| En löydä haulla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan kirjoja. Onko mahdollista ettei niitä ole kirjastossa ollenkaan? |
507 |
|
|
|
Vuoden 2015 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneelta Svetlana Aleksijevitšilta on suomennettu kaksi teosta. Teokset ovat Sodalla ei ole naisen kasvoja (U voinu - ne ženskoje litso, suom. Robert Kolomainen, 1988) ja Tšernobylista nousee rukous (Tšernobylskaja molitva. Hronkia buduštšego, suom. Marja-Leena Jaakkola, 2000). Molemmat teokset kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin, mutta niistä on jo nyt varausjonot.
Venäjäksi HelMet-kirjastoissa on lainattavissa neljä Svetlana Aleksijevitšin teosta, jotka löytyvät HelMet-luettelosta kirjailijan nimellä.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Missä teoksessa Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" suomennos on ensimmäistä kertaa ilmestynyt? Ja onko runo suomennettu useamman kerran? |
1583 |
|
|
|
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
|
| Muistelen nähneeni Helmetissä ilmoituksen, jonka mukaan Marja-Leena Mikkola esittelisi venäläistä Edverd Limonovia kirjastossa, muistaakseni Käpylän kirjasto… |
986 |
|
|
|
Käpylän kirjastossa on 3.2.2015 klo 18 kirjallisuusilta, jonka aiheena on Sergei Dovlatovin tuotanto. Tilaisuuden järjestävät Suomi-Venäjä-seura, Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys. Tilaisuudessa vierailevat Dovlatovin teosten suomentaja Pauli Tapio ja kirjailija Marja-Leena Mikkola.
Lisää kirjallisuusillasta voitte lukea alla olevasta linkistä. Tilaisuudesta tiedotetaan piakkoin myös HelMet-sivustolla.
Eduard Limonovin tuotantoa esittelevää kirjallisuusiltaa Käpylän kirjastossa ei ole tulossa.
http://www.venajaseura.com/node/4022
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
|
| Onko Aleksandr Blokin runoutta käännetty suomeksi. Kiitos! |
1567 |
|
|
|
Venäläisen runoilijan Aleksandr Blokin (1880 – 1921) runoutta on suomennettu jonkin verran. Blokin runojen suomennoksia voi lukea seuraavista teoksista.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (toim ja suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1934)
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (toim. K.V.Trast, WSOY, 1936)
Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Kiparsky, V. ; Viljanen, Lauri, Otava, 1946)
Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (suom. Lauri Viljanen, WSOY, 1951)
20 Neuvostoliiton runoilijaa (suom Armas Äikiä, Valtion kustannusliike, 1960)
Neuvostolyriikkaa. 1 / toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa. (... |
| Mistä löytäisin Anton Tšehovin novellin Ohukainen ja paksukainen ilmestymisajan ja -paikan? |
1662 |
|
|
|
Anton Tšehovin novelli ”Tolstyi i tonkii” (1883) ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1894 Uusi Suometar -lehden Juttu-Tuvassa. Novelli sai suomenkielisen nimen ”Lihava ja laiha”. Uusi Suometar ilmestyi Helsingissä. Ensimmäisen suomennoksen kääntäjä on tuntematon.
Santeri Grönberg suomensi novellin vuonna 1903. Novelli sai saman nimen kuin ensimmäisessä suomennoksessakin ja se julkaistiin teoksessa ”Poimintoja : valikoima venäläisten kirjailijain kertomuksia” (Hamina : Uusi Kansan-kirjapaino).
Vuonna 1913 novelli julkaistiin jälleen nimellä ”Lihava ja laiha” Reino Silvannon suomentamana teoksessa ”Naisia” (Helsinki : Kirja).
Juhani Konkka suomensi novellin vuonna 1959 ja antoi sille suomenkielisen nimen ”Paksukainen ja Ohukainen”.... |
| Olen lähdössä Pietariin. Haluaisin lainata mukaan kirjoja, joiden tapahtumapaikkana on Pietari. Haluaisitteko suositella joitakin Rikhardinkadun kirjastosta… |
955 |
|
|
|
Rikhardinkadun kirjastossa näyttäisi olevan juuri tällä hetkellä hyllyssä mm. seuraavat teokset, joiden tapahtumapaikka on Pietari.
