Miten kirjastoissa tietokirjat jaotellaan tiettyyn aihealueeseen, kun suurin osa tietokirjallisuudesta voisi kuulua moneen muuhunkin aiheeseen, samanaikaisesti…

Kysytty

Miten kirjastoissa tietokirjat jaotellaan tiettyyn aihealueeseen, kun suurin osa tietokirjallisuudesta voisi kuulua moneen muuhunkin aiheeseen, samanaikaisesti esim. historiaan, biologiaan, uskontotieteeseen, psykologiaan ja filosofiaan?

Vastaus

Vastattu

Suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista noudattaa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), ks. https://finto.fi/ykl/fi/  Luokitusjärjestelmä sisältää myös paljon ohjeistusta luokitustyöhön.

Luokituksessa pyritään määrittelemään teoksen pääasiallinen aihe ja löytämään sitä vastaava YKL-luokka tai -luokat. Tämä on joskus helppoa ja joskus taas hyvinkin vaikeaa. Kirjastoluokkia voi yhdellä teoksella olla myös useita, jolloin yksi niistä on valittava ns. hyllyluokaksi. Hyllyluokka näytetään kirjaston verkkokirjastossa hyllypaikkana, ja sen perusteella kirja hyllytetään ja paikannetaan kirjaston hyllyistä. Muut luokat kirjataan luettelointitietueeseen, ja niitä voi käyttää apuna tiedonhaussa ja/tai haun rajaamisessa. Lisäluokatkin näkyvät verkkokirjastossa ainakin tarkemmat tiedot -näytöllä. Esimerkkinä tällaisesta monia eri aiheita yhdistävästä teoksesta voisi mainita esimerkiksi Thomas Eriksonin Kehnot pomot ympärilläni : miksi hyvä johtaminen on niin vaikeaa. Tälle kirjalle on annettu kolme YKL-luokkaa: 69.11 (johtamisen tekniikka ja menetelmät), 36.13 (työ, työelämä) ja 14.4 (persoonallisuuden psykologia). Teoksen aiheena on siis johtajuus tai johtaminen, jota tarkastellaan toisaalta työelämän ja toisaalta johtajan ja ehkä myös alaisten persoonallisuuden piirteiden näkökulmasta. Usko ja tiede : tietoperusteita luomakunnan älykkäälle suunnittelulle  puolestaan on sijoitettu luokkaan 21 (uskonnonfilosofia), mutta lisäluokat 56.41 (kehitysoppi, evoluutio) ja 23 (dogmatiikka, kristillinen etiikka) kertovat lisää teoksen sisällöstä ja näkökulmista.

Näkökulmaa aiheeseen voidaan ilmaista myös pääluokkaan lisättävällä 0-alkuisella muotoluokalla, ks. https://finto.fi/ykl/fi/page/muotoluokka
Tavallisimmin käytetty muotoluokka on luultavasti historian muotoluokka 09. Esimerkiksi hiljattain ilmestynyt Psykiatrian historia on saanut luokakseen 59.5609, jossa siis psykiatrian luokkaa 59.56 on täsmennetty muotoluokalla. Luokitusjärjestelmä ohjaa myös luokittamaan esimerkiksi urheilijoiden ja taiteilijoiden elämäkerrat asianomaisen aiheen mukaan lisättynä 09-muotoluokalla (hiihtäjän elämäkerta 79.1209 jne.). Muotoluokan avulla voidaan ilmaista myös mm. se, että teos on kartasto, sanakirja tai oppikirja (Suomen historian kartasto 92.02, englannin sanakirja 89.5038, filosofian oppikirja 11.07).

Teoksen sisältöä kuvaillaan kirjastoissa luokituksen lisäksi myös asiasanoituksella. Asiasanoja tarkastelemalla saakin usein monipuolisemman käsityksen teoksen sisällöstä kuin pelkän luokituksen perusteella.

7 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.