivätoimisto -kirjoissa esiintyy Mma Ramotswe. Miten tämä nimi lausutaan? |
569 |
|
|
|
Tässä videossa hahmon luonut kirjailija Alexander McCall Smith lausuu nimen ja puhuu Mma-sanan ääntämisestä.
|
| Paljonko vuonohevonen painaa keskimäärin |
922 |
|
|
|
Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/ |
| Ystäväni asuu Yhdysvalloissa itärannikolla, 1,6 km korkeudella. Hänen tarkoituksenaan oli siellä ilahduttaa äitienpäivänä vaimoaan sokerikakulla, jonka hän… |
271 |
|
|
|
Maanpinnan korkeudella on monia vaikutuksia ruoanlaittoon, sillä ilmanpaine laskee mentäessä ylöspäin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi veden kiehumispisteeseen. Jos veden kiehumispiste merenpinnan tasolla on 100 °C, on sen kiehumispiste noin 1600 metrin korkeudessa jo alle 95 °C. Kiitos ilmanpaineen esimerkiksi leivät ja leivonnaiset myös kohoavat nopeammin korkealla kuin merenpinnan tasolla. Nämä molemmat tekijät todennäköisesti vaikuttivat siihen, että ystäväsi sokerikakku epäonnistui.
Korkealla leivottaessa uunin lämpötilaa kannattaa nostaa noin 15 °C tavallista korkeammaksi sekä vähentää nostatusaineita noin 20 prosenttia.
Lähde: N. Myhrvold & F. Migoya: Modernist Bread... |
| Sarjaohjelmissa on useita kausia. Kun jotakin sarjaohjelmaa alkaa katsomaan (kirjastosta lainaamalla), sarjan katsoo mielellään tietysti alusta loppuun asti… |
152 |
|
|
|
Kirjastot pyrkivät hankkimaan niille tarjottua aineistoa mahdollisuuksien mukaan. Jos sarjasta tarjotaan jatko-osia, ne hankitaan.
Ehdotuksen etenemistä ei voi seurata oikeastaan muutoin kuin tarkistamalla, onko ko. aineisto hankittu kirjastojen kokoelmiin.
Jos teet hankintaehdotuksen, voit jättää siihen yhteystietosi. Näin sinuun voidaan olla tarvittaessa yhteydessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus |
| Mitä tarkoittaa etuliite Saudi Arabian yhteydessä valtiota tarkoittavana sanana? |
590 |
|
|
|
Saudi viittaa Saudien hallitsijasuvun arabiankieliseen nimeen Al Saud. Sana on johdettu Saudi-Arabian arabiankielisestä nimestä al-Mamlakah al-ʿArabīyah as-Saʿūdīyah. Loppupääte i kertoo, että kyseessä on Saudien kuningaskunta, käytännössä niin että maa on hallitsijasuvun henkilökohtaista omaisuutta.
Nimi Saud tarkoittaa onnellisuutta tai hyvää onnea.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Saudi_Arabia#Etymology
https://www.etymonline.com/word/saudi |
| Toivon tietoa tästä astiasarjasta eli miltä ajalta tämä on, mikä voisi olla astiasarjan nimi ja minkä arvoisia astiat ovat? |
213 |
|
|
|
Signeeraus tosiaan muistuttaa netistä löytyviä Gudrun Raunion signeerausta. Netistä löytyy esimerkiksi nimellä googlettamalla lukuisia kuvia Raunion signeeraamista töistä.
Asian varmistamiseksi kannattaa kuitenkin kääntyä antiikkiliikkeen puoleen. Kirjastonhoitajilla ei ole tähän riittävää asiantuntemusta. Antiikkikauppias pystyy myös kertomaan astioiden arvon. |
| Löytyykö jostain (pianosäestys)nuottia maineikkaaseen portugalilaiseen lauluun Cancao do Mar (alkujaan myös nimellä Solidao) jonka ovat kirjoittaneet Frederico… |
165 |
|
|
|
Laulun erikielisistä versioista on julkaistu nuotinnoksia, mutta näitä julkaisuja ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastossa on ainoastaan lukusalikäyttöön nuotti "Liian onnellinen", jossa on kappaleesta kosketinsoitinsovitus ja sanat neljällä kielellä.
Netissä kappaleesta sen sijaan liikkuu useitakin nuotinnoksia. Ainakin tämä pianosovitus on vapaasti saatavilla.
|
| Ajattelin tämän olevan Saima Harmajan runon Aamun aurinkoloistoon aukeni raukeat luomet. |
144 |
|
|
|
Kyseessä on Erkki Vuorelan (1913 - 1977) runo Aamu, joka on julkaistu kokoelmassa Hiljainen runo (1938).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Jousimies-lehdestä vuodelta 1935 ja Koillis-Suomi-lehdestä 30/1939. Näiden runojen alut poikkeavat hiukan toisistaan.
https://finna.fi/Record/lumme.1481323?sid=2977441179#componentparts
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955319558 |
| Laura Anderssonin Kuolema Kulosaaressa ja Sirkusnaisen arvoitus -kirjoissa esiintyy topakka naistoimittaja Anneli Aropalttoo, joka kirjoittaa Helmi-nimiseen… |
265 |
|
|
|
Helmi-naistenlehti näyttäisi olevan kirjan tarinaan keksitty. Finna-aineistohaku ei löydä Helmi-nimistä lehteä 1940-luvulta, eikä lähivuosikymmeniltäkään. Vuodesta 1991 on mielenterveysyhdistys Helmi ry julkaissut mielenterveysaiheisiin keskittyvää Helmi-lehteä.
