| Mistä löytyisi nuotit Saija Tuupasen lauluun: Joululaulu ystävälle. |
375 |
|
|
|
Valitettavasti tätä Markku Köntän säveltämää ja sanoittamaa laulua Joululaulu ystävälle ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Saija Tuupasen levyn vuonna 2014 julkaissut Magnum Music toimii Vantaalla ja sen kautta ehkä saisi yhteyden Markku Könttään. Yrittää kannattaa varmaan myös Markku Köntän orkesterin Blue Notes keikkoja myyvän Blue Starsin kautta.
Heikki Poroila |
| ’Kultani’ -(tuol’ on mun kultani sun yhä tuolla). Onko tämä suomalainen kansanlaulu käännetty ruotsiksi? |
461 |
|
|
|
Tämän kansanlaulun on ruotsiksi kääntänyt ainakin Nino Runeberg (1874 - 1934) runsas sata vuotta sitten, kun Helsingfors Nya Musikhandel julkaisi viisi osaa kansanlauluja Oskar Merikannon sovituksina. Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla sai käännöksen Fjärran han dröjer från grönskande dalar / Borta i kongungens gyllene salar. Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart. - Kom du min älskade, låt mig ej bida, kom till ditt hem, till din älskades sida! Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart.
Heikki Poroila |
| Voiko kirjasto tehdä ja lainata loruleikkipusseja, joiden runot ja leikit on kopioitu runo- ja lorukirjoista (myös nykyrunoilijoilta). Vai täytyykö runojen ja… |
292 |
|
|
|
Kirjasto voi mutta ei saa ilman lupaa valmistaa uusia kappaleita suojatuista runoista. Loruleikkipussiin voi siten leikellä esimerkiksi poistokirjoista sopivia osia, mutta niitä ei saa itse kopioida. Paitsi tietenkin saa, jos runo tai leikki ei ole tekijänoikeuden suojaama. Useimmat perinteiset leikit ovat kaikissa muodoissaan vapaita, mutta kaikki nykyrunoilijoiden tekstit ovat suojattuja. Itse keksittyjä voi käyttää, mutta on huomattava, että nekin saavat tekijänoikeuden suojaa eli oman runon tai leikin saa tällaiseen tarkoitukseen antaa, mutta kollegan tekemää ei ilman lupaa saa käyttää.
Heikki Poroila |
| Minkä kielisissä yliopistoissa ei tarvitse lukea englanninkielisiä kirjoja? |
398 |
|
|
|
Monissa yliopistoissa voi varmaan selvitä ilman englanninkielisiä tekstejä Esim. ranska, venäjä, kiina ja espanja lienevät niin suuria kielialueita että niiden puhujat selviävät myös korkeamman asteen tutklinnoista omalla kielellään.
Kielitaitovaatimus lienee yhteydessä pikemminkin tieteenalaan kuin maahan. Jos tutkimuksesta suuri osa on tehty muulla kuin englanninkielellä, voi ilman englantia pärjätä.
Esim. Helsingin yliopisto ei vaadi hakuperusteena kaikille aloille englanninkielen taitoa. https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/kielitaidon-osoittaminen#section-41320 |
| Missä maissa on Pohjoismaiden lisäksi hyvä sosiaaliturva? |
1834 |
|
|
|
Pohjoismainen sosiaaliturva ei yllättäen olekaan niin hyvä kuin maineensa.
Sosiaaliturvan vertailu on melko haastavaa.
Eräässä tutkimuksessa on saatu pohjoismaiden kärki murrettua ja Ranska, Espanja ja Alankomaat ovat kivunneet Tanskan perässä kärkeen.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/suomen-sosiaaliturva-on-espanjaakin-huonompi-tutkija-muut-maat-ovat-ottaneet-kiinni-23936567
Toki pohjoismainen sosiaaliturva on parempi kuin valtaosalla maailman asukkaista.
http://documents.worldbank.org/curated/en/415491467994645020/pdf/97882-PUB-REVISED-Box393232B-PUBLIC-DOCDATE-6-29-2015-DOI-10-1596978-1-4648-0543-1-EPI-1464805431.pdf |
| Onko saatavissa lähdettä (kirja, nettisivu..), jossa olisi ruoka- tai leivontareseptejä, joiden nimessä on jokin kaupunki? |
299 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt sellaista.
Idea olisi kyllä toteuttamisen arvoinen. Toivottavasti joku ryhtyy keräämään reseptikokoelmaa tuolla periaatteella.
