Otsikko

Haluaisin tietoa, miten vuoden 1941 Jääsken evakot kuljetettiin, tai ohjattiin varatuille alueille ja miten heitä ruokittiin ja holhottiin evakkomatkan aikana.

Tämä on lasteni mummun kertomus. Hän oli syntynyt Jääskessä Järvenkylässä alkuvuodesta 1929.

Lähdimme ensimmäistä kertaa evakkoon 9.3.1940. Oli tullut määräys, että lapset ja vanhukset on evakuoitava pois. Jääsken asemalta meidät lastattiin junaan ns. härkävaunuihin mainitun päivän iltana. Juna kulki Keski-Suomen kautta Satakuntaan. Matkustaminen kesti neljä päivää. 13.päivän iltana saavuimme Peipohjan asemalle, missä saimme kuulla ne ikävät ja raskaat rauhan ehdot. Ne olivat järkytys meille kaikille! Peipohjan asemalta jatkoimme linja-autolla matkaa Köyliöön eri kyliin. Meidän joukko päätyi Tuiskulan kylään. Ensin meidät majoitettiin Tuiskulan koululle ja sieltä sitten Kaivolan taloon. Palasimme syyskuussa 1941 Järvenkylään takaisin. Kotitalo oli säilynyt, joskin oli kovan korjauksen tarpeessa. Olimme melkein ensimmäiset takaisin muuttajat ja kylä tuntui kolkolle ja tyhjälle, mutta olo oli siitä huolimatta onnekas. Vähitellen kylä täyttyi asukkaista ja elämä alkoi tasaantua, joskin se ensimmäinen talvi oli puutteellista alusta aloittamista. Tätini Aino oli tullut kylälle jo aiemmin ja hän kulki ns. siivousryhmän mukana. Siivousryhmä kulki talosta taloon siivoamassa Venäläisten jätöksiä. Siivousryhmään oli koottu kylän nuorista naisista ja pojista ne, jotka eivät olleet sodassa. Kun lähtökäsky tuli toisen kerran oli elämä saatu jo entiselleen. Tuhot oli saatu korjattua ja uusi karja hankittua, joskin jatkuva sota painoi toki mieltä; se kuului ainaisena jyminänä.

Lisätietoa Jääskestä löytyy seuraavasta kirjasta :

TEKIJÄ    Ikonen, Veli
TEOS    Jääsken kirja : vanhan karjalaispitäjän viimeisten vuosikymmenien historiaa / Veli Ikonen
Julkaisutiedot    [S. l.] : Jääski-säätiö, 1966
ULKOASU    752 sivua : kuvitettu, karttoja