vaakunat

21 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
J.K. Paasikiven vaakunassa on isoa H-kirjainta muistuttava kuvio. Mitä se mahtaa tarkoittaa? 90 15.7.2020 Kuvio on luultavimmin tyylitelty muuriankkuri. (vrt. Akaa)  Muuriankkuri symboloi yhtenäisyyttä ja yhdistämistä. Paasikivi yrittikin uransa aikana aina neuvotella, sovitella ja toimia diplomaattisesti. Kansallisbibliografia Heraldisia värejä ovat kulta, hopea, punainen, sininen, vihreä, purppura ja musta. Paasikiven vaakunaan valikoitunut sininen varmaan yhdistyy Suomen lippuun, vesistöihin ja Suomalaisen puolueen väri. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen J.K. Paasikiven vaakuna Vaakunasta voisi varmaan tiedustella myös Suomen heraldisesta seurasta.
Voiko Ruotsin vanhoja kuninkaanvaakunoita käyttää esim. postikorteissa tai julisteissa tms. muuten julkaista? Ruotsin valtion tai kuntien vaakunoita ei… 100 24.4.2020 Kysyin tätä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sieltä neuvottiin tiedustelemaan asiaa Kansallisarkiston yhteydessä toimivalta heraldiselta lautakunnalta https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/tehtavat_organisaatio/heraldinen-lautakunta Voit lähettää kysymyksi lautakunnalle kirjaamon kautta kirjaamo@arkisto.fi .
Mikä vaakuna, luovutetusta Karjalasta? 380 8.7.2019 Kävin läpi Wikipedian artikkeleiden pohjalta kaikki Suomen nykyisten ja entisten kuntien vaakunat, samoin kaikki luovutettujen alueitten kuntien vaakunat ja varmuuden vuoksi Ruotsin kuntien vaakunat. Niistä tätä ei löytynyt, joskin muutamien Karjalan kuntien vaakunasta ei löytynyt kuvaa tai kuvailua (mm. Impilahti, Kanneljärvi, Käkisalmen maalaiskunta, Ruskeala, Sortavalan maalaiskunta ja Suursaari). Kuvan vaakunaa ei löydy myöskään Suomen Heraldisen Seuran ylläpitämästä vaakunarekisteristä, jossa on paljon yksityisiä ja sukuvaakunoita. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on yksityinen vaakuna, jota ei syystä tai toisesta ole haluttu rekisteröidä. Tehostetu kuvahaku Googlesta ei tuonut mitään tulosta, mikä viittaa siihen, ettei kyseistä...
Löytyisikö tietoa, mikä on oheinen rintamerkki? Liittyykö johonkin järjestöön, maakuntaan tms? 248 27.5.2019 Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen? Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.   Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa. Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa   On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen tai  järjestöön.   Lähteet: Suomen kuntavaakunat...
Yritän löytää tietoa Pistolekors -suvun vaakunasta. Siinä on kaksi pistoolia, mutta miksi. Löytyykö lähdeteoksia? 627 23.3.2018 Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG). Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin.
Arvoisa vastaaja Etsin netistä eri maiden kaupunkien vaakunoita. Löysin seuraavat etsimäni. Moskova, Minsk, Tulsa, Lontoo, Metz, Hsinchu Taiwanissa, New York,… 787 10.8.2015 Vaakunoiden käyttö on ollut eurooppalaiseen, länsimaiseen kulttuuriin kuulunut tapa. Keskiaikaisen ritariyhteiskunnan tunnusmerkistä sen käyttö on levisi jo keskiajalla niin, että sukujen lisäksi myös kaupungit, valtiot ja yhteisöt saivat omat vaakunansa. Vahvat, vapaat Ranskan ja Saksan kaupungit ottivat 1200-luvulta alkaen vaakunoita käyttöön ja tapa levisi eri puolille Eurooppaa. Länsimaisen kulttuurin ulkopuolella vaakunoita on totettu käyttöön, mutta käytäntö ei ole yleismaailmallinen. Heraldry of the World -verkkosivusto kertoo, että Kiinassa ei käytetä alueiden ja kaupunkien vaakunoita. Ainoana poikkeuksena on Hong Kongin ja Macaon alueet, joissa on käytössä historialliset, siirtomaa-ajalta periytyvät vaakunat. Lähteitä: http://...
