Miten ja millä perusteella talvi-, jatko- ja Lapin sodan evakot jaettiin sijoituspaikkoihinsa, eli tiettyihin kuntiin ja tiettyihin taloihin? Kuka/mikä taho evakuointikäskyn antoi ja toteutti sekä valvoi sen toimeenpanoa? Ja maksettiinko evakkoja sijoittaneille kunnille ja kotitalouksille jonkinlaisia korvauksia?
Vastaus
Siviiliväestön evakuointi talvisodan aikana suoritettiin lääninhallitusten kehotuksesta hyökkäysuhan alaisilta alueilta. Huollosta vastasi ensi sijassa kansanhuoltoministeriö. Valtio maksoi vastaanottaville kunnille ja majoituksesta ja muonituksesta jälkikäteen korvauksia. Tarkempaa tietoa esimerkiksi Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 766-769.
Jatkosodan asemasotavaiheessa ryhdyttiin jo valmistelemaan Karjalan evakuointisuunnitelmia. Puna-armeijan suurhyökkäyksen käynnistyttyä Karjalan kannaksella päämajan sotilashallinto antoi evakuointikäskyn 10.6.1944. Viimeinen luovutetun Karjalan evakuointi suoritettiin syyskuussa ja se koski 66 750 henkilöä. Myös muilta luovutetuilta alueilta kuten Porkkalasta siirrettiin väestöä. Tarkempaa tietoa Jatkosodan pikkujättiläinen, 822-834. Karjalaisten kohtaloita jatkosodan aikana on kuvattu myös Johannes Virolaisen teoksessa Siirtokarjalaiset 1941-1944.
Lapin siviilien evakuointi aloitettiin syyskuun puolivälissä 1944. Sitä varten perustettiin Ouluun Pohjois-Suomen evakuointiesikunta ja Ruotsiin suuntautuvaa siirtoväkeä varten ns. rajavaltuuskunta. Lapista evakuoitiin n. 100 000 siviiliä, joista puolet Ruotsiin. Tarkempaa tietoa Erkki Raution tutkimuksesta Pohjoiset pakolaiset. Lapin väestön evakuointi Ruotsiin Lapin sodan aikana 1944-1946.
Siirtoväen asuttamisen lainsäädännöllinen perusta säädettiin vuoden 1940 pika-asutuslailla ja vuoden 1945 maanhankintalailla. Asutustoiminnasta vastasi maatalousministeriön asutusasiainosasto, jonka johdossa toimi 1944-1959 Veikko Vennamo. Maata hankittiin vapaaehtoisilla kaupoilla ja pakkolunastuksin. Suomeen perustettiin 147 paikallista maanlunastuslautakuntaa, jotka toimivat tuomareina riita-asioissa. Evakkoja sijoitettiin pääasiassa Etelä-Suomen alueelle mutta kielikysymyksen takia vain vähän ruotsinkielisille seuduille. Esimerkiksi Karjalan evakkoja jaettiin tietyille itä-länsisuuntaisille vyöhykkeille sen mukaan, missä he olivat asuneet luovutetuilla alueilla. Yleissuunnitelman jälkeen jokaiselle kylälle määrättiin oma sijoituskuntansa. Veikko Vennamo kuvaa kirjassaan Jälleenrakennuksen ihme koko prosessia ja toimintaansa asutustoiminnan johtajana.
Kommentit
Voisitko vastata vain Lapin kysymykseen, koska Karjalasta ei kysytty, niin miksi se piti ängetä mukaan.
Talvi-, jatko- ja Lapin sodan evakot eli Talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan evakot. Lapin sodaksi kutsutaan Suomen osalta toisen maailmansodan viimeistä jaksoa, jossa Suomi joutui aseellisesti karkottamaan saksalaiset joukot maasta. Saksalaisia oli erityisesti Lapissa ja he vetäytyivät sitä kautta. Ks. esim. http://80.246.169.132/jr50/lapin_sota.php
Hei!
Kävin Hirvensalmella. Keskustellessamme evakoista ilmeni että siihen kuntaan ei ole sijoitettu siirtolaisia lunastetuille tiloille ts. pakko - tai muuta luovutusta ei ole toteutettu. Miksi? Pystyikö tila ostamaan itsensä irti vastuusta? Olivatko siis savolaiset ovelampia kuin muut? Siellä oli suurtiloja joiden elinehdot olivat verrattavissa esim. Hämeen maatiloihin.
Kommentoi vastausta