Mitkä olivat naisten oikeudet palkalliseen työhön 1800-luvun lopulla? Oliko esim postilaitoksella laki sitä, että kun nainen avioitui hän menetti automaattisesti virkansa?
Vastaus
Naisten oikeudet palkalliseen työhön 1800-luvulla olivat rajatut.
Naimisissa olevat naiset olivat miehensä holhouksen alaisia, eivätkä siis voineet työskentellä ilman miehensä lupaa missään sellaisessa virassa tai työssä, jossa käsiteltiin rahaa tai jouduttiin tekemään sopimuksia. Joihinkin valtion virkoihin liittyen oli säädetty, ettei naispuolinen viranhaltija saanut avioitua tai sai avioitua vain saman alan miehen kanssa. Jotta naisen oli mahdollista päästä virkaan hänen tuli hakea erivapautta sukupuolestaan, ja hänen etenemismahdollisuudet olivat rajatummat.
Suomalaisessa lennätinlaitoksessa nainen saattoi saada sähköttäjä toimen vastaavalla palkalla kuin miespuolinen kollega - edellyttäen, ettei hän avioitunut rautatievirkamiehen kanssa. Postilaitoksen palveluksessa oli vuonna jo 36 %, mihin osaltaan vaikutti postilaitoksen alhainen palkkataso, joka ei houkutellut perheellisiä miehiä postitoimiston töihin.
Vuonna 1868 säädetyn elinkeinovapauden nojalla täysivaltaiset naiset, eli naimattomat tai lesket, pystyivät elättämään itsensä liike-elämässä ilman porvarioikeuksien anomista.
Vasta vuonna 1919 aviovaimot saivat oikeuden mennä ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta. Vuodesta 1926 alkaen naiset ovat päässeet liki kaikkiin valtion virkoihin ilman erivapautusta sukupuolesta.
Lähteitä:
Utrio, Kaari: Kalevan tyttäret - Suomen naisen tarina, Tammi, 1986.
Utrio, Kaari: Suomen naisen vuosisadat 1 - Piikasesta maisteriksi, Tammi, 2005.
Kommentoi vastausta