| Missä hengellisessä laulu tai virsikirjasta löytyvät nämä sanat. Siteistämme synneistämme kaikin siis nyt nouskaamme maailmalta saatanalta voitot saaliit… |
22 |
|
16.4.2024 |
|
Löysin virren sanat Digi.kansalliskirjasto.fi:stä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1960922?term=Siteist%C3%…. Siellä lähteeksi mainitaan Siionin virret 84:8. Tuo teksti on Isien perintö. Herännäisyyden kotihartauskirjasta vuodelta 1933, joten ainakin tuolloin tai aiemmin painetusta Siionin virsistä se löytyy. Verkosta löytyvässä Siionin virret virsikirjasta se ei löydy ja vaikuttaa siltä, ettei se ole myöskään edellisessä versiossa, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Siionin virsiä löytyy kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Siionin+virret&type=AllFields&l….
Herättäjäyhdistykseltä voisi kysyä myös lisää, hy@h-y.fi. |
| Onko virsi ”Soi kunniaksi Luojan” käännetty englannin kielelle? |
62 |
|
2.4.2024 |
|
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy Kaarina R... |
| Virren ja hymnin ero? Lakkaako kirkon virsikirjaan sisältyvä virsi olemasta "virsi", jos se kirkollisessa tilaisuudessa esitetään instrumentein, laulamatta?… |
140 |
|
16.11.2023 |
|
Hymni on ylistyslaulu alkuaan jumalille tai sankarille, sittemmin juhlava, aatteellinen laulu. Se voi siis olla sisällöltään hengellinen tai maallinen, esimerkiksi kansallishymni. Termiä hymni on käytetty myös virsistä. Virsi tai koraali on englanniksi hymn. Virsi on jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa tilaisuuksissa laulettava yhteislaulu, tekstin ja sävelmän muodostama kokonaisuus. Kristillisen virren juuret ovat Vanhassa ja Uudessa testamentissa sekä varhaiskirkon laulutraditiossa, johon kuuluu esimerkiksi hymni. Uskonpuhdistuksen myötä virrestä tuli kansankielinen seurakuntalaulu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella virsi erotettiin tarkasti hengellisestä laulusta, mutta nykyään tarkka rajanveto on vaikeaa. Virsi ei lakkaa... |
| Horatius Spaffordin laulun It ISS well with My Soul. Alkaa muistaakseni sanoilla When peace like a eiver Atte ded My way |
92 |
|
26.10.2023 |
|
Horatio Spaffordin säveltämästä virrestä "It Is Well with My Soul" (1876) löytyy pari levytystä ja useita nuottijulkaisuja PIKI-kirjastojen kokoelmista.
Sanat ja nuotinnos löytyvät myös Wikipediasta. |
| Onko norjalaisen H. A. Brorsonin virttä ”Jeg ser deg, o Guds Lam, å stå” suomennettu? |
75 |
|
18.10.2023 |
|
Hei,
Mikael Nyberg on suomentanut virren vuonna 1921 ja sen pitäisi löytyä nuottina Suomen lähetysseuran kustantaman "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelman eri painoksista jotka ovat ilmestyneet vuoden 1921 jälkeen.
Kokoelmissa virren numero on 545 ja sen käännetty nimi on "Sun nään, oi Jeesus, seisovan" (tai Sun näen, oi Jeesus seisovan)
Tieto on tarkistettu Mikkelin pääkirjaston henkilökunnan ystävällisellä avustuksella vuoden 1979 nuottipainoksesta: Hengellisiä lauluja ja virsiä nuottipainos | Lumme-kirjastot | (finna.fi)
Lähteet: Hengellisiä lauluja ja virsiä (nuottipainos). Kirjaneliö cop. 1979. 5. p. Suomen lähetysseura. |
| Haluaisin löytää alkuperäisen suomalaisen ja saksalaisen julkaisun, jossa on virsi "Mä koiran raaato raihnainen". Nimi on myös julkaistu muodossa "Mä korpin… |
93 |
|
12.9.2023 |
|
Täsmällistä tietoa ei tähän valitettavasti löytynyt eikä nuottikuvaa, mutta kuitenkin suuntaa antavia viitteitä. Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi varmaan kääntyä esimerkiksi Hymnologian ja liturgiikan seuran puoleen. Yhteystiedot.
Reijo Pajamon toimittamassa seuran vuoden 2009 vuosikirjassa on Tauno Väinölän artikkeli Kuka suomensi "korpin raato" -säkeistön. Siinä selvitetään laulun saksan- ja suomenkielisen säkeistön alkuperää. Lähdeviite.
Muista lähteistä selviää, että virttä veisataan mm. Thomas Mannin Buddenbrook-romaanissa (1901). "Ich bin ein rechtes Rabenaas, Ein wahrer Sündenkrüppel, Der seine Sünden in sich fraß, Als wie der Rost den Zwippel. Ach Herr, so nimm mich Hund beim Ohr, Wirf mir den Gnadenknochen vor Und nimm... |
| Onko virsikirjassa sellaista virttä, jossa mainitaan perhoset? |
102 |
|
10.7.2023 |
|
Evankelis-luterilaisen kirkon verkkovirsikirjan sanahaku löytää perhosia kahdesta virrestä: "perho" virressä 521 (Oi ihminen, mieleesi paina) ja "siipi perhosen" virressä 904 (Kohotkoon ilohuuto).
"Kas niillekin Luojamme verhon / niin kauniin ja säihkyvän loi. / Ne nyt ovat riemuna perhon, / vaan huominen surman jo toi." (521)
"Jo värit villiin tanssiin vie siipi perhosen, / heleä juhlavaate on puku niittyjen." (904)
Virsi 521 - Oi ihminen, mieleesi paina - Virsikirja.fi Virsi 904 - Kohotkoon ilohuuto - Virsikirja.fi |
| Viikonloppuna olimme hautajaisissa ja myöhemmin puntaroimme ystävien kanssa että mikä mahtaa olla "monimutkaisin" virsi? Miten tyypillisesti musiikin… |
169 |
|
12.5.2023 |
|
Selailemalla virsikirjaa, jossa ovat myös virsien nuotit, löytyy runsaasti esimerkkejä virsistä, joissa on tahtilajin vaihdoksia, esim. virsi 36 ja 37 (2/2 ja 3/2), 45 ja 89b (5/4 ja 4/4), 97, 100 ja 117 (2/4 ja ¾), 149 (5/4 ja 2/4), 161 (2/2 ja 3/2), 166 (4/4 ja ¾), 177 (9/8 ja 7/8), 207 (2/4 ja ¾). Yhdistettyjä tahtilajiosoituksia on runsaasti suomalaisissa koraalitoisinnoissa. Yksi esimerkki ”mutkikkaasta” virrestä voisi olla unkarilaisen Gábor Trajtlerin säveltämä virsi 177 ”Jeesus on paimen, hän kanssamme käy”.
Joistakin virsistä tahtiviivat on jätetty pois, esim. virsistä 41, 43, 163, 933. Joissakin virsissä on erikoisia tahtilajeja, esim. virressä 48 (5/4) ja 85 (6/4). Virressä 87 kuoro ja seurakunta vuorottelevat eikä tahtiviivoja... |
| Mitkä ovat 1886 virsikirjan virren 294 sanat? Kiitos vastauksesta! |
108 |
|
3.5.2023 |
|
Suomalaisen Virsikirjan sisällysluettelo sekä virsien sanat ja nuotit löytyvät täältä.
Virsi 294 on "Ain' tahtoon Herran Jumalan". |
| Mistähän saisin Lina Sandellin laulun Joka aamu on armo uus -sanat, jotka julkaisiin Harpunsäveliä-laulukirjan 1917-painoksessa (alkuperäisen suomennoksen?)? |
125 |
|
19.4.2023 |
|
Virsikirja.fi-sivustolla kerrotaan, että virsi Joka aamu on armo uus olisi ensi kerran suomennettu Harpunsäveliä 1886 -julkaisuun. Kyseistä teosta en onnistunut löytämään mistään, mutta ilmeisesti sama suomennos on ollut myös Rauhansäveliä 1894 -teoksessa, joka on saatavissa ainakin varastokirjastosta. |
| Minna Canthin näytelmässä "Kovan onnen lapsia" Silja laulaa näin: "ois makia maailma jää. Mun sielun päänänsä Täält’ pyrkii ylös vielä. Kanss’ mielen etsii… |
129 |
|
12.12.2022 |
|
Canthin näytelmässään siteeraaman virren voi kokonaisuudessaan lukea esimerkiksi 1800-luvulla käytössä olleesta Suomalaisesta wirsi- ja ewankeliumikirjasta, jossa se on virsi numero 274.
