Katsoin YLE areenasta dokumenttiä Englantilaisesta sukellusveneestä ja huomasin että alukseen lastattiin muunmuassa suuri määrä tölkkeihin säilöttyjä papuja…

Kysytty
3.8.2022

Moi!
Katsoin YLE areenasta dokumenttiä Englantilaisesta sukellusveneestä ja huomasin että alukseen lastattiin muunmuassa suuri määrä tölkkeihin säilöttyjä papuja.
Jotenkin ahtaaseen tilaan, jossa ilma ei vaihdu, pakattu määrä papuja popsineita nuoria miehiä kuullostaa kauhialta.
Mitenköhän kysymyksen siis muotoilisin,,
Oliko Suomen sukellusveneissä, silloin kun niitä oli, esimerkiksi torstaisin hernerokkapäiviä?

Vastaus

Vastattu
4.8.2022

Suomen sukellusveneiden muonituksesta kertoo Timo Merensilta teoksessaan Vesikko : Suomenlahden hiljainen vartija (Hobby-kustannus 2009). Esimerkiksi purjehduskaudella 1941 sukellusveneisiin lastattiin pehmeää leipää, näkkileipää, keksejä, makaronia, ryynejä, hiutaleita ja vehnäjauhoja. Lihatuotteita olivat naudan- ja sianlihasäilykkeet, satunnaisesti palvattu sianlihja ja meetvursti. Rasvoina käytettiin voita ja margariinia. Kasviksista veneet ottivat herneitä, perunaa, porkkanoita, punajuuria ja sipulia. Lisäksi lastattiin etikkaa, sokeria, suklaata, suolaa, säilykemaitoa, kahvin korviketta ja teetä sekä tupakkaa.

Anneli Prantilan väitöskirjassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 (Helsingin yliopisto 2006) kuvataan tarkemmin sotaväen muonitusta. Väitöskirjassa mainitaan sukellusveneveteraanien muistitieto, jonka mukaan sukelluksen aikana jaettiin kaksinkertainen voi- ja juustoannos, suklaata, kahvia ja saksalaisia lihasäilykkeitä. Nälkä ei muistelijan mukaan sukellusveneissä vaivannut. Sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden miehistöille lähetettiin lisäksi sissi- ja partiomuona-annoksia purjehduskaudelle 1942.

Muonituksesta vastasi ajon aikana keittiömatruusi, joka oli tavallisesti nuorin varusmies. Hänellä oli käytössään sähköliesi, tiskipyötä ja vesisoikko. Hernekeiton valmistaminen on siis ollut ainakin mahdollista ja aineksiakin siihen olisi ollut. Hernekeiton resepti löytyi myös päämajan intendenttiosaston ruoanvalmistusohjeista. Ainakin aihetodisteiden valossa vedenalaiset hernekeittopäivät olisivat olleet mahdollisia.

Huonon ilmanlaadun ongelmat tiedostettiin, ja sukellusveneillä oli ilmanpuhdistajat, joissa ilmaa kierrätettiin hiilidioksidia poistavan kalipanoksen kautta.

Lähteitä ja kirjallisuutta:

  • Melkko, M. (2008). Suomen sukellusveneet. Minerva.
  • Merensilta, T. (2009). Vesikko: Suomenlahden hiljainen vartija. Hobby-kustannus.
  • Pranttila, A. (2006). Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945. [Anneli Pranttila].
  • Päämaja. Intendenttiosasto. (1942). Ruoanvalmistusohjeita kenttäjoukkojen ruoanpitoon. Päämaja.
5 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Kaasun muodostuminen suolistossa ei ole ihan niin yksioikoinen asia, miksi se viihteessä leimataan. Ensinnäkin, kaasua tuottaa suolistobakteeristo, ei ihminen itse. Bakteerit aloittavat oman työnsä siinä vaiheessa, kun ruuansulatusentsyymit ovat ensin hoitaneet osansa, ja kaasua muodostuu silloin, kun bakteeritkaan eivät onnistu käyttämään kaikkea hyväksi. Mutta kaasun määrään vaikuttaa se, minkälaisia bakterikantoja suolessa on, ja se puolestaan riippuu osittain siitä, mitä kullakin on tapana syödä. Jos syö herneitä usein, niitä hajottavat bakteerit lisääntyvät suolessa, ja sen ansiosta kaasua syntyy vähemmän. Jos herneitä tai papuja syö vain satunnaisesti, niistä tulee varmasti kaasua. Jokatorstainen hernekeittopäivä on siis hyvinkin voinut vähentää kaasun muodostumista, ainakin tilastollisesti. Yksilöllisesti vaihtelu on suurta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.