Mistä syystä asemakaavoissa autopaikkamitoitus on määritelty rakennettavien kerrosneliöiden mukaan, eikä esimerkiksi asuntojen määrän mukaan? Onko tätä pohdittu jossain viranomaisessa, ja löytyykö asiasta jokin taustamuistio? Onko tämä määritelty laissa (esim MRL), niin että kaavoittaja on velvoitettu määrittämään autopaikkavelvoitteen juuri tässä yksikössä? Haluaisin siis lähinnä tietää, miten on päädytty valitsemaan juuri tuo tapa määritellä autopaikkavaatimus kutakin rakennusta varten.
Vastaus
Hei,
Autopaikkojen rakentamista hyvin yleisellä tasolla säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1999/132).
Se ei kuitenkaan ota kantaa tontille rakennettavien autopaikkojen määrään tai toteutustapaan. Myöskään asunto-osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista säännöstä autopaikoista.
Suomessa autopaikkojen määrästä ei ole valtakunnallista normia. MRL ei säätele tonteille rakennettavaa autopaikkamäärää eikä toteutustapaa, vaan niistä annetaan ohjeet kunnan hyväksymässä asemakaavassa.
Asemakaavassa ilmoitettu pysäköintinormi perustuu yleisemmin kerrosneliömetreihin tai asuntokohtaisiin autopaikkojen määrään. Monet kaupungit käyttävät erilaisia normiyhdistelmiä, kuten kerrosneliömetrien ja asuntokohtaisten normien keskiarvoa. Esimerkiksi Kokkolassa normi laaditaan laskemalla yli kuuden asuinhuoneiston asunnoissa asunto- ja neliömääräkohtaisten kaavojen keskiarvo. Varmasti löytyy myös kaupunkeja, joissa on asuntokohtainen normi.
Helsingissä puolestaan asemakaavojen autopaikkamäärät laaditaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän laskentaohjeen mukaisesti.
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-010556/
Suomessa ensimmäiset autopaikkamääräyksiä koskevat suositukset on annettu 1960-luvulla. Rakennushallitus suositteli vuonna 1963, että yksi autopaikka rakennettaisiin yhtä asuntoa kohden. Sisäasianministeriö asetti sama vuonna autopaikkatoimikunnan, jonka mietintö valmistui vuonna 1966:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.9970914006250
Luulen, että ensimmäisen kerran tällaista neliöpohjaista laskentaa syvällisesti pohdittiin juuri tässä yhteydessä.
Toimikunta käsitteli hyvin monipuolisesti erilaisia laskentatapoja, esimerkiksi huoneistokoon vaikutusta autojen lukumäärään. Mitä suurempi huoneistokoko, sitä enemmän autoja. Käy myös ilmi, että monessa maassa noudatetaan huoneistokokoon liittyviä normeja, ei asuntojen määrään.
Muutama kaupunkisuunnittelija on hiljattain sanonut, että kerrosneliöpohjainen mitoitus antaa rakennushankkeille ja niiden vaikutuksille enemmän ennustettavuutta kuin asuntojen määrään perustuva laskenta.
Kommentoi vastausta