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, sühen sopiwain kappalten kanssa ... - Google-kirjat |
| Mikä kappale (virsi?) soi 19.9. Ylen 20.30 uutislähetyksen lopussa kuningatar Elisabetin hautajaisista kertovan koosteen aikana ? |
270 |
|
21.10.2022 |
|
Classical-music.com-sivuston mukaan hautajaisissa laulettiin kolme virttä.
- The Lord's My Shepherd (Herra on minun paimeneni). Teksti on sovitettu Jessie Seymour Irvinen sävelmään. Tämä oli sivuston mukaan kuningattaren suosikkivirsi.
- The Day You Gavest, Lord, is Ended. Säv. John Ellerton
- Love Divine, All Loves Excelling. Säv. Charles Wesley. (Tilaisuuden loppuvirsi)
Myös muutama muu musiikkiteos esitettiin hautajaisissa. Ne on mainittu oheisella lähdesivulla.
Linkki lähteeseen Classical Music -sivustolla
Virren nimi lisättynä sanalla funeral löytyy videoklippejä Youtubesta. |
| Onkohan englantilaista virttä "Guide Me O Thou Great Redeemer" suomennettu? |
116 |
|
3.10.2022 |
|
Suomenkielinen versio on nimeltään "Kansasi on vaeltava". Suomenkielisen version ovat sanoittaneet Pekka Turunen ja Niilo Rauhala. Laulu sisältyy nuottiin "Messulauluja" (Kirjapaja, 1997) ja "Ruotsin kirkon virsikirjaan" (Verbum, [2003]). Laulun on säveltänyt John Hughes. "Messulauluja"-nuotin mukaan alkuperäinen sanoittaja on W. Williams (eli William Williams). |
| Koska yksittäisiä runoja ei luetteloida, on niiden etsiminen välillä kuin neulaa hakisin heinäsuovasta. Minulla on tällä hetkellä kaksi runoa hukassa: Jacob… |
162 |
|
17.8.2022 |
|
Kumpikin runo on sävelletty ja löysin ne sanoituksina nuoteista. Nuotit yleensä kuvaillaan kirjastoissa siten, että niihin sisältyvät yksittäiset kappaleet ovat löydettävissä kappaleen nimellä, mutta tekijätiedot, esim. sanoittajan nimi, yleensä puuttuvat kuvailutiedoista. Tosin esimerkiksi virsikirjoja on harvoin kuvailtu siten, että yksittäiset virret ovat haettavissa. Tässä tapauksessa Vaasan kaupunginkirjastossa tehty kuvailutyö mahdollisti Tegengrenin runon löytämisen Finna-hakupalvelun kautta.
Jacob Tegengrenin (1875-1956) ”Din boning, Herre, är ett ljuvligt hem” sisältyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan, ei kuitenkaan nykyään käytössä olevaan vuoden 1986 virsikirjaan. Runo sisältyy ainakin nuottiin... |
| Vahoissa Siionin virsissä on Esa Ruuttusen mukaan teksti/säkeistö: "Sinut päivä on mustaksi polttanut, mutta niin olen sinuhun mielistynyt, etten sun rumuuttas… |
146 |
|
8.6.2022 |
|
Sanat ovat virrestä Ah, etkö sä huoli mun kihloistani, sen viimeisestä säkeistöstä:
5. Sun mustaksi päivä on polttanut, / kun yks olet ahdistetuista, / vaan niin olen sinuhun rakastunut, / etten sinun rumuuttas muista. / Sä syntinen olet ja saastainen, / vaan mielellän' anteeksi annan sen, / kun vain sinut omaksi saisin.
– Siionin virret (Herättäjä-yhdistys, 1958) |
| Katsoin Kirjastokinosta elokuvan Aleksis Kiven "Kihlauksesta" vuodelta 1955. Siinä lauletaan virttä, joka alkaa "Saatanan juonet kauas poista". Mistä se on… |
143 |
|
20.4.2022 |
|
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven... |
| Ransk. Marc-Antoine Charpentier säv. n. 1695 kauniin kappaleen " Une jeune pucelle". Kun kuulee virren 566, "Yö joutuu etehemme" tai "Valmistu Herran kansa,… |
214 |
|
7.1.2022 |
|
Mielikuvasi samanlaisista sävelkuluista on oikea. Sävelmää "Une jeune pucelle" ovat käyttäneet Marc-Antoine Charpentier'n lisäksi muutkin säveltäjät. Sävelmä on ranskalainen kansanlaulu vuodelta 1557. Ilmeisesti sävelmä on kuitenkin muunnelma hieman aikaisemmin syntyneestä kansanlaulusta nimeltä "Un jeune fillette", joka taas pohjautuu ilmeisesti italialaisperäiseen kansansävelmään "Monica". Sävelmä tunnetaan monissa maissa, ja siitä on tehty useita versioita monien eri tekstien kanssa. Saksassa se on tunnettu nimellä "Deutscher Tanz".
Melodian eri versiosta on myös sovitettu virsiä ja taidemusiikkia. Charpentier'nkin versio on sävelletty messuun. Johann Sebastian Bach käytti sitä kantaatissaan Herr, wie du willt, so schicks mit mir. ... |
| Wikiwandissa kerrotaan, että teoksessa Uusia virsiä 2009 (Kirjapaja) Suomennokset Pekka Kivekäs olisi Ylva Eggehornin ja Benny Anderssonin laulun Kun tulit… |
197 |
|
23.8.2021 |
|
Uusia virsiä 2009 -kokoelmassa on kolme Ylva Eggehornin tekstin suomennosta, mutta mikään niistä ei ole Benny Anderssonin säveltämä. Wikiwandissa mainittua neljättä laulua ei kokoelmassa ole.
Etsitty Eggehornin ja Anderssonin virsi juhlistaa vuosituhannen vaihtumista. Se alkaa sanoilla Så kom du då till sist ja sen varsinainen nimi on Innan gryningen. Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta löytyy virrestä vain ruotsinkielisiä viitteitä.
Jos kuitenkin etsii Wikiwandissa mainitun neljännen laulun suomenkielisellä muodolla Kun tulit viimein, sellainen löytyy ruotsalaiseen julkaisijan kokoelmasta Helmiä : psalmer och sånger på finska (ISBN 978-91-526-3487-5). Tätä teosta on vain Kuopion taideyliopiston kirjaston kokoelmissa, joten täyttä... |
| Tarvitsisin vuonna 1880 käytössä ollutta virsikirjaa, joka käsittääkseni on vuoden 1701 laitos. |
176 |
|
17.8.2021 |
|
Kansalliskirjaston Doria-arkistosta löytyy digitoituna Uusi suomenkielinen wirsi-kirja: https://www.doria.fi/handle/10024/145227.
Vuoden 1701 virsikirja oli käytössä vuoteen 1886, jonka jälkeen sitä alettiin kutsua Vanhaksi virsikirjaksi. Tietoa virsikirjan historiasta esim. Hannu Vapaavuoren artikkelissa Suomalaisen virsilaulun kulmakivi (Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996), Jyväskylä 1997: https://elektra.helsinki.fi/se/s/0356-0767/86/suomvapa.pdf). |
| Mikä on ollut Virsikirjan painoksen 1886 virsi nro 416? Wikipediaan on listattu osa tämän painoksen virsistä, mutta nro 416 (kuin myös 415, molemmat otsikon … |
155 |
|
16.7.2021 |
|
Suomen toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1886 hyväksytyssä virsikirjassa virsi 416 on Sun, Jesus, armos puoleen.
http://koraali.fi/1886/416.html |
Kysy kirjastonhoitajalta
