virret

50 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin Anna-Maija Raittilan suomentamaa Johan Olav Wallinin kirjoittamaa runoa/virttä "Var är min vän" (Psalmen 305). Suomennos ilmeisesti "Missä on Ystäväni",… 15 22.2.2021 Anna-Maija Raittilan suomennos "Missä on Ystäväni" Johan Olof Wallinin runosta "Var är den Vän" sisältyy seuraaviin nuotteihin: Erkkilä, Vesa: Elävät sinua ylistävät : Vesa Erkkilän hengellisiä yksinlauluja (FinnArtes, 2004; runoilijan nimi on julkaisussa virheellisesti "A. O. Wallin") Ruotsin kirkon virsikirja (Verbum, 2003, ISBN 91-526-5510-5; virret 305A ja 305B)
Äitini on laulanut lapsena (s.1928) ilmeisesti koulussa laulua, josta muistan että kyynel putoaa mereen, muuttuu helmeksi, "aallon pyörteissä(?)" jotakin ja … 52 29.7.2020 Voisiko olla kyseessä virsi 319 Sä kuljet seurassa Jeesuksen, https://virsikirja.fi/virsi-319-sa-kuljet-seurassa-jeesuksen/? Siinä on aalto- ja helmi -teemaa, vaikkei aivan noilla sanoin. Adalminan helmessä lähteeseen putosi helmi Adalminan kruunusta, ei kyynel, ja lopulta se juuri koitui hänen onnekseen, https://iltasatu.org/satu/adalminan-helmi/ Tai Topeliuksen Sylvian laulua? Siinä on säkeet "-- mi hiljaa tuulessa kuiskailet / ja aallon kuohuissa pauhailet / ja lohdun rintaani saatat". Sanatapailu voisi olla peräisin tästä kappaleesta. Sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta (nro 7) ja osoitteesta http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/koululauluja3.htm  (123: Sylvian laulu).   
Onko ruotsinkielisen virren "En vänlig grönskas rika dräkt" (Waldemar Åhlen) sanoja suomennettu? 92 10.7.2020 Kyllä on. Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201). Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986. Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889. Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933. Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.   Lähteet: https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4 Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003.
Anna-mari Kaskisen runo jossa kerrotaan helminauhasta? Kiitos 147 6.5.2020 Kyseessä saattaisi olla Edvard Eversin virsi, jonka Kaskinen on vuonna 1996 kääntänyt Ruotsin kirkon virsikirjaan nimellä Helminauhat, niityt lauhat.
Verkkovirsikirjassa kerrotaan virren 343 Voisinpa Jeesuksestani tarinassa, että "Sävelmä, johon Helmi Mäkeläinen laulunsa kirjoitti, on virsikirjan merkinnän… 73 28.4.2020 Mikko Himangan artikkeli Kirkkomusiikki -lehden numerosta 7 vuodelta 1996 on tarkistettu. Valitettavasti artikkelissa ei kerrota, mistä venäläisestä sävelmästä voisi olla kyse.
