Mikä on runossa mainittu "olkipylväs"? Nuoren, riuskan urosluteen mieli paloi vapauteen. Kutsuttuaan heimojoukon juhlasaliin sängynloukon urho päästä… |
32 |
|
|
|
Jos huomioidaan siteeratun kohtauksen tapahtumapaikka "sängynloukon juhlasali", arvelisin Viidan tässä oljilla viitanneen entisaikojen patjojen ja tyynyjen olkitäytteisiin. Riuska lude on nostanut yhden oljista pystyyn pylvääksi ja noussut sen päähän sanomaansa julistamaan. |
Kuulin kerran Lauri Viidan runon ”Luominen” jonkun erittäin hyvän mieslausujan esittämänä. Löytyykö mahdollisesti levyllä? |
343 |
|
|
|
Levylle Luomisen on lausunut ainakin Veikko Sinisalo. Tampereen kaupunginkirjastosta se on tällä hetkellä saatavilla esimerkiksi äänitteellä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta.
|
Etsin muistaakseni Elmer Diktoniuksen runoa, jossa kuvaillaan ylösnousemusta. Runossa pieni hätääntynyt tyttö sanoo Jumalalle:"Musti ! Jeesus, Musti !" ja… |
173 |
|
|
|
Kyseessä on Lauri Viidan runo Havaitsin, että leimahti kokoelmasta Suutarikin, suuri viisas (1961).
Lauri Viita: Kootut runot (1966, useita painoksia, s. 268) |
Nyt on tosi huteralla pohjalla tiedot, mutta muistan vuosien takaa runon sisällissodasta, josta vaikutuin kovasti. Runossa muistaakseni teloitettiin jotakuta… |
341 |
|
|
|
Viidalla ei ole montaakaan runoa, jotka suoranaisesti liittyvät vuoden 1918 tapahtumiin. Yrjö Varpio nimeää kirjassaan Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa kuitenkin kaksi Betonimylläri-kokoelmaan sisältyvää tekstiä: "Aiheita 'Vallankumous' ja 'Kapina' -runoihin Viidan ei tarvinnut hakea kaukaa. Kansalaissota, 'kapina', oli ollut Pispalassa Viidan nuoruusvuosina vielä tuoreessa muistissa ja lukuisten tarinoiden kohteena." Näistä lyhyt ja ytimekäs Vallankumous saattaisi jopa käydä etsitystä runosta. Ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä kuuluu seuraavasti: "Monttunsa reunalla metsikön takana / silmillä likainen liina tai lakana / 'Eläköön vapaus!' huusi mies." (s. 33) "Vaikka runo aiheensa puolesta liittyy kansalaissodan tapahtumiin... |
Kenen runoja, missä teoksessa? |
533 |
|
|
|
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- " |
Missä Lauri Viidan runossa puhuttiin merimetsoista? |
332 |
|
|
|
Lauri Viidan runoista en ikävä kyllä merimetsoja onnistunut löytämään - monia muita lintuja kylläkin. Etenkin Kukunorin säkeissä vilahtelee monenlaisia siivekkäitä, mutta yhtään merimetsoa ei senkään sivuille ollut pesiytynyt, ja Betonimyllärin Luominen-runossa lentelee peräti albatrossi.
Kotimaisista lyyrikoistamme merimetsosta on runoillut ainakin Aaro Hellaakoski. Nimettömiä lauluja -kokoelman runossa "Valkeanaan pellot kaikki ovat jo" tavataan lumisella vesikivellään yksinäinen, kookas merimetso. |
Lauri Viita on kirjoittanut runon, jossa hän kuvaa Tampereen Hämeenkatua rautatieasemalta Aleksanterin kirkolle. Kuulin sen joskus matineassa mutta en löydä… |
988 |
|
|
|
Hämeenkatua Aleksanterin kirkolle ja Vanhalle hautausmaalle matkataan Betonimylläri-kokoelman runossa 'Mylly': "Oli täyttämä askeleen / päälaskimo Tampereen: / väli torin ja Tuulensuun / kiviseinän ja lehmuspuun - / joka jäljiltä tarhurin / oli järkytys kaupungin." -- "Pari mummoa pientä ja laahustavaa, / pari partaalla-vaeltajaa, / tuli vastaani mustine kirjoineen / käsikoukkua työntyen tungokseen. / Minä käännyin ja seurasin heitä. / Sitä kulkua Kuolema johti / Aleksanterin kirkkoa kohti." |
Missä Lauri Viidan teoksessa on julkaistu runo Metsä, jonka Kaj Chydenius on säveltänyt naiskuorolle? |
916 |
|
|
|
Runo on julkaistu Laudi Viidan runoja ja proosaa sisältävässä kokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961). Kokoelma löytyy myös Kootut runot -teoksesta.
