Otsikko

Miten voin oppia ymmärtämään runoutta?

Porttina runouden ymmärtämiseen voi käyttää runoilijaprofessori Unto Kupiaisen (1909-1961) tuotantoa. Hän tuli tunnetuksi paitsi runoilijana, kääntäjänä, kirjallisuudentutkijana ja opettajana myös monipuolisena kulttuurivaikuttajana.

Runouden sanastoon voi perehtyä hänen yli puoli vuosisataa sitten laatimansa ja edelleen käyttökelpoisen runousoppinsa avulla, joka on nimeltään Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet, WSOY.

Unto Kupiaisen teosten luettelo on nähtävissä osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Kupiainen , (Wikipedia, vapaa nettitietosanakirja).

Samoin runouden perusteoksena voi pitää Vilho Vikstenin Runo ja tulkinta-vihkosta, WSOY 1971.

Suomalaiseen vanhempaan runoilijapolveen kuuluvien runoilijoiden tuotantoa esittelevät mm.
seuraavat kirjat:
- Kantola, Kaisa: Olen, enkä ole: minuus ja oleminen Aaro Hellaakosken runoudessa, WSOY 1972
- Hellaakoski, Aaro: Runon historiaa, WSOY 1964
- Kupiainen, Unto: Joel Lehtonen runoilijana, Otava 1956
- Kupiainen, Unto: Toivo Pekkanen runoilijana, Pellervo 1955
- Tarkiainen, Viljo: Eino Leinon runoudesta: tutkielmia, Otava 1954
- Kupiainen, Unto: Runon portilla: esseitä ja tutkielmia suomalaisesta kirjallisuudesta ja estetiikasta, WSOY 1945

Risto Ahdin ja Markku Toivosen kirjoittamassa teoksessa Runouden kuntokoulu, Kirjapaja 1988
hahmotellaan uudenlaisen runousopin alkeet. Se soveltuu perusteokseksi yhtä hyvin runojen kirjoittajalle kuin lukijalle.

Perusteos uudemman lyriikan analyysin opiskeluun ja opettamiseen on Lentävä hevonen: välineitä runoanalyysiin, toim. Siru Kainulainen, Kaisu Kesonen & Karoliina Lummaa, Vastapaino 2007

Kirjassa selvitetään, miten lukija voi analyyttisesti lähestyä runoa valitsemastaan näkökulmasta, ja tarjotaan käytännöllistä välineistöä runon erittelevään tulkintaan. Kirjan esittelyn voi lukea Osuuskunta Vastapainon sivuilta osoitteesta http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage… - .

Muuta uudempaa kirjallisuutta runoudesta:
- Mistä ääni meissä tulee?: runoja ja tulkintoja, toim. Satu Grünthal, Kirsti Mäkinen, WSOY 1994
- Bernstein, Charles: Runouden puolustus: runoja ja esseitä kahdelta vuosituhannelta, Kirja kerrallaan: Nihil Interit 2006
- Runosta runoon: suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan, toim. Sakari Katajamäki & Johanna Pentikäinen, WSOY 2004

Kaikki yllä mainitut teokset löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet- aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi/ ).

Ajankohtaista verkkoaineistoa runoudesta:
Tuli&Savu Net (http://tulisavunet.wordpress.com ) on jatkuvasti päivittyvä nykyrunon kohtauspaikka. Sieltä löytyy mm. runoilijaesittelyjä, uutta runoutta, poetiikkaa. Lehden taustalla vaikuttaa Runoyhdistys Nihil Interit (http://nihilinterit.wordpress.com ). Se on runon kirjoittajien ja lukijoiden yhteisö, joka on perustettu vuonna 1993. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen runouden kirjoittamista, lukemista ja esittämistä sekä runoudesta keskustelemista.

Kiinnostava tutustumiskohde on niin ikään Ymmärrettävän runouden liiton sivusto (http://liitto.blogspot.com ). YRL on taloudellisesti ja taiteellisesti riippumaton organisaatio, joka pyrkii edistämään ymmärrettävää runoutta.

Runouteen voi tutustua myös Ylen Elävässä arkistossa, jonka osoite on http://www.yle.fi/elavaarkisto/ . Elävä arkisto sisältää tuhansia audio- ja videoleikkeitä sadan vuoden ajalta. Hakuruutuun kirjoitetaan runoilijat tai vaihtoehtoisesti runot.