Körtti-isäntä Jeremias Piuholan (k. 7.9. 1937 Ylistarossa) nekrologissa Hengellisessä Kuukauslehdessä on seuraava teksti: "Siellä halvat vastaan otetaan, ne… 53 5.12.2019 Valitettavasti ei käytettävissä olevista lähteistä selvinnyt, mistä tuo teksti on peräisin. Se ei kuitenkaan ole nykyisestä Siionin virsien kokoelmasta. Vanhahtavan tyylin perusteella se lienee jostain vanhemmasta kokoelmasta. Tästä voisi kysyä Herättäjä-yhdistyksen sivun kautta Siionin virsien uudistamisesta tietäviltä, https://www.h-y.fi/siionit/kysy.html Siionin virret, https://www.h-y.fi/siionit.html Virsikirja verkossa, https://virsikirja.fi/
Löytyisikö virttä 78 "Vieraalla maalla kaukana" englannin kielisenä ? 154 8.11.2019 Itse asiassa se on alun perinkin englanninkielinen, nimeltään "There is a Green Hill Far Away ". Sanoituksen kirjoitti irlantilainen Cecil Frances Alexander vuonna 1848. Virren suomenkieliset sanat ovat Jaakko Haavion. Englanninkielisen tekstin voit lukea hymnal-lähdelinkistä.   https://fi.wikipedia.org/wiki/Vieraalla_maalla_kaukana https://www.hymnal.net/en/hymn/h/995
Mitä on "johdantaan joutuminen"? 197 17.4.2019 "Johdantaan joutuminen" ei ole vakiintunut ilmaus, mutta runoilija A. W. Forsman (myöhemmin Koskimies) tätä kuitenkin käytti sittemmin virtenä 462 tunnetuksi tulleessa runotekstissään. Alun perin 'Soi kiitokseksi Luojan' -nimellä tunnettu laulu on peräisin Helsingin yliopiston vuoden 1897 promootiokantaatista, johon musiikin sävelsi Jean Sibelius. Kantaatin osana Koskimiehen teksti oli kaksisäkeistöinen, ja johdantaan joudutaan sen jälkimmäisessä säkeistössä, virsitutkija Tauno Väinölän "oudolta kuulostavaksi säepariksi" nimittämässä tekstikohdassa: "Hän onneen meidät ohjaa, / Jos joutuu johdantaan." Kieltämättä oudolta kuulostavalla ilmauksellaan "johdantaan joutumisesta" Koskimies lienee halunnut luoda mielikuvan vaikeaan tilanteeseen...
Mikä laulu tämä on? Raskas on kulkuni naisella tiellä... 220 17.12.2018 Voisiko olla kyse maisesta tiestä? Siionin kanteleesta löytyy Rakkahin Jeesus, miks viivyt? Se alkaa sanoilla Rakkahin Jeesus, miks viivyt sä vielä? Raskas on kulkuni maisella tiellä. https://www.sley.fi/sk7/
Virren 548 3:n säkeistön sanat ja lastenloru 695 19.9.2018 Virren 548 (Tule kanssani, herra Jeesus) sanat ovat peräisin Hilja Haahdin vuonna 1899 julkaistuun Tuomenterttuja-kokoelmaan sisältyvästä runosta Rukous. Alun perin tämä kaksisäkeistöinen runo alkoi sanoin "Tule luokseni, herra Jeesus", mutta kun se seuraavana vuonna liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä, alku oli muutettu nykyiseen muotoonsa ("Tule kanssani..."). Runon sävelsi inkeriläinen musiikkimies, opettaja Mooses Putro. Kun Tule kanssani, herra Jeesus otettiin mukaan virsikirjaan vuonna 1938 se sai sävelmäkseen Armas Maasalon koraalin. Kaikissa tutkimissani painetuissa lähteissä sekä Haahdin runo että siihen perustuva virsiteksti sisältävät vain kaksi säkeistöä. Kysymyksen lastenlorulle en tekijää löytänyt, mutta...
Kuinka rukous "levolle lasken luojani" menee ruotsiksi? 1337 30.1.2018 Tämä iltarukous on alun perin jonkun tuntemattoman englantilaisen tai amerikkalaisen kirjoittama. Sen sävelsi Sofie Lithenius 1890-luvulla. Ruotsinkielinen versio löytyy nuotista Kolmi- ja neliäänisiä hengellisiä lauluja naiskuoroille = Tre- och fyrstämmiga andliga sånger för damkörer, Kolmastoista vihko (NNKY, 1925). Nuotissa laulu on nimellä Iltarukous (Aftonbön). Laulun sanat ovat nuotissa suomeksi ja ruotsiksi, säkeistöjä on kolme. (Säkeistöjä on alun perin ollut vain yksi.) Laulu alkaa suomeksi: "Ilta on tullut, Luojani". Ruotsiksi laulu alkaa: "Kommen nu vilans timme är". Suomenkielisten sanojen tekijäksi mainitaan Aune Krohn. Ruotsinkielisten sanojen tekijästä mainitaan vain nimikirjaimet: "Övers. M. N.". Nimikirjaimet saattavat...
Olen yrittänyt etsiä John Bunyanin virren To Be a Pilgrim mahdollista suomennosta. Onkohan sellaista lainkaan olemassa? Suurkiitos jo etukäteen! 287 15.11.2017 Virren To be a pilgrim teksti oli alun perin yksi Bunyanin Kristityn vaelluksen toiseen osaan sisältyvistä runoista, joten se löytyy suomennettuna kaikista kirjan jälkimmäisen osan suomenkielisistä käännöksistä. Kristityn vaelluksen ensimmäinen osa on suomennettu kaikkiaan seitsemän kertaa, toinen osa viidesti. Ensimmäinen kirjan suomentaja oli Johan Jacob Malmberg. Hänen saksalaiseen käännökseen perustuvat suomennoksensa ilmestyivät vuosina 1809 (1. osa) ja 1834 (2. osa). Vuonna 1880 ilmestyivät molemmat kirjat B. Laguksen ruotsista suomentamina. Ensimmäinen suoraan englannista tehty Antti Mäkisen suomennos (1887) käsitti vain teoksen ensimmäisen osan; samoin oli laita 1903 julkaistun K. Suomalaisen käännöksen. Vuonna 1902 ilmestyivät...
M. Prätoriuksen Joululaulu alkaa suomenkielisiltä sanoiltaan: "On ruusu puhjennunna meill' Jessen kannosta, jo ammoin toivottuna Isien ajoista". Kenen tämä… 510 27.10.2017 "Es ist ein Ros' entsprungen" on Euroopan laajimmalle levinneitä joululauluja. Teksti on keskiaikaisesta Conraduksen rukouskirjasta ja perustuu Jesajan kirjan 11. luvun ensimmäiseen säkeeseen. Säveltäjä Michael Praetorius muokkasi itse tekstiä kuoroteokseensa. Laulun suomentajaksi on tavattu nimetä jyväskyläläinen uskonnonlehtori Nestor Järvinen. Käännöksiä on kuitenkin useita eri versioita, ja aihetta tutkinut tohtori Liisa Enwald-Aho on sitä mieltä, että kaikkein varhaisimmat suomennokset ovat muiden kuin Järvisen tekemiä. Hänen mukaansa Järvinen on kynäillyt version, joka alkaa "On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut", jota myöhemmin on modernisoinut Anna-Maija Raittinen. Varhaisimpien versioiden kääntäjiä ei valitettavasti...
Miten on virsi vanha kokonaisuudessaan levolle laskeun luojani armias ole suojani. 1653 25.7.2017 Teksti nykyisen virsikirjan virteen 563 Ilta on tullut, Luojani oli alun perin yksisäkeistöinen. Tämä englanninkielinen lasten iltarukous ilmestyi tuntemattoman suomentajan kääntämänä vuonna 1860 Rietrikki Polénin toimittamassa lastenlehdessä Varpunen, jossa se kuului näin: Levolle laskeun, Luojani, / ole armias suojani, / sijaltani jos en nousisi, / ota taivaaseen tykösi. Sofie Lithenius sävelsi rukouksen 1890-luvulla. Edelleen yksisäkeistöisenä se liitettiin Pyhäkoululauluja-valikoimaan vuonna 1912 ja Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1920 tällaisena: Levolle lasken, Luojani, / Armias ole suojani, / Jos sijaltan' en nousisi, / Taivaaseen ota tykösi! Kolmisäkeistöiseksi laulun laajensi todennäköisesti Aune Krohn, joka samalla myös...
Onko totta että virrestä "Soi kunniaksi luojan" voi olla erilaisia versioita kun yksi osa kuuluu ainakin näin ...sen rakkautta pohjaa ken koskaan pystys… 1107 18.4.2017 Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan". Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Onko olemassa äänitettä, jolta löytyisivät kaikki nykyisen virsikirjan jouluvirret? 523 19.10.2016 Jouluvirsiä sisältäviä äänitteitä on paljonkin. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyy niistä luettelo: https://viola.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=joulu%3F+and+virret&s… Näissä äänitteissä on kuitenkin vain osa jouluvirsistä. Yksi äänite sisältää kaikki jouluvirret, mutta se on vuodelta 1983, eli ajalta ennen uutta virsikirjaa. Äänite on vain c-kasettimuodossa: Kaikki kansat riemuitkaa : virsikirjan jouluvirret (Pohjalaisen musiikin ystävät, 1983) Virret.net-sivustolta voi hakea virsiä mm. kirkkovuoden mukaan. Sivustolta löytyvät ja sitä kautta voi myös kuunnella esimerkiksi virsikirjan jouluvirret: http://www.virret.net/cgi-bin/linnea.pl?document=taso2
Tietäisiköhän kukaan millä nimellä virsi “Sustain Us by Thy Mighty Word.” tunnetaan saksankielisessä Euroopassa? Kenen sävellys ja sanoitus tämä on? Tämä on… 379 27.9.2016 Tutkimieni lähteiden mukaan Lützenin taistelussa laulettu virsi on Verzage nicht, du Häuflein klein (Evangelisches Gesangbuch, virsi 249). Myöhemmin siihen on viitattu myös nimillä Schwanengesang Gustav Adolfs ja Gustav Adolf's Feltlied. Teksti on kirjoitettu virren Kommt her zu mir, spricht Gottes Sohn (EG 363) melodiaan. 1400- ja 1500-lukujen taitteeseen ajoitetun kansanlauluksi luokitellun sävelmän tekijää ei tunneta. Virren sanojen kirjoittajastakaan ei ole täyttä yksimielisyyttä: tekijäksi on esitetty jopa Kustaa II Adolfia, mutta todennäköisimmät ehdokkaat ovat Jakob Fabricius ja Johann Michael Altenburg. http://www.volksliederarchiv.de/verzage-nicht-du-haeuflein-klein/ http://www.liederdatenbank.de/song/11460 http://www.evangeliums....
Tiedustelisin, löytyisikö esim. netistä tietoa siitä, mitkä körttien Siionin virret löytyvät luterilaisesta virsikirjasta ja millä numerolla. Olen menossa… 495 8.7.2016 Virsikirjan virsien numeroiden ja Siionin virsien vastaavuudesta on nykyään olemassa luettelo Herättäjä-yhdistyksen sivuilla https://www.h-y.fi/siionit/virsinumerot/virsikirja Siionin virret löytyvät hakemistoineen, https://www.h-y.fi/siionit.html. Myös luterilainen virsikirja on netissä, aakkoshakemistoineen http://evl.fi/virsikirja. Siionin virret voi myös käydä lainaamassa kirjastosta, sitä on hyllyssä juuri nyt esim. Itäkeskuksessa ja Tikkurilan musiikkivarastossa, (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104261__Ssiionin%20virret…). Osoitteet ja aukioloajat näkyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Löytyiskö Päivä vain (virsi 338) säertyksellistä nuottia? Säveltäjä on Oscar Ahnfelt 775 18.5.2016 Jos säestysnuoteiksi kelpaa Suuri toivelaulutaso niin virsi löytyy Suurten toivelaulukirja 3:sta ja muutamasta muustakin tämän tyyppisestä laulukirjasta. Kouvolan pääkirjastossa tuo löytyy käsikirjastostakin ja nuottejahan saa kopioida omaan käyttöön.
Etsin kolmen englanninkielisen virren suomennosta tai ainakin tietoa siitä, onko niitä suomennettu. Virsikirjasta en ole niitä löytänyt. Virret ovat: Dear Lord… 652 2.10.2015 John Greenleaf Whittierin ja Charles Wesleyn virsien suomennoksista ei löytynyt mainintaa käytettävissä olevista tietokannoista eikä muista lähteistä. Whittierin Dear Lord and Father of Mankind on ote laajemmasta runosta The Brewing of Soma. Ainoa suomennos tekijältä näyttäisi olevan teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) löytyvä runo Virteni (My Psalm). http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c83c1f47-29… Netistä löytyi tieto, että viimekeväisellä Sibelius-Akatemian Englantilaisen kirkkomusiikin viikolla sai ensiesityksensä kaksi Pekka Kivekkään suomentamaa virttä viikon oppiaineistosta Helsinki Hymnal, joista toinen on John Gossin säveltämä ja alun...