https://www.finna.fi/
Kirjailija itse kertoo seuraavaa:
"Helmi ei ole todellinen lehti, mutta olen ottanut siihen elementtejä eri suomalaisista naistenlehdistä niin kuin Eevasta ja Hopeapeilistä. Naisilla oli iso rooli lehtien toimituskunnissa, ja niissä oli pidetty esillä työtä tekeviä, kaupunkilaisia naisia. Ei ole myöskään sattumaa että Helmi asettuu tarinassa Kotilieden vastakohdaksi, sillä Kotiliedellä oli iso rooli kotiäitikuvan ja -ihanteen... |
| Tunnistaiskohan joku kirjan, jonka joskus olen kuunnellut ja haluaisin löytää sen. Kirjassa nainen joutui muistaakseni stonehengen kiviringin kautta… |
170 |
|
|
|
Voisikohan kyseinen romaani kuulua Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjaan. Sarjan ensimmäisessä osassa Muukalainen (Gummerus 2002) päähenkilö Claire päätyy muinaisen kivikehän halkeamasta 1700-luvun Skotlantiin. Aikamatkailua harrastetaan ilmeisesti sarjan muissakin osissa.
http://kirjahullunpaivakirja.blogspot.com/2018/12/diana-gabaldon-muukal…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Gabaldon |
| Koska elokuva ’Kuin surmaisi satakielen’ on esitetty TV:ssä ja onko se tulossa enää TV-elokuvatarjontaan? |
231 |
|
|
|
Robert Mulliganin ohjaama elokuva Kuin surmaisi satakielen (To Kill a Mockingbird, 1962) on esitetty Yle Teemalla vuosina 2009 ja 2011.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta esimerkiksi Ylen asiakaspalvelun kautta. Asiakaspalvelusta voit myös tiedustella, onko elokuva mahdollisesti tulossa ohjelmistoon.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_812658 |
| Rudyard Kiplingin tarina suomeksi |
289 |
|
|
|
Katkelma on Rudyard Kiplingin kertomuksesta The cat that walked by himself kokoelmasta Just so stories (1902).
https://www.gutenberg.org/files/2781/2781-h/2781-h.htm
Kokoelmasta on kaksi suomennosta: Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. Yrjö Kivimies, 1954) ja Alkutarinoita (suom. Jaakko Anhava, 2013). Kummassakin tarinan nimi on Kissa joka kulki itsekseen.
Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja Helmetissä
Alkutarinoita Helmetissä |
| Metsästän tietoa sanattomasta kuvakirjasta, jota poikani ”lukivat” 1970-luvulla. |
176 |
|
|
|
Kuvauksesi sopii Rolf ja Margret Rettichin kirjaan Ville Viikari (Kennst du Robert?), jonka on suomentanut Satu Marttila vuonna 1975
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Sarjakuvamaisesti etenevä tekstitön kuvakirja, jossa lapsi voi laatia oman tarinansa aukeaman otsikoiden antamin vinkein. Otsikoita mm. Ville Viikarilla on työtä ja rahaa; Ville Viikari peilailee; Ville Viikarin kadonnut avain. - Keltainen kansi, kuvassa yksi isokokoinen hahmo jonka päällä useita samannäköisiä villejä mutta pienempiä (pään päällä, harteilla, taskuissa, kenkien päällä).”
Ville Viikari Helmet-kirjastoissa
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta |
| Mieleeni on jäänyt lapsena kohtaamani suomenkielinen lasten kuvakirja, jonka nimeä tai tekijää en kuollaksenikaan muista. Kirjan yhdellä aukeamalla oli… |
170 |
|
|
|
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kirjasta tämä aukeama voisi olla. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Mitä valkosolun syömille mikrobeille tapahtuu? |
150 |
|
|
|
Mikrobi joutuu fagosyytoottisen vesikkelin eli soluja syövän kalvorakkulan sisään. Vesikkeliin sulautuu lysosomi, jonka sisältämät entsyymit tappavat ja hajottavat mikrobin. Jäännökset poistetaan solusta solukalvon läpi tai ne assimiloidaan solussa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Makrofagi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalvorakkula
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lysosomi
https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/solu-bi2-ja-bi5/srsjnt |
| Voiko kirjastossa kopioida omia valokuva cd-levyjä omalle muistitikulle tai lähettää kuvat omaan OneDriveen? Läppärissäni ei ole enää romppuasemaa, ja osa… |
592 |
|
|
|
Malmin kirjastosta voit lainata ulkoisen DVD-aseman, jonka voit kytkeä USB-liitännällä omaan tietokoneeseesi ja siirtää tiedot rompuilta. Samanlaisia asemia löytyy vain kirjastossa käytettäväksi ainakin Entressen, Itäkeskuksen, Oodin, Pasilan ja Tapiolan kirjastoista. |
| Minulla on vain sitaatti englanniksi, mutta pyytäisi nimeämään Célinen teoksen, josta tämä on otettu ja käännetty. |
184 |
|
|
|
Sitaatti on Louis-Ferdinand Célinen teoksesta Voyage au bout de la nuit (1932). Teos on suomennettu nimellä Niin kauas kuin yötä riittää ja sen suomensi Jukka Mannerkorpi vuonna 1966.
Louis-Ferdinand Céline: Voyage au bout de la nuit (1952, s. 170) |
| Voinko palauttaa kirjat kirjastoon ennen kuin maksan niistä kertyneet sakot? |
212 |
|
|
|
Kirjastokortille kertyneet maksut eivät estä palauttamista. Jos maksuja on kertynyt 30 euroa tai enemmän, lainaaminen tai varaaminen ei ole enää mahdollista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
|
Kysy kirjastonhoitajalta