|
Etsin Lauri Viidan runoa "Oli tähtiä alla ja yllä". Ystävä vinkkasi, että sitä voisi kysyä tätäkin kautta, joten kokeillaan ja jäädään odottamaan vastausta… |
1317 |
|
|
|
Runo löytyy esim. kirjasta Viita, Lauri: Kootut runot, josta on otettu useita painoksia. Se on alun perin ilmestynyt Viidan runokokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961).
|
Mikä onkaan se kotimainen klassikkoruno, jossa henkilöinä on optimistinen ja pessimistinen ötökkä? "Tokko, tokkohan", epäilee pessimisti, mutta optimisti uskoo… |
769 |
|
|
|
Lauri Viidalla on lyhyt nelisäkeinen runo "On ja ei", joka sopii muuten kuvaukseesi, mutta siinä ei ole ötököitä, vaan sanojat ovat "on" ja "ei". Siinä ei myöskään sanota "tokko, tokkohan", vaan "onko, onkohan" ja "eikö, eiköhän". Tarkoitatko ehkä sitä? Se sisältyy esimerkiksi Lauri Viidan Koottuihin runoihin.
|
1) Onko seuraavia näytelmiä käännetty englanniksi? Jos on, mitkä niiden englanninkieliset nimet ovat? - Pohjalaisia (Artturi Järviluoma/Anton Kangas) -… |
1071 |
|
|
|
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in... |
Miten kuuluu Lauri Viidan runo pieni ihminen, koko runo kokonaisuudessaan?? |
10521 |
|
|
|
Lauri Viidan runo, jonka nimeksi mainitaan Pieni ihminen ainakin joillakin muistolausesivustoilla, on oikealta nimeltään Mylly. Runo on Viidan runokokoelmasta Betonimylläri.
Runo tai runoelma on kokonaisuudessaan 14 sivua pitkä, joten tässä ainoastaan pätkä siitä (runon toiselta sivulta), jossa "pieni ihminen" mainitaan. Runo löytyy kirjastoista Viidan kokoelmista Betonimylläri ja Kootut runot.
"Pieni on ihminen, airosta lastu,
usko on mahtava, armo on suuri.
Höyhen on Herralle helvetinmuuri.
Pelkosi vaippa jo riisu ja kääri,
kuohujen keskelle tyynesti astu,
et sinä uppoa, et sinä kastu.
Missä on siintävä sininen ääri, aurinkoaamu ja kuutamoilta,
siellä on ties ylösnousemussilta,
iäti vihreä Jumalan lehto,
sävelen synty ja elämän kehto."... |
Kenen kirjoittama on teksti, joka alkaa näin: Yli hankien suksemme siukunut on kuin nuori ja notkea näätä... Viimeinen säe kuuluu: Yli aikojen, paikkojen… |
1052 |
|
|
|
Etsimänne runo on Lauri Viidan kirjoittama. Runon nimi on joko Hiihtäjä (tai Hiihtäjät), ja se on kirjoitettu todennäköisesti Työväen Urheiluliiton juhliin. Työväenliikkeen kirjaston kautta löytyi tieto, että runo on kirjoitettu TUL:n 30-vuotisjuhliin eli vuonna 1949 tai TUL:n Tampereen piirin juhlaan. Lauri Viita oli Pispalan Tarmon aktiiveja. Runo on julkaistu TUL:n tai Työväen joululehdessä. Ko. lehtiä on Työväenliikkeen kirjaston kokoelmissa. Mikäli haluatte käydä tutustumassa lehtiin paikan päällä, ne saa luettaviksi odottaessa.
Lähde:
Työväenliikkeen kirjasto
TUL:n aktiivijäsen
|
Mistä teoksista ovat seuraavat: runo Alfhild, Lauri Viita; novelli Poika, Sari Malkamäki; novelli Uintiaamu, Tove Jansson? Tiedosta kiitollinen. |
2300 |
|
|
|
Lauri Viidan runo "Alfhild" ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät...") löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista.
