Kuinka lähellä Suomi oli hävitä Neuvostoliittoa vastaan? Onko totta, että Neuvostoliitto olisi voinut vallata Suomen jos se ei olisi noudattanut rauhansopimuksen ehtoja (Tarkoitan tällä etenkin saksalaisten häätöä)?
Vastaus
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä tilanne olisi ollut uhkaava.
Myös ajanjakso aseleposopimuksen jälkeen oli hyvin herkkä, ja oli selvää että Neuvostoliitto seurasi äärimmäisen tarkasti sopimuksen ehtojen toteuttamista ja Suomen tilannetta. On esitetty arvioita, että Neuvostoliitto olisi saattanut etsiä muodollista syytä maan miehittämiseen, ja että yksi sellainen olisi ollut saksalaiskysymyksen kanssa viivyttely. Tästä syystä Lapin sodankin merkitys oli tärkeä.
Aihepiiriä on tutkittu luonnollisesti hyvin laajalti ja aiheesta on esitetty erilaisia näkökantoja.
Tuoreempaa kirjallisuutta aiheesta esim.:
Tiilikainen, Heikki & Laine, Jukka-Pekka: Jatkosota puna-armeijan silmin. Atena Kustannus, 2007.
Leskinen, Jari ja Juutilainen, Antti (toim.): Jatkosodan pikkujättiläinen. WSOY, 2005
Raunio, Ari (toim.): Suomi 85; Itsenäisyyden puolustajat -sarja. Weilin+Göös, 2002–2003.
Kommentoi vastausta