Tahdon perehtyä entisajan käsityöläisammattien oppimisprosessiin oppipojasta mestariksi. Omaelämäkerta tai aihetta koskevat kuvaukset kiinnostavat. Ei ole…

Seuraavassa valikoima käsityöläishistoriaa käsittelevia teoksia, tutkimuksia, elämäkertoja ja muistelmia,  joissa on enemmän tai vähemmän tietoa ja kuvauksia entisaikojen oppipoika-kisälli-mestari -järjestelmästä:

Frans Leijon: Kuurosokean ihmeellinen elämä

Salmi, Hannu

[2025]

Palkitun tietokirjailijan koskettava tositarina kuurosokeasta isosedästään. Frans Leijon (1878-1947) menetti jo pienenä näkönsä ja kuulonsa. Poika unohti oppimansa sanat ja juoksi nelinkontin villilapsena, johon kukaan ei saanut yhteyttä. Kuin ihmeen kaupalla Frans pääsi Pietarsaaren kuurojenkouluun, jossa hän oppi viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Hänestä tuli taitava käsityöläinen ja kuurojen yhteisön arvostettu jäsen. Hän osoitti rohkeudellaan, miten vastoinkäymiset voi voittaa. Hannu Salmi löysi Fransin tutkiessaan sukunsa historiaa. Rippikirjassa luki: ”Kuuromykkä ja sokea. Hyljätty.”

ISBN 978-951-1-49738-7

Aviottomana syntyneen pojan tie käsityöläiseksi 1800-luvun alkupuoliskolla

Linkki e-julkaisuun: Aviottomana syntyneen pojan tie käsityöläiseksi 1800-luvun alkupuoliskolla :: JYX

Artikkeli

Uotila, Merja ; Faculty of Humanities and Social Sciences ; Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ; Department of History and Ethnology ; Historian ja etnologian laitos

Suomen Sukututkimusseura 2015

Sarja Genos, 4

ISSN 0016-6898

Knowledge Transfer Within Artisan Families in Early Nineteenth-Century Rural Finland

Linkki e-julkaisuun: Knowledge Transfer Within Artisan Families in Early Nineteenth-Century Rural Finland :: JYX

E-kirjan osa

Uotila, Merja ; Aatsinki, Ulla ; Annola, Johanna ; Kaarninen, Mervi ; Faculty of Humanities and Social Sciences ; Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ; Department of History and Ethnology ; Historian ja etnologian laitos

Routledge 2019

In nineteenth‑century Finland, artisans constituted an important part of society, and the majority of them lived in the countryside. Rural artisans were jacks-of-all-trades who met the needs of country folk. This chapter studies the rural artisans’ children and explores how craft knowledge was often transferred to the next generation. In early modern society, it was only natural that the son followed his father’s trade. This was a matter of societal stability and maintaining the social order. It was also practical to invest in the children’s future by transferring the family’s craft knowledge and skills to the offspring, who would provide future care for the elders in turn. Nonetheless, not all artisans’ sons became professionals, and practising a craft was not option for daughters since girls were not permitted to become artisans themselves.

Kuuluu kokonaisuuteen

Families, values, and the transfer of knowledge in Northern societies, 1500-2000

Aatsinki, Ulla , toimittaja ; Annola, Johanna , toimittaja ; Kaarninen, Mervi , toimittaja

Routledge 2019.

ISBN 978-0-367-07757-0

Käsityöläinen kyläyhteisönsä jäsenenä : prosopografinen analyysi Hollolan käsityöläisistä 1810-1840

Linkki e-julkaisuun: Käsityöläinen kyläyhteisönsä jäsenenä : prosopografinen analyysi Hollolan käsityöläisistä 1810-1840 :: JYX

978-951-39-5943-2_vaitos21112014.pdf (Jyväskylän yliopisto - JYX)

Väitöskirja

2014.

Sarja Jyväskylä studies in humanities, ISSN 1459-4331; 237.

Jyväskylä studies in humanities, ISSN 1459-4331; 237

ISBN 978-951-39-5943-2 pdf

Painettu: Uotila, Merja. Käsityöläinen kyläyhteisönsä jäsenenä 9789513959425

Boys learning craft skills : Rural artisan apprenticeships in early modern Finland

Linkki e-julkaisuun:  Boys learning craft skills : Rural artisan apprenticeships in early modern Finland :: JYX

Artikkeli

Uotila, Merja ; Faculty of Humanities and Social Sciences ; Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ; Department of History and Ethnology ; Historian ja etnologian laitos

École Française de Rome 2019

Research on handicrafts has generally concentrated on the study of urban artisans and guilds. However, not all artisans operated in towns, nor were rural artisans always small marginal groups. For instance, the majority of Finnish artisans lived and worked in the countryside. They had the right to take on apprentices; therefore, most rural artisans received their training from artisans working in the same environment. This article characterizes apprentices in the early nineteenth century in Finland and studies how rural artisans organized their occupational training. A single large Finnish parish was selected as the subject of this research, in order to study artisans and their apprentices more individually, and to examine details such as the duration of apprenticeships, completion rates, and the social backgrounds and ages of apprentices.