Keittokirjojen sisällysluetteloista voi metsästää kaupungien mukaan nimettyjä ruokia.
Samoin netin ruokaohjesivustot antavat hakea myös ruokalajin nimellä. |
| Kumpi on yleisempää? Se, että jostakusta tulee ylimielinen vai se, että jostakusta häviää tuo piirre? Entä onko ylimielisyys piirre, joka vaatii pysyäkseen… |
735 |
|
|
|
Ylimielisyys lienee niitä yleisinhimillisiä piirteitä, joihin meillä kaikilla on jonkinlainen taipumus, mutta joka valtaa jotkut meistä perin nopeasti ja helposti. Todennäköisesti ylimielisyyden esiintyminen muita ihmisiä häiritsevässä määrin on melkein aina kasvatuksen tulosta. Jos koti- tai koulukasvatukseen sisältyy elementtejä, joissa jotkut ihmiset määritellään toista arvokkaammiksi tai vähemmän arvokkaammiksi, voi ihmisen persoona vääristyä kuvittelemaan, että näin todella on. Jos oma itsetunto on syystä tai toisesta heikko, lienee tavallista omien pelkojen kompensointi muihin kohdistetulla ylimielisyydellä.
Itse uskon siihen, että ylimielisyydestä voi muitten ihmisten esimerkin ja tuen voimalla kasvaa pois eli oppia ymmärtämään,... |
| Olen etsinyt Lena Andersonin Maijan oma kasvimaa kirjaa, täällä se on lainattavissa mutta haluaisin ostaa sen omaksi, osaatko auttaa? |
244 |
|
|
|
Kirja näyttää jonkin verran liikkuneen verkkodivareissa, mutta löytämäni kaksi osumaa oli jo myyty. Kannattaa seurata esimerkiksi antikvaaristen kirjakauppojen yhteistä sivustoa https://www.antikvaari.fi. Sinne voi myös jättää oman toiveen, johon kauppiaat sitten vastaavat, kun seuraavan kerran joku kirjaa tarjoaa. Toinen vaihtoehto ovat tietenkin verkon huutokaupat, mutta ne ovat paljon sattumanvaraisempia.
Heikki Poroila |
| Voinko saada lainaksi elokuvan Ratkaisun päivät, Hannu Leminen 1956. Tuli TV 1 16.11.2018 klo 13:20, Vaikka VHS, CD, DVD muodossa. |
294 |
|
|
|
DVD-tallenne elokuvasta Ratkaisun päivät on parhaillaan tilauksessa ainakin HelMet-kirjastoille, joten oletettavasti se on saatavana ostamalla muutenkin. Ainakin Discshop myy sitä kympillä.
Heikki Poroila
Ratkaisun päivät -elokuva on katsottavissa myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston 10 katselupisteessä Helsingistä Ouluun. Katselu- ja kuuntelupisteissä voi katsella ja kuunnella vuoden 2009 alusta lähtien tallennettua ohjelmavirtaa useilta kanavilta sekä Yleisradion tuottamia digitoituja tv-ohjelmia vuodesta 1957 lähtien.
https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 25 A, 5. kerros,... |
| Miksi ihmisellä on kainalokarvat? |
3341 |
|
|
|
Syytä kainalokarvojen esiintymiseen ei varmuudella tiedetä. Koska nämä kainalokuopassa esiintyvät karvat kuitenkin alkavat kasvaa merkittävästi vasta sukukypsyyden eli murrosiän myötä, pidetään niitä suurella todennäköisyydellä elimistön keinona kerätä, varastoida ja säännöstellä feromoneja eli hormonitoimintaan liittyviä kemiallisia viestejä. Toisen teorian mukaan - joka ei edellytä feromoniteorian kumoamista - kainalokarvat vähentää kitkaa ja ihon hankautumista esimerkiksi juostessa.
Feromoniteorian tutkimisen kannalta on hankalaa, että moderni ihminen kokee kainaloista erittyvän hajun yleensä epämiellyttävänä ja sen torjumiseen on kehittynyt kokonainen teollisuuden ala (deodorantit). Toisaalta tiedetään, että kainaloista erittyvät... |
| Miksi jos jossain sellaisessa maassa, missä bussiturmat ovat yleisiä, tapahtuu bussiturma, siitä kerrotaan koko maailmalle, mutta jos Suomessa tapahtuu… |
384 |
|
|
|
Ei ole olemassa mitään mallia, jonka perusteella voisi tietää, mistä onnettomuuksista lehdet kirjoittavat, mistä eivät. Muille kuin ehkä paikalliselle lehdelle bussionnettomuus on yksi mahdollinen uutinen tuhansien joukossa. Siihen, tuleeko se ylipäätään välitetyksi jonkun uutispalvelun myötä laajemmalla, vaikuttaa turman mittaluokka ja mahdolliset erikoisolosuhteet. Valitettavasti näyttää hyvin keskeinen tekijä olevan kuolleiden lukumäärä.
Uutisrunsauden keskellä tulee helposti sellainen illuusio, että kaikki julkaisevat "kaikki" uutiset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisessa lehdessä uutistoimitus karsii suurimman osan tarjolla olevista uutisista jollain perusteella. Lehti pyrkii valitsemaan uutisen, joiden se uskoo kiinnostavan... |
| Aku Ankassa oli joskus pianisti nimeltä Lipi Raasu. Onko tämä väännös jostakusta tunnetusta henkilöstä? Itse yleensä tunnistan nimiväännökset, mutta tämä ei… |
293 |
|
|
|
Mahdollisesti kyseessä on romanialainen pianisti Radu Lupu. Itselleni ei oikein muita sopivia tullut mieleen.
Heikki Poroila |
| Mitä tarkoittaa saatavuustiedoissa "forbidden"? |
197 |
|
|
|
Kysymyksestä ei voi tietää, mistä kirjastojärjestelmästä on puhe tai missä tilanteessa tällainen viesti on tullut. Jos kyseessä on kysyjän kotikunnan (Kerava) kirjastojärjestelmä KIRKES, kannattaa ottaa yhteyttä johonkin sen toimipisteeseen.
FORBIDDEN on todennäköisesti järjestelmän vastaus tilanteessa, jossa yritetään varata esimerkiksi käsikirjaston kirja, jota ei lainkaan lainata. Tai sitten kyseessä on on nimeke, johon ei vielä ole kiinnittynyt yhtään nidettä eli ei ole mitä varata.
Mutta asia kannattaa varmistaa omasta kirjastosta. Kerava ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten siellä ei kysymystä välttämättä kukaan edes huomaa.
Heikki Poroila |
| Mistä saisin luettelon Suomessa 2010-luvulla julkaistusta runoudesta? Mistä saisin luettelon 2010-luvulla kirjoitetusta, Suomessa ilmestyneestä runoudesta? |
275 |
|
|
|
Kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot kaikesta Suomessa itsenäisinä monografioina julkaistuista runokokoelmista. Erilaisissa lehdissä ja vastaavissa ilmestyneistä yksittäisrunoista ei kukaan pidä ei pysty pitämään tarkkaa luetteloa.
2010-luvulla julkaistut runokokoelmat pääsee selaamaan kirjoittamalla sanahakuun "runot" ja valitsemalla lajittelukohdasta UUSIMMAT. Tällä lailla löyty 515 osumaa. Osumien joukossa ovat myös vieraskielisten runojen suomennokset.
Sen selvittäminen, mitkä runot on julkaisemisen lisäksi myös kirjoitettu 2010-luvulla, edellyttää valtaa tutkimustyötä, koska aniharvoin itse julkaisuissa on jokaisen runon kohdalla mainintaa sen syntyajasta ja vaikka olisi, tätä tietoa ei rutiininomaisesti siirretä... |
| Olen vast´ikää lukenut Perttu Immosen:Suomen rahvaan historia"- teoksen. Mielenkiintoinen, suorastaan koukuttava! Toivoisin saavani kirjailijan puh.nron tai… |
267 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei saa välittää yksityishenkilöiden yhteystietoja, jotka eivät ole vapaasti saatavana muutenkin. Suosittelen ottamaan yhteyttä Perttu Immosen kustantajaan ( Atena Kustannus Oy | PL 436 | 40101 JYVÄSKYLÄ | Tel. +358 10 4214 200 | atena(at)atena.fi | www.atena.fi). Siellä ainakin tiedetään, onko Immonen kieltänyt yhteystietojensa jakelun. Normaalisti myös kustantajat toimivat auliisti välittäjinä eli toimittavat kirjailijalle tarkoitetun palautteen eteenpäin.
