| Aurinko on avaruudessa. Miksi maapallolla on valoisaa mutta avaruudessa pimeää? Miksei aurinko valaise ympäristöään kuin lamppu |
985 |
|
|
|
Aurinko säteilee valtavasti valoa. Sitä ympäröivä avaruus on kuitenkin lähes täydellinen tyhjiö eli siellä on hyvin vähän ainetta. Tällaisessa tilassa valkoinen tai väritön valo kulkee suoraan eteenpäin kapealla alalla törmäämättä juuri mihinkään. Ei ole mitään, mistä valo heijastuisi. Aurinko näkyy katsojasta kirkkaana pisteenä, jonka ympärillä on vain pimeyttä.
Maapallolla sen sijaan on paksu ilmakehä, jossa erilaisia kaasuja, vesihöyryä, pölyä ja muita hiukkasia. Valo ei pääse suoraan Maan pinnalle, vaan se muuttaa hieman suuntaa kohdatessaan ilmakehän atomeja. Ilmakehän läpi kulkiessaan valo leviää tasaisesti niin että koko taivas näyttää kirkkaalta. Eri aineita kohdatessaan valkoinen valo hajaantuu... |
| Viljelläänkö kaupasta saatavia pensasmustikoita? |
232 |
|
|
|
Pensasmustikka on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se kasvaa luonnonvaraisenakin. Yhdysvalloissa ja Kanadassa sitä tuotetaan runsaasti viljeltynä markkinoille. Euroopassa pensasmustikkaa viljellään etenkin Puolassa ja Saksassa, jopa Portugalissa. Suomen kaupoissa myytävä pensasmustikka tuotetaan pääosin Euroopassa. Ylen verkkoartikkelin mukaan pensasmustikan viljely kiertää eri puolilla maailmaa ja sato ajoitetaan eri aikoihin. Näin sitä on koko ajan saatavilla maailmanmarkkinoilla. Myös Suomessa on viljelty jonkin verran pensasmustikkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pensasmustikka
https://yle.fi/a/3-8095774 |
| Mistä asti lehteä "Ihon aika" on julkaistu? |
115 |
|
|
|
Finna.fi-palvelusta selviää ainakin se, että kyseistä Psoriasisliiton ja Ihopotilaiden keskusliiton jäsenlehteä on julkaistu joko Ihonaika tai Ihon aika (tai Ihon Aika) nimillä vuodesta 1997. Lehti on yhdistynyt julkaisuista Ihokas ja Psori. Psori-lehti puolestaan on ilmestynyt vuosina 1983-1996 ja sen edeltäjä on ollut PSO-lehti vuosina 1975-1982. Linkeistä pääset Finnan tietueisiin.
Lisäys 8.8.2023: Ihon ajan päätoimittaja Hanna Karhusen vastaus: "Psoriasisliitto on julkaissut omaa lehteä perustamisestaan eli vuodesta 1975 asti. Alkuvuosina lehden nimi oli PSO-Viesti (ruotsiksi PSO-Nytt). Sen jälkeen nimeksi muuttui Psori, ja kuten kirjoititkin, 90-luvun puolivälin tienoilla uudeksi nimeksi vaihtui Ihon aika, joka on... |
| Kuinka monella eri kielellä on tehty versio kappaleesta Fields of Gold? |
321 |
|
|
|
Second Hand Songs -sivusto listaa 237 levytettyä versiota Stingin sävellyksestä "Fields of Gold". Sen mukaan kappale on alkuperäisen englannin lisäksi levytetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, hollanniksi, italiaksi ja korsikaksi. Luultavasti laulu on käännetty muillekin kielille, mutta versioita ei välttämättä ole levytetty tai julkaistu virallisesti. |
| Viime aikoina on julkisuudessa kehotettu tekemään edunvalvontavaltuutus asiakirja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakirjan hinnat vaihtelevat useista… |
465 |
|
|
|
Emme voi ottaa kantaa oikeudellisiin kysymyksiin.
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla todetaan mm. seuraavasti:
Mille asiakirjapohjalle tai lomakkeelle valtuutus tehdään?
Edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä oikeaa valtuutusmallia. Löydät erilaisia malleja internetistä. Valtakirjan laatimisessa kannattaa kuitenkin pyytää apua asiantuntijalta, jotta siinä otetaan huomioon juuri sinun yksilöllinen tilanteesi.