ISSN 1123-9891

Maaseutukäsityöläisten sosiaalinen asema ja keskinäinen hierarkia esimodernissa Suomessa

Linkki e-julkaisuun: Maaseutukäsityöläisten sosiaalinen asema ja keskinäinen hierarkia esimodernissa Suomessa :: JYX

E-kirjan osa

Uotila, Merja ; Miettinen, Riikka ; Viitaniemi, Ella ; Faculty of Humanities and Social Sciences ; Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ; Department of History and Ethnology ; Historian ja etnologian laitos

2018

ISSN 0073-2559

Kuuluu kokonaisuuteen

Reunamailla : tilattomat Länsi-Suomen maaseudulla 1600-1800

2018.

ISBN 978-951-858-014-3

Käsityöläiset kaakkoishämäläistä arkea muokkaamassa

Uotila_Hyva paikka_10082021 korjattu.pdf (Jyväskylän yliopisto - JYX)

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84940

Linkki e-julkaisuun: Käsityöläiset kaakkoishämäläistä arkea muokkaamassa :: JYX

E-kirjan osa

Tässä artikkelissa luodaan katsaus maaseutukäsityöläisten toimintaan ja elämän ehtoihin 1700-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin asti. Esimerkkitapaukset ovat Hollolan emäseurakunnan alueelta, mutta ne valaisevat laajemminkin Kaakkois-Hämeen tilannetta.

ISSN 2323-7392

Kuuluu kokonaisuuteen

Hyvä paikka : aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan

2022

ISBN 978-951-858-311-3

Lasinvalmistajat ja lasinvalmistus Suomessa 1900-luvun alkupuolella

Linkki e-julkaisuus: Lasinvalmistajat ja lasinvalmistus Suomessa 1900-luvun alkupuolella | Suomen Muinaismuistoyhdistys

Väitöskirja

Nurmi, Virpi , kirjoittaja, 1940-

Opinnäyte Väitöskirja : Turku : Turun yliopisto

Sarja Kansatieteellinen arkisto, 36.

Kansatieteellinen arkisto, ISSN 0355-1830; 36

Hämeenlinnan käsityön historiaa

Linkki e-julkaisuus: 30f5e9b3302318d3ecc814668a2c9b5d.pdf

Kahila, Esa

Hämeenlinnan kaupunki 1938

Vanhassa Hämeenlinnassa oli vuonna 1738 vain pari suutaria, pari räätäliä, seppä ja muutama pellavakankuri. Käsityöläisten määrä alkoi lisääntyä 1700-luvun loppupuolella, kun kaupunki oli siirretty uudelle paikalleen Niementaustan mäelle. Myös mestareiden taitotaso nousi ja käsityöverstaat suurenivat, joten käsityöläismestareilla saattoi olla useampiakin kisällejä ja oppipoikia verstaassaan. Samalla ammattikuntalaitos vakiintui, niin että esim. vuonna 1806 Hämeenlinnassa perustettiin ainakin hattumaakareiden, satulamaakareiden, karvarien, seppien ja nikkareiden ammattikunnat. Vanhemmat ammattikunnat oli jo pellavakankureilla, suutareilla ja räätäleillä. Hämeenlinnalaisille tarjosivat palveluitaan myös mm. karstamaakarit, pläkslaakarit ja jeljuuttarit. Esa Kahila esittelee tässä laajassa artikkelissaan suuren joukon enimmäkseen jo kadonneita käsityöammatteja ja niiden edustajia Hämeenlinnassa 1600-luvulta 1900-luvun alkuvuosiin asti.

Lasintekijöiden kylä : tarinoita Nuutajärveltä

Salo, Marja-Leena , kirjoittaja

2021

Oranssina leiskuva, yli 1000-asteinen lasimassa tottelee vain taitavaa tekijää. Entä mitä hämärässä ja meluisassa lasitehtaassa tekevät vielä lapsuuttaan elävät nuoret pojat? Naisille eivät lasinpuhaltajat puhalluspilliä luovuta kuin pakon edessä. 

Lasintekijöiden kylä vie lukijansa Nuutajärvelle, Suomen vanhimpaan lasikylään, jossa on puhallettu lasia vuodesta 1793. Näkökulma on arjessa, työssä, kotona ja vapaa-ajassa, joita valotetaan pienoiselämäkertojen ja yksittäisten tarinoiden avulla. Aikalaiset kertovat mustasukkaisuus draamasta, joka vei näön tekijältä, lasinpuhaltajasuvuista, joita kylään muutti Keski-Euroopasta, Fanny Tuusulasta, joka selvisi vankileiriltä vuoden 1918 kriisissä. Kirjassa kerrotaan myös Suomen lasi taiteen kärkinimien, kuten Kaj Franckin, Gunnel Nymanin ja Oiva Toikan arkiminästä lasikyläläisten silmin. Sivuilla on tallessa ainutkertaisia muistoja etenkin 1950-60-luvuilta sekä henkilökuvia lasi tehtaan perustamisen alkuajoilta. Nykyinen Nuutajärvi on lasintekijöiden ja taidekäsityöläisten kylä Pirkanmaalla, Urjalan kunnassa. Työtä tehdään historiallisissa rakennuksissa, jotka ovat alkuperäisissä käyttö tarkoituksissaan.

ISBN 9789529449446

Ruotsin peruukintekijät 1648–1810

Linkki e-julkaisuun: Nro 49 (2021): Ruotsin peruukintekijät 1648–1810 | Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja

E-kirja

Vilkuna, Kustaa H. J. ; Historian ja etnologian laitos ; Department of History and Ethnology

Suomen sukututkimusseura 2021

Professori Kustaa H. J. Vilkuna on koonnut neliosaiseksi julkaisuksi Ruotsin valtakunnan, vanhan Suomen ja Viron kaupungeissa sekä Pietarin ruotsalaisessa ja suomalaisessa seurakunnassa vaikuttaneiden hiusalan ammattilaisten ammatilliset elämäkerrat. Ammatilliset elämäkerrat kuvaavat peruukintekijöiden, kisällien, oppipoikien ja kampaajien sekä heidän vaimojensa ja leskiensä elämänvaiheita, perhesuhteita, uran kehitystä, kouluttautumista, verstaita, taloudellista menestystä, asiakkaita, varallisuutta, liikkumista ja asuinpaikkojen muutoksia. Ne perustuvat laajaan lähdeaineistoon.

ISBN 978-952-5130-25-6

ISSN 0355-3183

Kädet kertovat : ajatuksia viime vuosisadan elämästä käsitöiden valossa

Annala, Annukka

2000

ISBN 952-91-1952-6 nidottu

Kruukmaakarin kädenjäljillä

Leppänen, Helena , kirjoittaja

2020

Kruukmaakari oli taitava käsityöläinen, joka valmisti vaatimattomassa verstaassaan erilaisia ruukkuja, vateja ja muita käyttöastioita. Maasta kaivettu harmaa savi sai polttouunin kuumuudessa loistavan punaruskean värin. Parempiin vateihin valkosavella ja värimetallioksideilla tehdyt koristeet kuulsivat kirkkaina houkuttelevan kiiltävän lasitepinnan läpi. Kirjassa kuljetaan Kruukmaakarin kädenjäljillä ja kerrotaan länsisuomalaisen punasavikeramiikan perinteestä, siitä vanhasta savenvalutekniikasta, jonka edustajia toimi monissa pitäjissä Etelä-Pohjanmaallakin 1800- ja 1900-luvuilla. Teuvalla savenvaluperinne jatkui yhtenäisenä sadan vuoden ajan.

ISBN 9789528022213

Paakarista peruukkimaakariin / kauppiaita, käsityöläisiä ja yrittäjiä aikojen saatossa

Kakkonen, Jouni , kirjoittaja, toimittaja ; Terho, Pirjoi , kirjoittaja, toimittaja ; Toropainen, Veli Pekkai , kirjoittaja, toimittaja ; Vasenkari, Maria , toimittaja ; Turun seudun sukututkijat

2020

ISBN 978-952-68795-1-2

Ryijymestareiden leipä

Rinta-Tassi, Ritva , kirjoittaja ; Rinta-Tassi, Jukka , toimittaja ; Rinta-Tassi, Salla , kuvittaja

2016

Kirjassa kerrotaan 34 ryijymestarista ja useista avustajista ja heidän elämästään.

ISBN 978-952-93-7591-2

Mestarinyplääjä Johanna Sabina Lundström

Tulosmaa, Liisa

2014

Perustuu tekijän Itä-Suomen yliopistossa 2013 valmistuneeseen pro gradu -työhön Henkilökuva mestarinyplääjä Johanna Sabina (Biinu) Lundströmistä : käsityöläisnaisen elämä raumalaisessa kontekstissa 1800-luvun lopulta 1940-luvulle.

ISBN 978-951-96081-9-8

Taitoa tarvitaan : kutsumukselle uskollinen elämäntyö : käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkki 1907-2000

Uutela, Sirkka-Liisa ; Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö

2008.

Julkaisu perustuu käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkin syntymän 100-vuotistapahtuman (2007) juhla- ja muistoseminaarien esitelmiin.

ISBN 978-952-92-4976-3

Suutareiden elämää Salon silmin : takahuoneiden tarinoita

Ahlberg, Tommi 

1994