Tahtoisin kysyä heraldiikkaan liittyvistä sanoista. Gunilla Besen (n. 1473-1553) vaakunakuvaa on ruotsiksi kuvattu sanoilla "sparre över en stolpvis ställd pil… 582 28.4.2015 Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena. Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä: - Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari) - Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara) - Kimmo Kara, Vaakunaselitys - Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer) Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Olen kiinnostunut Tallinnan vaakunoista. Niissä on kuvattu mm. kolmea "leijonaa" . Leijonista käytetään termiä "three lions passant guardant". Miten tuon voisi… 2149 7.6.2010 Tallinnan kaupungin suuressa vaakunassa: http://www.rk.ee/symb/tallinns.html on kuvattuna kolme kruunattua sinistä leijonaa (tai pantteria) kultaisella vaakunakilvellä. Vaakunakilven yläpuolella on hopeinen kypärä, jonka päällä punaiseen asuun pukeutunut kruunattu naishahmo. Nelijalkaiset vaakunaeläimet esitetään vaakunoissa tietyissä tyypillisissä asennoissa, joille on olemassa omat heraldiset terminsä. "Passant" tarkoittaa kävelevää eläintä, jonka toinen etujalka on nostettu ylös. "Guardant" (tai gardant) viittaa puolestaan kohtikatsovaan pään asentoon. Kolme vaakunaleijonaa on vanhimpia Tallinnan ja Viron symboleja. Ne periytyvät jo Baltian ristiretkien ajalta 1200-luvulta, ja Tanskan kuninkaan Valdemar II:n (1202-1241) vaakunasta....
Hyvää päivää! Sain mustavalkoisen kuvan Karjalan Jaakkiman knaapien vaakunasta. Isoäitini suku, Patrakka, oli osallinen. Mistä saisin tietoa asiasta? 1609 15.2.2010 Tarkempaa tietoa suomalaisten sukujen vaakunoista kannattaa tiedustella Suomen Heraldisesta Seurasta (http://www.heraldica.fi). Seuran kotisivuilta löytyy mm. tietoa vaakunaselityksestä ja porvarisvaakunarekisteri, joka sisältää 1300 vaakunapiirrosta selityksineen. Mikkelin maakunta-arkistossa (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…) säilytetään entisen Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja, joista maakunta-arkisto antaa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä.
Vaakunoista kuvia, maakunta- tai kaupunkien? 3185 10.1.2006 Suomen kuntien ja maakuntien vaakunat on esitelty Suomen kuntaliiton julkaisemassa kirjassa Suomen kuntavaakunat, maakuntavaakunat ja -tunnukset (2005). Vaakunat löytyvät myös netissä osoitteessa http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;85377;85008 (maakuntien vaakunat) sekä http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;341;85377;84531 (kuntien vaakunat).
Mitä Pomarkun vaakuna symboloi? 1240 12.5.2005 Pomarkun kunnan vaakunassa on kultakentässä sininen, sahakorkoinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin. Vaakuna kuvaa 5 maakirjataloa, jotka muodostivat 1500-luvulla perustan Pomarkun asutukselle. Talot sijaitsivat Pomarkun kirkonkylässä ja olivat nimeltään: Rossi, Nissi, Marttila, Lauri ja Savo. Lähde: Turun ja Porin läänin vaakunat, Nousiaisten väriteos 1990.