Sivustolla on myös esimerkiksi chat, jossa asiasta voi kysyä lisää.
dvv.fi. Näin laadit edunvalvontavaltakirjan. |
| Oulunkylän kirjaston sivuilla on pohjapiirros - hienosti löytää missä mitäkin on. onkohan muilla kirjastoilla aikomuksia tehdä jotain samantyylistä??? |
192 |
|
|
|
Mukava kuulla, että pohjapiirroksesta on ollut apua. Laitan ehdotuksesi eteepäin, jos muutkin kirjastot saisivat vinkkiä. Ainakin Keskustakirjasto Oodilla on omilla sivuillaan (ei Helmet-sivulla) pohjapiirros, katso täältä Oodin tilat.
Lähteet:
Keskustakirjasto Oodi. https://oodihelsinki.fi/ |
| Löytyykö mistään koottua nuottiteosta legendaaristen Muumi animaatiosarjojen musiikeille? Tai löytyisikö edes yksittäisiä nuotteja eri kappaleille? |
800 |
|
|
|
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi... |
| Onko koirat tervetulleita kirjastoihin? |
824 |
|
|
|
Lemmikkikoiran kanssa pääsee osaan kirjastoista. Avustajakoira pääsee kaikkialle minne omistajansakin.
Kirjastot joihin pääsee koiran kanssa voi tarkistaa Helmet-sivuilta Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot, joissa on (valitse palvelu) koirat sallittu. |
| Missä lastenohjelmassa oli origami orava, jolle kävi aina jakson lopussa huonosti? |
997 |
|
|
|
Kollega tunnisti sarjan olevan Planet Sketch, jota on esitetty Suomessa ainakin 2013.
Planet Sketch IMDb
Planet Sketch Wikipedia |
| Voiko kirjastoon tuoda kulttuuritapahtumien esitteitä. Kirjastoissa näyttää olevan telineitä, joissa on erilaisia esitteitä kulttuuritapahtumista. Kiitos ja… |
173 |
|
|
|
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä esille laitettavien julisteiden ja esitteiden suhteen. Kulttuuritapahtumiin suhtaudutaan myönteisesti. Usein esitetilat ovat vähäiset eikä kaikille riitä tilaa. Esitetilat voi olla siitä syystä rajoitettu vaikka vain kaupungin omien toimijoiden esitteille tai aivan lähistöllä oleville tapahtumille. Sen vuoksi on parasta kysyä asiaa jokaisesta kirjaston toimipisteestä, jonne esitteitä haluaisi esille. |
| Mikä laulu/runo mahtaa olla kyseessä ja mistä se löytyy? ”Taas on/oli meillä Juhannus ja taas on/ oli riemut meillä, kun vuoret, laaksot kesä kantaa (?)… |
68 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet runoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? |
| Kun varaan tietokonehuoneen kirjastosta (varaamo), onko sinne ovi heti aamusta auki ja kone toimintakunnossa? Vai pitääkö etsiä työntekijä apuun? |
175 |
|
|
|
Varaamossa pitäisi olla jokaisen tilan kohdalla käyttötarkoituksen lisäksi myös muut tilaa koskevat oleelliset tiedot, esimerkiksi maininta siitä että tila on lukittu. Asian voi varmistaa olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jota asia koskee. |
| Löytyykö historiikkia tai jonkinlaista tietoa Terijoelta siirretyistä ns. pitsihuviloista. Etenkin Helsingissä vielä olevista, ehkä suojelluista huviloista ? |
656 |
|
|
|
Wikipedia-artikkelin mukaan vuosien 1918–1925 aikana Terijoen 6 500 huvilasta noin puolet myytiin ja siirrettiin purettuina muualle Suomeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_huvilayhdyskunta
Helsingin Sanomat arvioi artikkelissaan noin 2 000 huvilaa huutokaupatun muualle Suomeen. Kukaan ei tarkasti tiedä, kuinka monta Terijoen huvilaa koko Suomessa on vielä jäljellä, todennäköisesti kuitenkin satoja. https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008581425.html
Elina Syväoja on tutkinut Terijoelta Pohjanmaalle 1910–1930-luvuilla siirrettyjä huviloita. Hän toteaa, että tutkimustieto Terijoen huviloista keskittyy lähinnä huvila-alueen historiaan, ei niinkään siirrettyjen talojen vaiheisiin. Terijoen huviloita Järvenpäässä on tutkittu... |
| Haluaisin lukea Turgenevin Kissa sateessa. Mihinkähän teokseen se mahtaa sisältyä? |
232 |
|
|
|
Ei löytynyt tietoa, että Turgenevilla olisi teosta tai teoksen osaa nimeltä Kissa sateessa. Sen sijaan Hemingwaylta löytyy kyseisen niminen novelli. Olisitkohan mahdollisesti muistanut tekijän väärin? Hemingwayn Kissa sateessa sisältyy mm. novellikokoelmaan Ensimmäiset 49 kertomusta.
Kirjasampo. Kissa sateessa. |
| Mistä Suomi otti rahat sotakorvausten maksamiseen NL:lle? Elokuvasta "Suomi maksaa" selviää, että suomalaiset joutuivat rakentamaan uusia tehtaita ja… |
496 |
|
|
|
Sotakorvaukset maksettiin tuotteina, ei rahana. Sotakorvausten määrästä päätettiin Välirauhasopimuksessa syksyllä 1944.
Sotakorvauksiin kuului :
Koneet ja laitteet, arvo 101 miljoonaa dollaria
Uudet alukset 60 miljoonaa dollaria
Vanhat laivat 14 miljoonaa dollaria
Puutavara ja puunjalostustuotteet
Kaapelituotteet 25 miljoonaa dollaria
Sotakorvauksien maksamiseen Suomella oli perin kuusi vuotta aikaa. Sotakorvauksina maksettujen tuotteiden arvo sovittiin laskettavan vuoden 1938 tason mukaisesti. Vuonna 1948 Neuvostoliitto tosin alensi jäljellä olevasta toimituskiintiöstä puolet ja suostui jatkamaan maksuaikaa kahdella vuodella. Suomi siis sai sotakorvaukset maksettua vuonna 1952, jolloin myös Valvontakomissio poistui maasta.... |
| Noin viisikymmentä vuotta sitten ihastuin runoon, joka alkaa näin: ”Kolme on minulla mielihalua: opettaa lapset oppimaan ja Kun kukaan ei näe, kulkea yöseen… |
109 |
|
|
|
Emme valitettavasti löytäneet runoa. Olemme etsineet tätä runoa ennenkin yhtä huonolla menestyksellä. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? |
| Mikä kirja mahtaa olla kyseessä? Luin sen kerran mahdollisesti kymmenisen vuotta sitten. Kirja sijoittuu muistaakseni kuubaan tai latinalaiseen amerikkaan,… |
98 |
|
|
|
Kirjasampo-palvelussa voi selata teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Kuuba. Ehkä löydät niiden joukosta oikean teoksen. Kimalaiskolibri/ Meri, Tapio on autofiktio ja sijoittuu Kuubaan sekä Guatemalaan ja päähenkilö on mies, voisiko se olla etsimäsi? Teoksen nainen on kylläkin lentokenttävirkailija. |
| Miten Ståhlberg valittiin presidenttivirkaan? |
284 |
|
|
|
Suomen ensimmäisen presidentin valitsi poikkeuksellisesti Eduskunta. Eduskunnan julkaisema Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari ja Tasavallan presidentti -sivusto (otsikon Poikkeukselliset valintatilanteet alla) kuvaavat ensimmäisen vaalin vaiheita. Vaalista ja ehdokkaiden äänimääristä on tietoa myös Kansallisbiografian artikkelissa Kaarlo Juho Ståhlbergistä. |
| Tykkäsin kovasti Emilia Männynvälin Toiste En Suostu Katoamaan -teoksesta. Keitä muita (samantyyppisiä) kirjoittajia suosittelisitte? Erityisesti suomalaisia? |
286 |
|
|
|
Männynvälin esseeteoksessa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023) liikutaan monenlaisten aiheiden äärellä mm. naiseus, yhteiskuntaluokat, punk, feminismi, pyhä, työläiskirjallisuus.
Männynväli on aiemmin kirjoittanut proosateoksen Kaiken jälkeen (tuolloin vielä nimellä Emilia Kukkala) (Into, 2014). Lisäksi hän on Pontus Purokurun kanssa kirjoittanut journalismin ja vallan suhdetta käsittelevän Luokkavallan vahtikoirat -kirjan (Into, 2016).
Itsekin luin Männynvälin kirjan jokin aika sitten. Esseen lajissa voisit ehkä kokeilla seuraavia:
Kaltainen valmiste / Suvi Auvinen (Kosmos, 2021)
Kauniimpi maailma : kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta / Jani Kaaro (WSOY, 2017)
Anu... |
| Kuka on suunnitellut Marimekon Kitaku-mallin? |
156 |
|
|
|
Marimekon sivuilla olevasta Maripediasta, jossa voi tutustua eri kuoseihin, ei löytynyt mallia kyseisellä nimellä. Lähetin kysymyksesi Marimekon asiakaspalveluun, mutta valitettavasti heidänkään arkistoissaan ei ollut tietoa mallista.
Lisäys 27.7.2023: Marimekon asiakaspalvelu oli tutkinut arkistojaan tarkemmin ja tieto löytyi. Tässä vastaus: "Arkistojemme mukaan Kitaku on ollut Mika Piiraisen suunnitteleman mekon nimi, joka on kuulunut mallistoomme vuonna 2007."
Lähteet:
Marimekko.com. https://www.marimekko.com/fi_fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta