Mistä tulee ilmaisu saada pyyhkeitä?
Vastaus
Kyseessä lienee suomen kielen idiomi eli sanonta tai ilmaus, jonka merkitys ei ole kirjaimellinen, vaan se perustuu kulttuurisiin ja kielellisiin konventioihin. Urbaanin sanakirjan mukaan saada pyyhkeitä tarkoittaa samaa kuin saada moitteita tai haukkuja.
pyyhkeitä, saada - Mitä tarkoittaa pyyhkeitä, saada? | Urbaani Sanakirja
Kommentit
"Mistä tulee" tarkoittanee alkuperää, ei merkitystä. Joskus näissä vastauksissa on selvitelty myös ilmaisun ikää kielessämme.
Ilmeisesti sitä ei ole tutkittu. Itselle kyllä tulee mieleen arvauksia. Voisiko esimerkiksi pyyhkeen heittäminen (nyrkkeily-) kehään jotenkin liittyä tähän? Toinen mielikuva on se, että pyyhkeellä läimäisy olisi joskus muinoin ollut auktoriteetin tapa rangaista alempiaan jossain hierarkiasuhteessa. Mutta arvailuksi jää.
Nyt, kun Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki suomalaiset sanomalehdet 1950-luvun puoliväliin asti, voidaan todeta, että journalistisessa kielessä ilmaisun ensimmäinen esiintymä vaikuttaisi olevan Satakunnan Kansa -lehdessä 20.3.1949: "Toimitus nytkin sai pyyhkeet [lehden ilmestymiseen tauon aiheuttaneen] lakon vuoksi aivan aiheetta, sillä meillä ei ollut osaa eikä arpaa koko touhussa." Seuraava esiintymä on Uusi Aura -lehdessä vasta 16.9.1959: "Toiset aviomiehet siis kyselivät, koska itse saivat pyyhkeitä milloin mistäkin asiasta, että korvat soivat."
Ilmaisu alkaa yleistyä vasta 1970-luvulla, siis yllättäen yli 20 vuoden viiveellä ensiesiintymisestään, ja vielä silloinkin se on toisinaan lainausmerkeissä: "Söderman sai 'pyyhkeitä' maakuntahallinnon uudistusesityksistään" (Länsi-Savo 10.10.1971).
Aiempi ilmaisun "saada pyyhkeitä" esiintymä on novellissa Hopeapeili-lehdessä 12/1939, mutta siinä käy asiayhteydestä ilmi, että puhe on toiveesta saada joskus tulevaisuudessa uusia kirjaimellisia pyyhkeitä talvisodan lotille tarvikkeiksi lahjoitettujen tekstiilien tilalle.
Ilmaisu on nimenomaan "saada pyyhkeet" tai "saada pyyhkeitä", poikkeuksetta monikossa. Tämä viittaisi ehkä siihen, että kyseessä ei ole ainakaan viittaus pyyhkeellä lyömiseen. Sitä ilmaisemaan sopisi paremmin jokin sellainen ilmaisu kuin "saada pyyhkeestä".
40-luvulla radiolla on ollut iso merkitys, ja sanonta on saattanut saada alkunsa jostain kuunnelmasta tms. Silloisia ohjelmia vain on nauhoitettu niin vähän, että sisältöä on vaikea jäljittää sanatarkasti.
Löytyipä sittenkin selitys sanonnalle! Keksin nimittäin vasta nyt hakea lehdistä varmuuden vuoksi myös käänteistä ilmaisua "antaa pyyhkeitä". Ja sillä löytyi esiintymiä vielä paljon varhaisemmalta ajalta:
- Kätilölehti 2/1916 kirjoitti ns. vesihoidosta: "Ihon ollessa hyvin lämpimän esim. pyyhkeitä annettaessa on vaikutus parempi kuin sen ollessa tavallisen. Sentähden on välttämätöntä antaa pyyhe heikolle ja vähäveriselle potilaalle hänen ollessa lämpimässä vuoteessa, perinpohjaisen kävelyn jälkeen tahi sen jälkeen kuin huolellisesti on hieronut ihoa."
- Karjala-lehti 17.4.1921, jonkinlaisen fysioterapeutin pikkuilmoitus: "Ensimäinenkin hyvä hieronta antaa jo huojennusta reumatismissa, sydänalan turpoamisessa ja yleensä ruumiin huonostivoinnissa. Sähkö vipratsionia pyyhkeitä annetaan. Otetaan vastaan joka aika päivästä."
- Terveydenhoitolehti 12/1927: "Viileän pyyhkeen antamiseen tarvitaan huonelämpöiseen veteen kostutettu ja liiasta vedestä väännetty paksunpuoleinen pyyhinliina. Sillä pyyhitään nopeasti sairaan ruumis useita kertoja päivässä."
- Uusi Suomi 21.10.1938 juoksevan veden saatavuuskatkoksista Helsingin Munkkiniemessä: "Ei voi ajatellakaan, että lapsi saisi joka päivä kylvyn, kertoo eräs yhdeksän kuukauden ikäisen pienokaisen äiti. Hyvä, kun vettä riittää niin paljon, että saa häthätää antaa pyyhkeitä ja pestä kasvot ja kädet."
- Ja henkilöstölehti Enso-Gutzeit-Tornator 8/1938: "Aikaisemmin annettiin karkaisukeinona kosteita pyyhkeitä pienillekin lapsille, nykyään aletaan kosteitten pyyhkeitten antaminen n. 3–4 v. vanhana."
Näiden ja muiden vastaavien nojalla ilmaisun alkuperäinen merkitys onkin ollut kirjaimellinen ja viitannut pesuun kostealla pyyhkeellä tai kosteiden kääreiden käyttöön lääketieteellisenä hoitomenetelmänä. Ja kuvaannollinen merkitys on syntynyt lasten epämiellyttävästä kokemuksesta, kun tätä on käytetty "karkaisukeinona" tavalla, joka nykyään on pudonnut pois kulttuurisesta muistista.
Ensiesiintymä kuvaannollisessa käytössä on sekin niin varhain kuin 8.1.1928, satakuntalaisessa Lalli-lehdessä: "»Uusi Aika« purkaa sappeaan ja käyttääkin oikein märkää rukkasta antaessaan pyyhkeitä raumalaisille kokoomuslaisille." Tässäkin tapauksessa kuitenkin seuraavia hajaesiintymiä tässä samassa kuvaannollisessa merkityksessä alkaa löytyä vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Vau, hieno löytö. Jotenkin tuo näyttää käännöslainalta.
Mistähän kielestä? Löydöt ovat maailmansotien väliseltä ajalta, ennen englannin ns. ylivaltaan nousua.
Mietin tätäkin, mutta eihän englannissa ole mitään sellaista sanontaa kuin "to give towels" tms. Ei ilmeisesti myöskään esimerkiksi ruotsissa ("att giva handdukar") tai saksassa ("Handtücher geben").
Hoitoja annetaan. Ehkä tässä tapauksessa hoitotavan nimi on lyhentynyt niin lyhyeksi, että se ei avaudu meille enää. Pyyhkeiden on täytynyt olla hyvin tunnettu hoitomuoto. Märkä pyyhe on sukua vesihoidoille, jotka tuolloin olivat muotia.
Yhdysvaltain terveysviraston (NIH) julkaisu ”Hydropathy at Home: The Water Cure and Domestic Healing in Mid-Nineteenth-Century Britain” (pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC2774269/) kertoo miten vesihoitovillitys alkoi 1840-luvun Britanniassa ja miten se levisi laajaan käyttöön tee-se-itse-hoitona, jonka kaiken kattavaan tehoon uskottiin lujasti. Märät pyyhkeet ovat olleet eräs vesihoidon muoto, eikä vain sukua vesihoidoille. Onkohan kukaan koonnut vesihoitojen historiaa Suomessa – olisi mielenkiintoista verrata uskomushoitojen kulttuurieroja.
Tuo on itse asiassa alun perin Bulletin of the History of Medicine -lehdessä ilmestynyt artikkeli, joka on vain julkaistu uudelleen tuolla PubMed Central -tietokannassa.
Suomessa aihepiiriä on tutkinut ainakin Suvi Rytty artikkelissaan "Puoskarointia vai puhdasta auttamisen halua? Luonnonparantaja Maalin Bergström ja laittoman lääkärintoimen harjoitus 1900-luvun alun Suomessa", joka käsittelee 1910-luvun alussa tapahtuneita oikeudenkäyntejä laittomasta lääkärintoimen harjoittamisesta. Niiden keskushahmona ollut Maalin Bergström edusti juuri sitä samaa tuon aikaista vesihoitomuotia, johon myös yllä lainaamani kohta vuoden 1916 Kätilölehdestä liittyy. Artikkeli sisältyy tähän kirjaan, joka on avoimesti luettavissa verkossa: https://doi.org/10.21435/ht.273
Kiitos!!!
Kommentoi vastausta