Pohjanmaan vaakunan historia ja värit. 2938 8.2.2005 Teoksessa Suomen kunnallisvaakunat v. 1982 mainitaan historiallisen Pohjanmaan vaakunasta seuraavaa: Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuina 2:2:2. Kruunu: kreivikunnan kruunu. Samoin tuossa teoksessa kerrotaan, että Pohjanmaan vaakunan tunnuskuvana ehti olla useita eri eläimiä. 1500-luvun lopulla vakiintui kuusi kärppää kuvaamaan jokien halkomaa maakuntaa. Tuukka Talvion teoksessa Suomen leijona v.1997 käsitellään maamme vaakunan lisäksi heraldiikkaa yleisemminkin. Siinä kerrotaan, että maamme historiallisten maakuntien vaakunat syntyivät 1500-luvulla. Silloin maakuntamme myös jaettiin herttua- ja kreivikuntiin. Pohjanmaa siis kuului jälkimmäisiin ja siksi sen vaakunan kruunu on...
Olen etsinyt Raision kirjastosta jos jostakin Metsäpirtin vaakunan kuvaa ja tuloksetta. Olisiko tiellä vinkkiä mistä sen voisi löytää? Olisin erittäin… 759 6.9.2003 Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
Mistä löydän Puumalan vaakunan kuvan. 903 17.10.2002 Puumalan vaakunan löydät esimerkiksi teoksesta Suomen kunnallisvaakunat, Suomen kunnallisliitto, [Hki], 1982, 2. täyd. ja tark. painos. Vaakunaan voi tutustua myös seuraavilla nettisivuilla http://www.puumala.fi/ http://www.ngw.nl/indexgb.htm
Millainen on kauniaisten kunnan vaakuna? 1030 3.11.2000 Kauniaisten kaupungin vaakunassa on sinisellä pohjalla kultainen, istuva, käpyänakertava orava. Oravan yläpuolella on kolme kultaista ruusuketta. Orava on kuvattu "tyypillisessä" istuma-asennossa, siis sivusuunnasta. Oravan kynnet ovat punaiset. Käpy musta. Löydät kuvan vaikkapa teoksesta "Mitä Missä Milloin -- kansalaisen vuosikirja ; 1994" tai Kauniaisten kaupungin kotisivulta osoitteesta http://www.kauniainen.fi
En kertakaikkiaan löydä internetistä Suomen kuntien vaakunoiden selityksiä. Tarvitsen välttämättä ja pikaisesti Pattijoen kunnan vaakunan virallisen… 797 14.8.2000 Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin. Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea." Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
Miltä sivuilta löytyy Kymenlaakson vaakuna? Ei Kymenlaakson liiton vaakunaa. 908 11.5.2000 Osoitteesta http://www.student.oulu.fi/~oraivio/lippulait_4.html#4e löytyy Manner-Suomen uusien maakuntien, myös Kymenlaakson, vaakunat.
Komunalvåpen i Villmannstrand. 811 8.5.2000 Hoppas jag förstod rätt: Du söker Villmanstrands stads vapen. Du kan gå in på webben och till adress http://www.ekarjala.fi/EK%20kunnat%20htm.htm Lappeenranta = Villmanstrand (på vapnet är en vild man med en stor klubba avbildad). Om Du dessutom vill ha allmän information om staden, klicka i så fall på vapnet och Du kommer in på V:strands stads hemsida; där finns information på flera språk, bl.a. på svenska.
Hyvät kirjastotädit/-sedät, tarvitsen tietoa Carl Olof Cronstedtin (1756-1820) suvun vaakunasta ja siihen liittyvästä "salaperäisestä" tarinasta. Löysin… 1137 8.3.2000 Pieni värikuva suvun vaakunasta löytyy teoksesta "Finlands ridderskaps och adels vapenbok" vuodelta 1889. Teos löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Kirjaa voi tutkia vain kirjastossa. Varastostamme löytyy myös Cronstedtin elämäkerta "Odelberg: Viceamiral Carl Olof Cronstedt", josta en vaakunan tarinaa pikaisella selailulla löytänyt. Teoksesta "Finlands adels kalender" 1998 löytyy mustavalkoinen kuva vaakunasta ja tiedot suvun nykyisistä jäsenistä, jotka varmasti tietävät jotain vaakunan taustasta.
Mistä löytyisi kuva (mieluummin värikuva) Ruotsin ritarihuoneeseen merkityn nyttemmin sammuneen aatelissuvun Segebade von Krummenhagen vaakunasta. 2716 25.2.2000 Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä. Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:...