Jos otan kuvan, en siis videota tai ääntä, soittavasta sinfoniaorkesterista, mitä tekijänoikeuksia rikon? |
140 |
|
|
|
Et riko tekijänoikeuksia, mutta saatat rikkoa soittajien, orkesterin tai esityspaikan sääntöjä. Kaikki eivät halua tulla kuvatuiksi, vaikka esiintyvätkin julkisesti. Kannattaa kysyä lupaa kuvaamiseen ja kuvan mahdolliseen julkaisuun etukäteen. Usein keikoilla saa kuvata, muttei aina. Helmi Nykäsen artikkeli 15.2.17 yle.fi
Pirkko Pesosen kirjassa Valokuvan lait - Missä saa kuvata ja mitä julkaista kuvaamisen kiemuroita selvitellään vielä lisää. Helmet.fi
|
Miksi verkon selaamisesta jää jälki? Onko aina jäänyt? |
433 |
|
|
|
Kun tietokoneiden maailmassa puhutaan jälkien jäämisestä, viitataan sekä moniin teknisiin perusratkaisuihin, joiden toiminta edellyttää kytkeytyneiden laitteiden tunnistautumista ja tunnistamista että erityisesti 2000-luvun aikana nopeasti yleistyneeseen kaupalliseen haluun kerätä maksimaalinen määrä käyttäjätietoa. 1990-luvulla, jolloin itse aloitin tietokoneiden käytön, tätä jälkimmäistä ei käytännössä ollut, koska kukaan ei ollut ehtinyt kaupallistaa klikkauksia ja niihin liittyvää mainonnan täsmäyttämistä. Todennäköisesti 1990-luvun verkon selaamisesta on jäänyt hyvin vähän sellaisia jälkiä, jotka voitaisiin yhdistää yksittäiseen ihmiseen.
Sosiaalisen median myötä tilanne on muuttunut. Kaupallisten toimijoiden lisäksi... |
Joskus sähköpostiviestissä on teksti "viestissä olevia kuvia ei näytetä yksityisyytesi suojaamiseksi." Mikä tämän sanoman merkitys on ja miten kuvat voivat… |
282 |
|
|
|
Jotkut sähköpostiohjelmat eivät halua ladata mitään sisältöä ulkoisilta palvelimilta ilman lupaa. Näin ne joutuvat tekemään, kun HTML-muotoisessa viestissä on kuvia. Esimerkiksi sähköpostiohjelma Outlook esittää asian näin: ”Sähköpostiviestien kuvien lataamisen estäminen saattaa auttaa yksityisyytesi suojaamisessa. HTML-muotoa käyttävien viestien sisältämien kuvien lataaminen edellyttää, että Outlook lataa kuvat ulkopuoliselta palvelimelta. Yhteyden muodostaminen ulkopuoliseen palvelimeen saattaa antaa lähettäjälle vahvistuksen siitä, että sähköpostisoitteesi on käytössä ja näin lisätä sinulle lähetettävän roskapostin määrää”. |
Teen historiankirjaa, jossa käytän runsaasti kuva-aineistoa eri lähteistä. Minulla on kuvaajan tai kuvan haltijan luvat kuvien käyttämiseen ja aion merkitä… |
604 |
|
|
|
Tekijänoikeuslaki ei säätele teoksen kohteena olemista eli fiktiivisen teoksen saa aina luoda. Valokuvat ovat erikoinen teosten ryhmä, koska ihminen voi päätyä kuvaan tahtomattaan ja tietämättään. Aikaisemmin asiaan ei suuremmin kiinnitetty huomiota, mutta internet on muuttanut tilannetta. Tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan asiasta mitään totea.
Kuitenkin esimerkiksi nykyinen henkilötietolaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523) rinnastaa valokuvan henkilötietoihin ja suojelee erityisesti alaikäisiä. Lähtökohtana pidetään yleensä, että jos kuva on otettu julkisella paikalla, sen kohteilta ei tarvitse pyytää erillistä lupaa. Yksityisyyden piirissä otettujen valokuvien osalta on syytä noudattaa nyrkkisääntöä, jonka mukaan... |
Saako Facebookissa julkaistua, yksityishenkilön ottamaa kuvaa jakaa edelleen ilman kuvaajan lupaa? Onko sillä väliä, onko kuva julkaistu omassa profiilissa,… |
24241 |
|
|
|
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Yksityishenkilön ottama kuva on tekijänoikeuslain näkökulmasta teos, joka nauttii lain suojaa. Tekijänoikeuslain 2 § säätää, että teoksen tekijä saa ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. 12 § rajoittaa oikeutta siten, että julkistetusta teoksesta saa kuka tahansa ”valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. 22 § sallii myös ”hyvän... |
Meniköhän tämä johonkin Helmet-kirjastoon? Jos kirjoitan kirjasta Helmet-tietueeseen arvioni kirjasta, niin sitä ei voi tehdä kirjautumatta. Näkyykö nimeni… |
932 |
|
|
|
HelMetin arvostelujen yhteyteen ei tule käyttäjän nimeä, jollei sitä erikseen kirjoita arvosteluun mukaan. Kirjautuminen on tarpeen siksi, ettei arvosteluiksi kirjoitettaisi asiattomia tekstejä tai suoranaisia mainoksia, joiden poistamisessa ylläpidolla olisi riesaa. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2011123~S9*fin sivun alareunasta voit katsoa esimerkin, millaiselta arvostelu näyttää HelMetissä.
|
I wonder whether it would be possible to stop people at library computers to group around and chat. This is a problem if you use a computer to do some… |
628 |
|
|
|
Privacy is one of the library's core values, so you must be allowed to read, borrow or return books as well as use the library's computers undisturbed. Please let the library personnel know when and where there are shortcomings in this respect.
Many libraries have separate working rooms for researchers, or even large quiet sectors within the library, just to secure peace and quiet.
|
Mista loytaisin tietoa nimeen liittyvista oikeuksista? Eli minulla on harvinainen nimi, joita ei tiettavasti ole muita. Huomasin, etta tulossa on elokuva,… |
1079 |
|
|
|
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan asiantuntijoita, joten emme pysty vastaamaan pätevästi laillisuutta koskeviin kysymyksiin. Siksipä tämäkin vastaus on vain maallikon tulkinta. Jos haluat asiantuntevampaa laillisuusarviointia, kehotan kääntymään laintulkinnan ammattilaisten puoleen.
Etu- ja sukunimistä on säädetty nimilaissa. Nimilain perusteella esimerkiksi kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, ja niitä voi siksi ottaa vain erityisin perustein. Se koskee kuitenkin vain oikeiden ihmisten nimiä, joten sen rajoituksia ei voi oikein soveltaa keksittyihin henkilöihin. Taitelijoille on varmaankin katsottu kuuluvan vapaus käyttää vaikkapa nimeä ”Pekka Virtanen” kysymättä lupaa Pekka... |
Saako kirjana julkaistuja sukutauluja laittaa esille internettiin kysymättä lupaa henkilöiltä, joiden tietoja ko. tauluissa on? |
4555 |
|
|
|
Kun vielä elävien ihmisten sukututkimustietoja siirretään avoimeen internet-verkkoon, kyseessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen, jolloin henkilötietolain ja julkisuuslain perustella jokaiselta ao. henkilöltä olisi pyrittävä pyytämään suostumus tietojensa internet-julkaisulle.
Vaikka tiedot olisi jo aiemmin julkaistu sukukirjassa, avoimessa verkkoympäristössä tietojen voisi katsoa olevan laajemmin saatavilla ja niiden käyttö huonommin hallittavissa kuin usein vain pienenä painoksena oman suvun jäsenille julkaistun sukukirjan kautta, joten ao. ihmisillä saattaisi olla erilaisia toiveita sukutietojensa kirja- ja internet-julkaisua koskien.
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan:
"Jos esimerkiksi jokin yhdistys julkaisee... |