Otsikko
Miten sauvalude tulee toimeen -eli lähinnä hengittää- jään alla. Toimiiko se samoin kuin vesihämähäkki joka muodosta ilmakuplan ja sen jälkeen "Ilmakupla saa…

Kysytty

Miten sauvalude tulee toimeen -eli lähinnä hengittää- jään alla.
Toimiiko se samoin kuin vesihämähäkki joka muodosta ilmakuplan ja sen jälkeen
"Ilmakupla saa lisäksi jatkuvaa täydennystä diffuusion avulla veteen liuenneen ja vesikasvien tuottaman hapen vapautuessa kuplaan."
(Wikipedia)

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Tarkkaa tietoa sauvaluteen eli Ranatra lineariksen hengittämisestä jään alla ei valitettevasti löytynyt. Ranatra lineariksen amerikkalaista sukulaislajia Ranatra fuscaa käsittelevän vanhan englanninkielisen opinnäytteen Plant, Jean. (1916). A Contribution to the Life History of the Water Scorpion (Ranatra fusca, Pal. B.). Retrieved from the University of Minnesota Digital Conservancy http://conservancy.umn.edu/bitstream/handle/11299/179298/una-theses-033… sivuilla 5-6 kerrotaan, että kyseinen vesilude (joka ulkomuodoltaan muistuttaa suuresti eurooppalaista sukulaistaan) kerää siipiensä alle ilmavaraston ja hengittää sen avulla käyden täydentämässä sitä pinnalla. Amerikkalaisten yliopistojen Ask an Expert -asiantuntijapalvelu oletti, että sauvaluteella on selviytymiskeinona kylmässä laskea aineenvaihdunnan tasoa niin, että happea tarvitaan vähemmän, jolloin yksi suuri ilmavarasto saattaisi riittää pitkäksi aikaa. https://ask.extension.org/questions/388504 Hyönteistietoa sisältävän sivuston Bumblebee.org http://www.bumblebee.org/invertebrates/HemipteraWaterBugs2.htm
ylläpitäjä puolestaan arveli, että sauvaluteen elinympäristössä eli matalissa, runsaskasvustoisissa lammissa ei olisi pulaa luonnon ilmakuplista hyvin kylmän jään alla kun taas jään ollessa ohutta siellä olisi pieniä avoveden aukkoja esimerkiksi kasvien varsien ympärillä. Hänkin huomautti hyönteisten tarvitsevan kylmässä vedessä huomattavasti vähemmän ilmaa.
Vesihyönteisten hengittämisestä ja hapenottotavoista on tietoa esim. Riikka Savolan gradussa Vesihyönteisten esiintymiseen vaikuttavat tekijät Tenojoen subarktisissa puroissa (Oulun yliopisto, 2015) http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201601201069.pdf ja seuraavalla Pohjois-Carolinan yliopiston nettisivulla https://genent.cals.ncsu.edu/bug-bytes/aquatic-respiration/

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Jonakin 2000 luvun alun vuosista oli talvi pitkä ja kova. Saattoi olla 2002 tai 2003. Jää oli Vihdin Moksjärvessä paksuimmillaan Lapin mitoissa, eli 70-80 senttistä. Pidin avantoa auki pitkin talvea, mikä jo isän aikoina oli tullut tavaksi. Niin myös kuvaamani talven aikana. Jäätä joutui louhimaan suuria määriä pitkin talvea koristeiksi avannon reunoille ja ympärille. Joskus kun valoa alkoi olla pitempään, ehkä helmikuussa havaitsin hileen joukossa sekä avannossa olioita, jotka eivät olleet tuttuja. Yritin pitää ne vedessä, koska olivat selvästi elossa. Useita poimin myös avannosta poistettujen jäälohkareitten ja jäähileen seasta takaisin veteen. Niitä oli paljon. Osa jäätyi jään päälle jouduttuaan, kun en saanut kaikkia autetuksi. Toinen osa jäätyi avantoon sen jäätyessä uudestaan. Kooltaan ne olivat minusta isompia kuin mitä lajimäärittelyissä kuvataan, mutta pitkät raajat varmaan tekivät niitsä kookkaaman näköisen. Silti väittäisin vartalon kooksi suurimmilla 5 cm tai yli. Otin yhden hileiden joukosta talteen ja ajattelin lähettää sen luintoiltaan määriteltäväksi. Tulitikkulaatikkoon se ei mahtunut vaan rasian piti olla isompi. Seuraavaan tv:n luontoiltaan kerkisi joku kuiten jo lähettää näytteen ja laji selvisi. Säilytin näytettä rasiassa jonkin aikaa, mutta sitten hävitin sen. Sauvaluteet olivat aktiivisia avannossa ehkä pari viikkoa ehkä enemmänkin, mutta keväämmällä ne katosivat. Ne pyrkivät selvästi avantoon ja ehkä myös pintaan. Niitä oli paljon ja jokaisen avannon avaamisen yhteydessä näin lisää. Niitä kuoli tusinoittain pakkaseen pinnalla sekä avannon jäätyessä jään sisään, mutta osa uiskenteli vapaassa vedessä syvemmälläkin. Koskaan tätä esiintymistä ennen tai sen jälkeen en nähnyt yhtään ainoata. En.kesällä, enkä talvella. Itse kävin Moksissa vuodesta 1963 vuoteen 2011. Vuodesta 2000 vuoteen 2011 käytännössä asuin Moksjärven rannalla. Nykyisin paikkaa pitää sisaren tytär.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.