Miten hyttysistä voi päästä eroon mökillä? |
136 |
|
|
|
Aluksi on todettava, että hyttysistä kokonaan eroon pääseminen saattaa olla mahdotonta eikä ole olemassa yhtä taattua keinoa, jolla niitä voisi vähentää omassa pihapiirissä.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) sivulla, jossa käsitellään hyönteismyrkkyjä ja karkotteita neuvotaan näin: "Paras suoja hyönteisiä vastaan on peittävä vaatetus. Kotipihalla hyttysiä voi myös yrittää vähentää poistamalla seisovan veden altaat, joissa hyttyset lisääntyvät. Hyttyset eivät myöskään viihdy avoimella pihalla." Jos mökki on veden äärellä tai metsäisessä paikassa, valitettavasti kyseistä neuvoa voi olla vaikea toteuttaa. Tukesin ohje jatkuu: "Hyönteisten torjuntaan on olemassa kahdenlaisia valmisteita: hyönteiskarkotteita ja hyönteismyrkkyjä.... |
Mitä on pyrethrum ? Mitä siitä valmistetaan ja missä sitä kasvaa? |
891 |
|
|
|
Pyretriini on dalmatianpietaryrtistä (tunnetaan myös dalmatiapäivänkakkarana) peräisin oleva ainesosa, josta valmistetaan jauhetta tuhohyönteisten torjuntaan. Se on ainoa luomuviljelyssä hyväksytty tehoaine.
Pyrethrum laskettiin ennen omaksi suvukseen asterikasvien heimon taksonomisessa järjestelmässä, mutta nykyisin siihen kuuluneet kasvit luokitellaan pietaryrtteihin (Tanacetum) ja krysanteemeihin (Chrysanthemum).
Dalmatianpietaryrtti (dalmatianpäivänkakkara), Tanacetum cinerariifolium, gråkrage, dalmatinerkrage (puutarha.net)
dalmatianpietaryrtti - Tanacetum cinerariifolium | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Pyretriini ja pyretroidit - torjunnassa käytetyt tehoaineet - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Tehoaineet pyretriini... |
Onko lupiinin hävittämiseen minkäänlaista myrkkyä joka hävittäisi ainoastaan tämän vahingollisen kasvin? |
1321 |
|
|
|
Torjunta-aineet eivät ole kovin valikoivia, eikä lupiinille ole kehitetty omaa myrkkyä. Jos et jaksa kaivaa lupiineja ylös, voit niittää kasvuston muutaman kerran kesässä ja näin käydä väsytystaistelua. Lupiini leviää siemenistä, joten niittäminen kukintavaiheessa estää leviämisen. Torjunta-aineiden käyttöä kannattaa välttää viimeiseen asti kotipihassa ja muuallakin. Täältä löydät Helsingin kaupungin ohjeet vieraslajien torjumiseen: https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/vieraskasvien_torjunta.p… |
Onko jossakin julkisesti tietoja mitä kemikaaleja kaupungit käyttävät puistoalueiden hoidon yhteydessä esimerkiksi rikkaruohojen torjuntaan? |
112 |
|
|
|
En löytänyt tietoa julkaistuna. Löysin valtuuston päätöksen luopua glyfosaatin käytöstä, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-000554/ryja-2020-8/
Asiaa voi kysyä Kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkiympariston-…, ja ehkä myös yleisten töiden lautakunnasta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lauta…, joka on vuonna 2012 antanut lausunnon aiheesta, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-013812/ytlk-2013-9/ |
Tullilaboratorio valvoo suomeen tuotavien elintarvikkeiden torjunta-ainejäämiä, mutta kuka tekee sen suomessa kasvatetuille elintarvikkeille? |
200 |
|
|
|
Tullin elintarvikevalvonta tutkii kasvinsuojeluainejäämiä ja muita torjunta-ainejäämiä vihanneksista ja kasviksista.
https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/elintarvikkeet/mita-elintarvikkei…
Kotimaisia elintarvikkeita valvovat kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa kasvinsuojeluainejäämien valvonnasta voi kysyä Ruokavirastosta.
https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/torjunta-ainejaamat/
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
|
Mikä on/oli sinihappovaunu? Iäkkäällä äidilläni on sellainen vitsikäs sanonta, jos joku puhuu tai tekee jotain hoopoa, että "kohta pitää tilata sinihappovaunut… |
269 |
|
|
|
"Sinihappovaunu" oli syöpäläisten tuhoamista varten rakennettu vaunu, joka sisälsi sihihappokaasua. Ruotsalainen & Helin -toiminimi oli saanut luvan kaupungilla liikkuvan sihihappovaunun käyttöön vuonna 1933. Museoviraston sivuilta löytyy samalta vuodelta pari kuvaa sinihappovaunusta:https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:asiasana/value:%22sy…
Lähteitä ja lisätietoa:https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/files/20150507-YAM100211-1430992… |
Onko tutkimusta kuinka pian vesistöihin kulkeutuvat torjunta-aine jäämät vähenevät luomutuotantoon siirtymisen seurauksena? |
187 |
|
|
|
Ainakaan suomenkielistä tutkimusta tästä aiheesta ei näyttäisi löytyvän. Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisessä on tietty siirtymävaihe, jonka aikana tuotteita ei voida markkinoida luomutuotettuina, vaikka noudatetaankin luomuvaatimuksia. Esimerkiksi yksivuotisia kasveja voidaan markkinoida luomutuotettuina, kun kylvö on tapahtunut 24 kuukautta siirtymävaiheen alkamisen jälkeen. Muilla monivuotisilla kasveilla luomusatoa voidaan korjata vasta 36 kuukautta siirtymävaiheen alkamisen jälkeen. Siirtymävaihetta voidaan pidentää, jos lohkolla on aikaisemmin käytetty pitkävaikutteisia kasvinsuojeluaineita. Luomutuotantoon siirtyminen on siis kaikkinensa kohtalaisen pitkä prosessi.
Luomutietoverkosta löytyy lisää asiaa ja tutkimustietoa... |
Mistä kirjoista löytyisi tietoa ddt:stä? |
792 |
|
|
|
Kirja
SIISKONEN, HARRI
MYRKYTTÄKÄÄ, RUISKUTTAKAA, HÄVITTÄKÄÄ... : RUOTSALAISTEN JA SUOMALAISTEN MAATALOUDEN AMMATTILEHTIEN KASVINSUOJELUVALISTUS 1940-1980. HELSINKI : SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA, 2000,
sisältää DDT:n käytön historiaa Ruotsissa ja Suomessa ja yleisemminkin silloin kun aineen käyttö oli täällä vielä sallittua.
Kirja
TURUNEN, SEPPO
TORJUNTA-AINEIDEN VAIKUTUSTAVAT KASVEISSA JA ELÄIMISSÄ.[JOKIOINEN] : [KASVINSUOJELUSEURA], 1985,
sisältää tietoa DDT:n ja muiden hyönteisten torjunta-aineiden vaikutuksesta.
ARTO-tietokannasta löytyi seuraava artikkeliviite aiheesta:
Hildén, Olavi.
Hiljaisuus hiipii metsiin : elohopea ja DDT ovat tehokkaita myrkkyjä.
Julkaisussa: Suomen kuvalehti 1964 : 12-13, s. 34-35
Jos haluat... |
Monissa kasviksissa on tuoreen tutkimuksen mukaan paljon enemmän ylijäämiä torjunta- ym. aineista kuin mitä EU-normit saalisivat. Yleisimmin aineita löytyy… |
2639 |
|
|
|
Etsiskelin englanninkielisiä artikkeleita aiheesta. Lähes kaikissa lähteissä neuvottiin, että vesipesu juoksevassa vedessä on paras tapa päästä eroon vihannesten ja hedelmien torjunta-aineylijäämistä.
Kuoriminen kannattaa erityisesti silloin kun kyseessä on hedelmä tai vihannes, joka sitoo kuoreensa paljon torjunta-aineita. Persikat ja omenat ovat tutkimusten mukaan tässä suhteessa vaarallisimpia. Ulkomaiset omenat kannattaa siis aina kuoria. Environmental Working Groupin sivustolla on tutkimustuloksiin perustuva listaus hedelmistä/vihanneksista, jossa ensimmäisenä oleva sisältää keskimääräisesti eniten torjunta-aineita jne. Persikka pärjäsi tutkimuksessa huonoiten (sen kuorihan on hyvin pehmeä ja huokoinen). Parhaiten pärjäsivät... |
Mitä aineita sitrushedelmien pinnalla on ( säilöntä- ym. ) ja miten ne on poistettavissa turvallisesti - eli riittävän puhtaaksi jotta niitä voi käyttää… |
1684 |
|
|
|
Tuoreiden hedelmien pinnalla (myös sitrushedelmien)käytetään useita eri pintakäsittelyaineita: E901-E914. Näihin kuuluvat mm. mehiläisvaha ja kandelillavaha jotka muodostavat suojaavan pintakerroksen ja lisäävät kiiltoa.
Lisäaineiksi luetaan vielä 27.11-06 asti E 230-232. Nämä aineet: bifenyyli, difenyyli, ortofenyylifenoli estävät homeiden kasvun ja ne on sallittu ainoastaan situshedelmien pintakäsittelyyn. Mainitun päivämäärän jälkeen niiden käyttö on edelleen sallittu, mutta sen jälkeen ne luetaan torjunta-aineiksi.
Elintarvikeviraston sivuilta saat lisätietoa mainituista lisäaineista:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Sitrushedelmät käsitellään yleensä pakkausasemilla sienitautien torjunta-... |