Viita, Lauri: Betonimylläri (WSOY, useita eri painoksia).
Viita, Lauri: Kootut runot (WSOY, useita eri painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla / toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen (Tammi, 1978, 1986).
Suomalaiset klassikkorunoilijat ja heidän koskettavimmat runonsa(Gummerus, 2008)
Sari Malkamäen novelli "Poika" sisältyy kirjailijan novellikokoelmaan "Tiikerikakku" (Otava, 1994).
Tove Janssonin novelli "Uintiaamu" löytyy teoksesta "Kesäkirja" (WSOY, 1973)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta
www.helmet.fi.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.... |
Mistä Lauri Viidan teoksesta löytyisi runo Luominen? |
3066 |
|
|
|
Viidan runo ”Luominen” on ilmestynyt hänen esikoiskokoelmassaan ”Betonimylläri” (1947). Se löytyy myös ainakin kokoelman 7. painoksesta (WSOY, 1990) ja Viidan kokoelmasta ”Kootut runot” (WSOY, 2006; useita muitakin painoksia).
|
Kaksi kysymystä: Onko Lauri Viidan runoa Alfhild käännetty saksaksi? Kenen runossa on: Ken paljon jaksoi ken jaksoi vähän Onko tätä runoa käännetty saksaksi?… |
2103 |
|
|
|
Tietojemme mukaan Lauri Viidalta on käännetty saksaksi vain romaani Moreeni.
Toisen kysymyksen runo ” Ken paljon jaksoi jne.” voisi kenties olla jonkinlainen mukaelma Hilja Haahden ruonosta Oma äiti armas(runon alkusanat ovat:Ken painoi hellintä rintaa vastaan?)Runossa on kohta, joka muistuttaa kysymyksen runo-pätkää:
Ken kauan jaksoi, ken kuormat kantoi,
ken kallehinpansa kaiken antoi, ken lempi hetkehen viimeiseen?
Oma äiti armas !
Runo löytyy mm. teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 ja Hilja Haahden runokokoelmasta Valitut runot. Saksaksi sitä tietojemme mukaan ei ole käännetty vaikka joitakin muita Haahden teoksia onkin.
|
Lauri Viidan runossa "Se lensi" vai "Sen lensi"? Onni-runon 4. säkeistö "Tein laulun perhosesta / ja henkäisin. Se lensi." Uuden runon kauneimmat 1 (Otava 1968… |
4037 |
|
|
|
Onni-runo ilmestyi ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 8/1965 (s. 345-346), runoilijan kuolinpäivänä 22. joulukuuta 1965. Parnasson versiossa ongelmallisen kohdan sanamuoto on "Se lensi". Ylimääräinen n, joka on mukana jo Koottujen runojen ensipainoksessa 1966, lienee siis pelkkä painovirhe - Viita-kirjallisuudesta ei ainakaan löydy todisteita päinvastaisesta.
|
Kenen runo? Suunnilleen näin, en muista tarkasti. Sain sen, mitä halusin rakkauden. Ja sentään olenko onnellinen. |
1964 |
|
|
|
Runo on Lauri Viidan Onni. Se löytyy mm. kokoelmasta Runo kukkii, toim. Anna-Leena Härkönen ja Jarkko Laine, Tammi 1985.
|
Missä kokoelmassa Lauri Viidan runo "Irti" on julkaistu ensimmäisen kerran? |
1089 |
|
|
|
Runo löytyy Lauri Viidan runokokoelmasta Suutarikin, suuri viisas vuodelta 1961.
|
Mäkelän piirin perustajajäsenet? Kuuluiko Ahola-Valo siihen? |
3533 |
|
|
|
Sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
löydät Mäkelän piirin perustajat. Kulttuuripiirin jäseniä olivat alussa Tampereen kirjaston johtajan Mikko Mäkelän lisäksi Ilpo Kaukovalta (fil.maisteri), Aladar Valmari (kartanpiirtäjä) ja Veikko Pihlajamäki (varastomies). Pian myös Lauri Viita liittyi piiriin ja myöhemmin Väinö Linna. Sivulta löydät muutakin tietoa piiristä.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Yrjö Varpion kirjasta Mäkelän piiri (Wsoy, 1975). Aleksanteri Ahola-Valo ei ollut Mäkelän piirin jäsen.
|