Heikki Poroila |
| Miksi vastaus kysymykseeni ei ole julkinen? Se tuli vain sähköpostiini, mutta ei ole tällä sivulla. |
237 |
|
|
|
Palvelusta voidaan teknisesti vastata sekä pelkästään kysyjälle, joka on jättänyt sähköpostiosoitteensa että julkisesti ja kysyjälle. Ei-julkista vastausta käytetään silloin, kun vastaajan mielestä kysymys tai vastaus voi sisältää kysyjän intimiteettisuojaa uhkaavia elementtejä. Myös selkeisiin häirikkökysymyksiin vastataan yleensä ei-julkisesti, jotta ei yllytetä lisää. Tietämättä kysymystäsi on vaikea sanoa, mistä on voinut olla kysymys. Toki myös jokin tekninen ongelma voi aiheuttaa näkymättömyyttä. Ajoittain on esiintynyt viivettä vastauksen näkymisessä julkisella puolella. Voimme tutkia asiaa enemmän, jos otat yhteyttä sähköpostilla ja näytät siinä yhteydessä kysymyksen ja saamasi vastauksen.
Heikki Poroila |
| Mitä yleensäkin merkitsee sana android? |
2344 |
|
|
|
Androidi on robotti, joka on muotoiltu muistuttamaan ulkoisesti ihmistä. Toistaiseksi androidit ovat tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien hahmoja, mutta oletettavasti ainakin osa robottien valmistajista kehittää laitteitaan muistuttamaan ihmistä enemmän ja enemmän. Englannin kielen sana android tarkoittaa sekä androidia että puhelimille ja muille mobiililaitteille tarkoitettua ohjelmistokokonaisuutta.
Heikki Poroila |
| Etsin näiden kuvataulujen kuvia. Mistä niitä voisi saada? Huhtikuussa 1914 kansakoulun johtokunta vastaanotti seuraavan sisältöisen kirjeen… |
153 |
|
|
|
Jos on niin onnekkaasti käynyt, ettei tätä selkeää käskyä mainittujen taulujen hävittämisestä ole kaikkialla pantu toimeen, on kohteiden luonteen (suurikokoinen esine) takia luultavinta, että mahdollisesti säilyneitä tauluja säilytetään Suomen kansallismuseon kokoelmissa. Historiallisen kokoelman noin 138 000:sta esineestä voi kysellä Jouni Kuurne, puh. 0295 33 6381, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi.
Periaatteessa tällaiset monina kappaleina valmistetut koulutarvikkeet ovat voineet säilyä myös Kansalliskirjaston kokoelmassa siinä missä kartat ja vastaavat suurikokoiset painotuotteet. Tätä mahdollisuutta voi tiedustella puhelimitse +358 (0)2941 23196 tai sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila |
| Onko teillä mahdollisuus siirtää vinyylilevyltä CD:lle ja CD:ltä toiselle CD:lle? |
1041 |
|
|
|
Kun emme tiedä, mihin kirjastoon kysyjä viittaa sanalla "teillä", voimme vain antaa linkin HelMet-sivulle, josta löytyy luettelo kirjastoista, joissa vinyylilevyn digitointi onnistuu. CD-levyn kopiointi onnistuu ohjelmallisesti millä tahansa tietokoneella, jossa on polttava CD- tai DVD-asema, joten tätä palvelua eivät kirjastot ole perinteisesti tarjonneet kysynnän olemattomuuden takia. Siitäkin voi kuitenkin kysyä kirjastossa, johon päätyy vinyylejä digitoimaan. Huom! Kirjasto 10 on nyt suljettu ja sen palveluiden myöhemmästä saatavuudesta ei ole tarkkaa tietoa.
Heikki Poroila |
| Kokevat San Marinon asukkaat jollakin tavalla olevansa eri kansaa kuin Italian asukkaat? Eikös olekin, että kulttuuri on sama kuin Italiassa, mutta pitävätkö… |
286 |
|
|
|
San Marino on Italian naapurivaltio ja siellä puhutaan italiaa, mutta sekä historiallisesti, maantieteellisesti että kulttuurisesti se on niin omaperäinen, että aivan varmasti suurin osa asukkaista kokee olevan sanmarinolaisia, eivät suinkaan italialaisia. Suosittelen lukemaan vaikka Wikipedian artikkelin maan vaiheista, niin tämä todennäköisyys käy ilmeiseksi. Emme tietenkään voi tietää asukkaiden mieltä kysymättä sitä jokaiselta (33 000 asukasta), mutta oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että maan asukkaat pitäisivät itseään italialaisina. San Marino on ollut itsenäinen valtio paljon pidempään kuin Italia tai Suomi, jotka ovat varsin tuoreita käsitteitä. San Marino sai nykyiset rajansa jo vuonna 1463.
Heikki Poroila |