| Miksi Suomen vaakunassa on leijona, vaikkei se edes ole kotoperäinen eläin? |
254 |
|
|
|
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomen vaakuna on esiintyy ensimmäisen kerran Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa. Vaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena vuoteen 1809 ja sen jälkeen keisarillisen Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana ja sittemmin itsenäisen Suomen vaakunana.Helsingin Yliopiston sivustolla heraldikko Anton Eskola kertoo seuraavasti: "Ensimmäinen tunnettu Suomen vaakuna on Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä vuodelta 1580. Haudan on veistänyt flaamilainen William Boy, mikä tekisi leijonasta hänen oivalluksensa. Leijona viittaa Ruotsin vaakunassa olevaan Bjälbö-suvun vaakunan leijonaan, mutta luultavasti myös Flanderin kreivien vaakunaan, jossa on... |
| Jyväskylän yliopistolla ja Vapaa-ajattelijain liitolla on hyvin samantapaiset logot. Kumpi logo oli ensin? |
111 |
|
|
|
Jyväskylän yliopiston soihtulogon alkuperäisen version suunnitteli 1937 Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun piirustuksen ja käsityön lehtori Toivo Ojala. Logon graafinen ilme on muokkautunut vuosikymmenten saatossa.
Vapaa-ajattelijain liiton logon ensimmäinen aihio luotiin 1940-luvulla. Yliopiston logo on siis suunniteltu ensin. Vapaa-ajattelijain logon nykyinen versio vakiintui vaakunana vuonna 1991.
Lähteet: Logo - Jyväskylän yliopiston logo — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)PAT - Tiedotteet (ateistit.fi) |
| Mikä vaakuna kyseessä? Kuva Puolasta. Kristillisestä taulusta. |
180 |
|
|
|
Kuvassa on Gdańskin kaupungin pienempi vaakuna, jossa on punaisella pohjalla kaksi ristiä ja niiden yläpuolella kruunu.
Vaakuna on peräisin 1300-luvulta, Saksalaisen ritarikunnan ajoilta.
https://www.gdansk.pl/redakcja/herb-flaga-i-logo-miasta,a,17103
https://www.gdansk.pl/en/about-gdansk/description-and-the-principles-of… |
| Ruotsin kansallisvärit ovat sininen ja keltainen, sillä ne ovat sekä lipussa että vaakunassa. Monella muullakin maalla on vastaavasti, mutta mitkä ovat Suomen… |
264 |
|
|
|
Suomen kansallisvärit ovat herättäneet tulkintaa ja keskustelua, jota löytyy Coloriaston blogikirjoituksesta, https://coloriasto.blogspot.com/2020/04/miksi-sinisesta-ja-valkoisesta-… sekä esim. artikkelista Floranpäivä 1848 - päivä, jolloin Suomi syntyi, http://vintti.yle.fi/yle.fi/maammelaulu/historia.htm. Suomalaisuuden symboleja on koottu Suomalaisuuden liiton Suomi-tietoa -sivulle, http://suomalaisuudenliitto.fi/suomi-tietoa-2/.
Suomalaisuuden liitolta voi kysyä näkemystä asiasta, http://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/... |
| Millä muilla Euroopan ja muunkin maailman valtioilla kuin Suomella ja Tanskalla (pää)värit vaakunassa ovat toiset kuin lipussa: Suomen vaakuna puna-kultainen … |
202 |
|
|
|
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit….
En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet. |
| J.K. Paasikiven vaakunassa on isoa H-kirjainta muistuttava kuvio. Mitä se mahtaa tarkoittaa? |
319 |
|
|
|
Kuvio on luultavimmin tyylitelty muuriankkuri. (vrt. Akaa)
Muuriankkuri symboloi yhtenäisyyttä ja yhdistämistä. Paasikivi yrittikin uransa aikana aina neuvotella, sovitella ja toimia diplomaattisesti. Kansallisbibliografia
Heraldisia värejä ovat kulta, hopea, punainen, sininen, vihreä, purppura ja musta. Paasikiven vaakunaan valikoitunut sininen varmaan yhdistyy Suomen lippuun, vesistöihin ja Suomalaisen puolueen väri. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen
J.K. Paasikiven vaakuna
Vaakunasta voisi varmaan tiedustella myös Suomen heraldisesta seurasta. |
| Voiko Ruotsin vanhoja kuninkaanvaakunoita käyttää esim. postikorteissa tai julisteissa tms. muuten julkaista? Ruotsin valtion tai kuntien vaakunoita ei… |
237 |
|
|
|
Kysyin tätä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sieltä neuvottiin tiedustelemaan asiaa Kansallisarkiston yhteydessä toimivalta heraldiselta lautakunnalta https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/tehtavat_organisaatio/heraldinen-lautakunta
Voit lähettää kysymyksi lautakunnalle kirjaamon kautta kirjaamo@arkisto.fi . |
| Mikä vaakuna, luovutetusta Karjalasta? |
931 |
|
|
|
Kävin läpi Wikipedian artikkeleiden pohjalta kaikki Suomen nykyisten ja entisten kuntien vaakunat, samoin kaikki luovutettujen alueitten kuntien vaakunat ja varmuuden vuoksi Ruotsin kuntien vaakunat. Niistä tätä ei löytynyt, joskin muutamien Karjalan kuntien vaakunasta ei löytynyt kuvaa tai kuvailua (mm. Impilahti, Kanneljärvi, Käkisalmen maalaiskunta, Ruskeala, Sortavalan maalaiskunta ja Suursaari). Kuvan vaakunaa ei löydy myöskään Suomen Heraldisen Seuran ylläpitämästä vaakunarekisteristä, jossa on paljon yksityisiä ja sukuvaakunoita. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on yksityinen vaakuna, jota ei syystä tai toisesta ole haluttu rekisteröidä. Tehostetu kuvahaku Googlesta ei tuonut mitään tulosta, mikä viittaa siihen, ettei kyseistä... |
| Löytyisikö tietoa, mikä on oheinen rintamerkki? Liittyykö johonkin järjestöön, maakuntaan tms? |
500 |
|
|
|
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen tai järjestöön.
Lähteet: Suomen kuntavaakunat... |
| Yritän löytää tietoa Pistolekors -suvun vaakunasta. Siinä on kaksi pistoolia, mutta miksi. Löytyykö lähdeteoksia? |
884 |
|
|
|
Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG).
Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin. |
| Arvoisa vastaaja Etsin netistä eri maiden kaupunkien vaakunoita. Löysin seuraavat etsimäni. Moskova, Minsk, Tulsa, Lontoo, Metz, Hsinchu Taiwanissa, New York,… |
966 |
|
|
|
Vaakunoiden käyttö on ollut eurooppalaiseen, länsimaiseen kulttuuriin kuulunut tapa. Keskiaikaisen ritariyhteiskunnan tunnusmerkistä sen käyttö on levisi jo keskiajalla niin, että sukujen lisäksi myös kaupungit, valtiot ja yhteisöt saivat omat vaakunansa. Vahvat, vapaat Ranskan ja Saksan kaupungit ottivat 1200-luvulta alkaen vaakunoita käyttöön ja tapa levisi eri puolille Eurooppaa. Länsimaisen kulttuurin ulkopuolella vaakunoita on totettu käyttöön, mutta käytäntö ei ole yleismaailmallinen.
Heraldry of the World -verkkosivusto kertoo, että Kiinassa ei käytetä alueiden ja kaupunkien vaakunoita. Ainoana poikkeuksena on Hong Kongin ja Macaon alueet, joissa on käytössä historialliset, siirtomaa-ajalta periytyvät vaakunat.
Lähteitä:
http://... |
| Tahtoisin kysyä heraldiikkaan liittyvistä sanoista. Gunilla Besen (n. 1473-1553) vaakunakuvaa on ruotsiksi kuvattu sanoilla "sparre över en stolpvis ställd pil… |
867 |
|
|
|
Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena.
Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä:
- Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari)
- Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara)
- Kimmo Kara, Vaakunaselitys
- Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer)
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Olen kiinnostunut Tallinnan vaakunoista. Niissä on kuvattu mm. kolmea "leijonaa" . Leijonista käytetään termiä "three lions passant guardant". Miten tuon voisi… |
2593 |
|
|
|
Tallinnan kaupungin suuressa vaakunassa: http://www.rk.ee/symb/tallinns.html on kuvattuna kolme kruunattua sinistä leijonaa (tai pantteria) kultaisella vaakunakilvellä. Vaakunakilven yläpuolella on hopeinen kypärä, jonka päällä punaiseen asuun pukeutunut kruunattu naishahmo.
Nelijalkaiset vaakunaeläimet esitetään vaakunoissa tietyissä tyypillisissä asennoissa, joille on olemassa omat heraldiset terminsä. "Passant" tarkoittaa kävelevää eläintä, jonka toinen etujalka on nostettu ylös. "Guardant" (tai gardant) viittaa puolestaan kohtikatsovaan pään asentoon.
Kolme vaakunaleijonaa on vanhimpia Tallinnan ja Viron symboleja. Ne periytyvät jo Baltian ristiretkien ajalta 1200-luvulta, ja Tanskan kuninkaan Valdemar II:n (1202-1241) vaakunasta.... |
| Hyvää päivää! Sain mustavalkoisen kuvan Karjalan Jaakkiman knaapien vaakunasta. Isoäitini suku, Patrakka, oli osallinen. Mistä saisin tietoa asiasta? |
1783 |
|
|
|
Tarkempaa tietoa suomalaisten sukujen vaakunoista kannattaa tiedustella Suomen Heraldisesta Seurasta (http://www.heraldica.fi).
Seuran kotisivuilta löytyy mm. tietoa vaakunaselityksestä ja porvarisvaakunarekisteri, joka sisältää 1300 vaakunapiirrosta selityksineen.
Mikkelin maakunta-arkistossa (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…) säilytetään entisen Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja, joista maakunta-arkisto antaa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä.
|
| Vaakunoista kuvia, maakunta- tai kaupunkien? |
4696 |
|
|
|
Suomen kuntien ja maakuntien vaakunat on esitelty Suomen kuntaliiton julkaisemassa kirjassa Suomen kuntavaakunat, maakuntavaakunat ja -tunnukset (2005). Vaakunat löytyvät myös netissä osoitteessa http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;85377;85008 (maakuntien vaakunat) sekä http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;341;85377;84531 (kuntien vaakunat).
|
| Mitä Pomarkun vaakuna symboloi? |
1638 |
|
|
|
Pomarkun kunnan vaakunassa on kultakentässä sininen, sahakorkoinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin. Vaakuna kuvaa 5 maakirjataloa, jotka muodostivat 1500-luvulla perustan Pomarkun asutukselle. Talot sijaitsivat Pomarkun kirkonkylässä ja olivat nimeltään: Rossi, Nissi, Marttila, Lauri ja Savo. Lähde: Turun ja Porin läänin vaakunat, Nousiaisten väriteos 1990.
|
| Pohjanmaan vaakunan historia ja värit. |
3416 |
|
|
|
Teoksessa Suomen kunnallisvaakunat v. 1982 mainitaan historiallisen Pohjanmaan vaakunasta seuraavaa: Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuina 2:2:2. Kruunu: kreivikunnan kruunu. Samoin tuossa teoksessa kerrotaan, että Pohjanmaan vaakunan tunnuskuvana ehti olla useita eri eläimiä. 1500-luvun lopulla vakiintui kuusi kärppää kuvaamaan jokien halkomaa maakuntaa.
Tuukka Talvion teoksessa Suomen leijona v.1997 käsitellään maamme vaakunan lisäksi heraldiikkaa yleisemminkin. Siinä kerrotaan, että maamme historiallisten maakuntien vaakunat syntyivät 1500-luvulla. Silloin maakuntamme myös jaettiin herttua- ja kreivikuntiin. Pohjanmaa siis kuului jälkimmäisiin ja siksi sen vaakunan kruunu on... |
| Olen etsinyt Raision kirjastosta jos jostakin Metsäpirtin vaakunan kuvaa ja tuloksetta. Olisiko tiellä vinkkiä mistä sen voisi löytää? Olisin erittäin… |
882 |
|
|
|
Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
|
| Mistä löydän Puumalan vaakunan kuvan. |
1050 |
|
|
|
Puumalan vaakunan löydät esimerkiksi teoksesta
Suomen kunnallisvaakunat, Suomen kunnallisliitto, [Hki], 1982, 2. täyd. ja tark. painos.
Vaakunaan voi tutustua myös seuraavilla nettisivuilla
http://www.puumala.fi/
http://www.ngw.nl/indexgb.htm
|
| Millainen on kauniaisten kunnan vaakuna? |
1409 |
|
|
|
Kauniaisten kaupungin vaakunassa on sinisellä pohjalla kultainen, istuva, käpyänakertava orava. Oravan yläpuolella on kolme kultaista ruusuketta. Orava on kuvattu "tyypillisessä" istuma-asennossa, siis sivusuunnasta. Oravan kynnet ovat punaiset. Käpy musta. Löydät kuvan vaikkapa teoksesta "Mitä Missä Milloin -- kansalaisen vuosikirja ; 1994" tai Kauniaisten kaupungin kotisivulta osoitteesta http://www.kauniainen.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta
