Varsinais-Suomi

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin tietoa maankohoamisesta keskiajalla erityisesti Turun Nousiaisten alueella. Olisiko olemassa esimerkiksi tilastoja tai karttaa mistä näkisi missä… 1033 Jonkinlainen kartta rantaviivasta 1000 vuoden takaa löytyy tutkimuksesta, joka koskee Askaisten Louhisaarta, joka on Varsinais-Suomessa kuten Nousiainenkin. Gunnar Glückert ja Hannu Pitkäranta: Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen l000:n vuoden aikana (Turku, 1999) Kuvissa 21 (s. 19) ja 22 (s. 20) näkyy alueen rantaviivaa noin v. 1000 jKr. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=… Tässä työssä on käytetty maankohoamisen keskimääräisenä nousunopeutena linnan alueella viimeisten 1000 vuoden ajalta arvoa 5,0 mm vuodessa. Fennoskandian maannousu Maan keskipisteen suhteen (millimetriä vuodessa) https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/...
Eräs Varsinais-Suomen sananparsi oli tämän tapainen: Se on näpin tärkis, ikä härjämbask vankkem bääl, et kummal pua se putto. Mikä lienee se kapine, jonka… 239 Tyrvään murteessa "vanket" tarkoittavat hevosten tms. vetoaisoja. Lähde: Heikki Ojansuu: Tyrvään murteen sanakirja, 2009, s. 558.
Mitä tarkoittaa sana ihode, tai mistä se tulee? 4602 Ihode on kylä Pyhärannassa Varsinais-Suomessa. Suomalaisen paikannimikirjan (isbn 9878-951-593-976-0) mukaan Ihode saattaa olla lyhennys ilmauksesta Ihoden kylä. Ihoden on vanha monikon genetiivimuoto muinaissuomen henkilönnimestä Iha, Iho.
Mistä saisin kattavan kuvan Varsinais-Suomen murrekirjallisuudesta? Haluaisin saada selville kaikki julkaistut teokset. Onko olemassa yhtä hakupalvelinta,… 1335 Voit käyttää Kirjastot.fi sivun Frank monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/ Sieltä valitset Maakuntakirjastoalueet ja seuraavaksi Varsinais-Suomi ja Kaikki. Frank hakee samanaikaisesti kaikista tietokannoista, mutta siitä voi hakea vain yhdellä asiasanalla kerrallaan. Voit käyttää esim. asiasanaa "murrekirjallisuus" tai "murteet". Täytyy kuitenkin huomoida että saat selville vain teoksen sijainnin ja joudut vielä teoksen tiedoista tarkistamaan, mitä se pitää sisällään ja onko se tieto- vai kaunokirjallisuutta sekä minkä Suomen alueen murteesta on kysymys. Lista ei ole kattava, koska asiasanoitus vaihtelee eri kirjastoissa. Sinun kannattaisi hakea myös erikseen Turun kaupunginkirjaston Aino aineistorekisteristä http://www.turku.fi/aino...
Olen etsinyt kirjastoista kirjaa, joka kertoisi Varsinais-suomalaisten tavoista ja ihmisistä yleensä, jotka asuu siellä. Tarvitsen tällaista tietoa koulua… 1103 Tässä muutamia kirjavinkkejä: Varsinais-Suomen historia II (1938) Varsinais-Suomen historia III (1935) Hämeen Härkätiellä (2002) Kaikki nämä ovat saatavilla mm. Auran kirjastosta. Näiden lisäksi suosittelen Heli Laaksosen runokokoelmia: Pulu uis Raparperisyrän Jänes pussis (äänikirja) sekä Heli Laaksosen kirjoituksia teoksessa Sekaherelmäpuu. Näistä saa jo oivallisen kuvan varsinaissuomalaisesta luonteesta ja elämäntavoista. Noin yleensä varsinaissuomalaisia pidetään varautuneina, hiukan sisäänpäin lämpiävinä, ennakkoluuloisina kaikkea uutta ja outoa kohtaan. Myös varautuneisuus ja omanarvontunto liitetään usein Varsinais-Suomen asukkaisiin. Sanotaan, että ihmiset Varsinais-Suomessa eivät helposti antaudu juttusille vieraiden kanssa ja...
Millä haulla löytäisin Paimionjoesta, erityisesti kalastuksesta ja kalastosta tietoa? 958 Turun kaupunginkirjaston tietokannassa asiasana "Paimionjoki" tuo 7 viitettä, mutta ne eivät liity kalastukseen. Kannattaa kuitenkin tarkistaa. Asiasanat "kalastus" ja "varsinais-suomi" yhdessä tuovat esiin muun muassa kaksi lehteä: "Kalahaavi" sekä "Tuulisolmu", joihin varmaan on hyvä perehtyä. Näitä asiasanoja voi käyttää myös yliopistojen yhteistietokanta Lindassa, kansallisbibliografia Fennicassa ja Arto-artikkelitietokannassa, joita kaikkia voi käyttää esim. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa. Lindasta löytyy hakusanalla Paimionjoki seuraava teos: Katajamäki, Arto: Paimionjoen alajuoksun kalaston ja ravuston inventointi ja kehittäminen / Arto Katajamäki, Eeva Nuotio ; [julk.] Lounais-Suomen kalastusalue [ja] Paimion...
Haluaisin tietoa Liedossa v. 1889 ammutusta sudesta. 2695 Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyllä taustatietoja susiongelmaan 1800-luvulla, mutta kyseisestä Liedon sudesta ei löydy tarkempaa tietoa. Erkki Pulliaisen teos "Suurpetomme" (1999) antaa mielenkiintoista tietoa 1800-luvun susimetsästyksestä ja valtiovallan toimista tehostaa pyyntiä 1880-luvulla. Teoksessa "Liedon historia" osa 2 (s. 224) kerrotaan että Lieto, Pöytyä ja Marttila järjestivät yhteisen pedonajon 1880. Korotettuja tapporahoja maksettiin vielä vuosikymmenen alussa ja vuosikymmenen lopulla petokanta olikin jo harventunut huomattavasti. Kannattaa katsoa myös Jouko Teperin teos Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla (1977), joka on tällä hetkellä kirjastomme varastossa eri puolella Turkua, joten emme...
Onko Varsinais-Suomen maakuntalaulun sanoja kirjastossa? 2056 Varsinais-Suomen maakuntalaulun (Varsinaissuomalaisten laulu) sanat löytyvät esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton sivuilta ( http://www.varsinais-suomi.fi/Default.aspx?id=343043 ). Toki laulun sanat ja nuotit ovat myös monessa laulu- / nuottikirjassa esimerkiksi: Uusi kultainen laulukirja Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, 2000 Honkain keskellä : Seura- ja erälaulukirja Helsinki : Ajatus, 1999 Palamo, Reijo Lehti puusta variseepi : Suomalainen koululauluperinne Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1999 Suuri toivelaulukirja 7 Helsinki : Fazer Musiikki/Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1988
Mitä kautta saisin kaikki Varsinais-Suomen kirjastojen yhteystiedot? 1082 Kirjastot.fi -verkkosivuilta löytyy osasto Kirjastot, josta löytyy kirjastohaku http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastohaku.aspx . Valitse hakuvalikosta Varsinais-Suomen maakuntakirjasto ja oletukseksi kaikki maakunta-alueen kirjastot. Saat luettelon alueen yleisistä kirjastoista yhteyslinkkeineen. (Päivitetty 08.02.2008)