Ensinnäkin joitakin uudempia teoksia:
J. M. Coetzee: Pietarin mestari (1994)
Zinaida Lindén: Monta maata sitten (2013, Bestseller)
Kari Hotakainen: Iisakin kirkko (2006)
Johanna Hulkko: Säkeitä Pietarista (2009)
John Boyne: Tarkoin vartioitu talo (2011)
Andreï Makine: Tuntemattoman miehen elämä (2010)
Roger Morris: Murha Petrovskin puistossa : pietarilainen murhamysteeri (2008)
Sekä joitakin klassikoita:
Nikolai Gogol: Nevan valtakatu sekä Päällystakki : kertomus
I. A. Gontsarov: Oblomov
Fjodor Dostojevski: Kaksoisolento : pietarilaisrunoelma; Rikos ja rangaistus ; Netotška Nezvanova : nuoren naisen tarina... |
| Luimme lukiossa muistaakseni venäläisen novellin, jossa lapset/nuoret laskivat mäkeä. Oletan, että teos on tunnettu. Onko teillä mitään käsitystä kenen… |
2194 |
|
|
|
Venäläinen mäenlaskunovelli on Anton Tšehovin Leikkiäkö vain? kokoelmasta Tarpeettomia ihmisiä. Se on julkaistu suomeksi myös nimillä Leikinlasku (kokoelmassa Kaksikymmentä) ja Mäenlaskun hurma (Valittuja kertomuksia ja novelleja. 2). Leikkiäkö vain? löytyy kokonaisuudessaan myös Äidinkieli ja kirjallisuus -oppikirjasarjan Käsikirjasta, jossa sen avulla esitellään kertomakirjallisuuden rakenteita ja analyysin välineitä.
|
| Löytyisikö suomennosta seuraavalle Vankileirien saaristo -teoksesta lainatulle pätkälle (on kuulemma kuudennen osan neljännestä luvusta): Но была одна нация… |
1429 |
|
|
|
Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
|
| Leo Tolstoi kirjoitti viimeisenä elinvuonnaan eli v. 1910 johdantoa kirjaan, jonka nimi on englanniksi The Way of Life. Onko tätä teosta suomennettu ja jos on,… |
1271 |
|
|
|
'The way of life' (tai 'Life's way') olisi kaiketi mahdollisimman sanatarkka englanninnos vuonna 1910 julkaistun Tolstoin kirjan 'Put zizni' nimestä. Suomenkielisissä lähteissä tähän teokseen viitataan yleensä nimellä Elämäntapa tai Elämäntie.
Put zizni ei ole Tolstoin omaa tekstiä, vaan viimeinen hänen toimittamistaan mietelause- ja aforismikokoelmista, joista laajimmat ovat Krug tstenija (1904-08), Na kazdyi den (1907-10) ja Put zizni (1910).
Suomeksi Tolstoin keräämää mietelausemateriaalia on julkaistu neljänä erillisenä niteenä vuosina 1910-16 otsikolla "Joka päiväksi : elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta lainattujen lausuntojen mukaan". Nimen perusteella arvioituna alkuteoksena tässä valikoimassa on ollut Na kazdyi den.... |
| Onko Pushkinin Bronsryttaren suomennettu? |
1252 |
|
|
|
Puškinin runo Медный всадник / Mednyj vsadnik löytyy nimellä ’Vaskiratsastaja’ Aarno Salevan suomentamana kirjasta /// Aleksandr Puskin : Kertovia runoelmia. – 1999. ISBN 952-5347-00-1 ///. Lyhyitä katkelmia siitä on aikaisemmin suomentanut ainakin Lauri Kemiläinen v. 1946 ilmestyneeseen kokoelmaan Venäjän runotar.
|
| Voisitteko vinkata muutamaa (4-5) venäläistä nykykirjailijaa, joiden tekstejä (novelleja tai pidempää kaunokirjallista tekstiä) olisi saatavana Suomesta… |
2424 |
|
|
|
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,... |
| Onko Gogolin Reviisori-näytelmästä jossakin kirjassa tausta- tai lisämateriaalia? |
1524 |
|
|
|
Reviisori-näytelmästä löytyy taustatietoa seuraavista teoksista:
Nabokov, Vladimir: Nikolai Gogol. 1969.
Kansojen kirjallisuus: 8. 1976.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Netistä löytyy kyseisestä näytelmästä tietoa englanniksi osoitteesta http://www.samizdat.com/gogol.html Chapter Seven: Dramatic Works
|
Kysy kirjastonhoitajalta
