tekstiiliteollisuus

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mulla on kotonani roskalavalta joskus parikymmentä vuotta sitten dyykattu todella upea ja lämmin villaviltti, jonka yhdessä kulmassa on valmistajan nimi Hämeen… 202 Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus). https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF… Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Kuinka teollinen pellava valkaistiin esim. Tampellassa? 180 Ennen kloorin ja kloorikalkin käyttöönottoa kankaat valkaistiin keittämällä niitä tuhkalipeässä ja sen jälkeen levittämällä ne auringonvaloon hangelle tai niitylle. Tätä toistettiin niin kauan, että saatiin haluttu tulos. Tällä tavalla valkaisu vei useita kuukausia kevättalven ja kesän aikana. 1800-luvulla keksittiin kloorin ja kloorikalkin käyttö valkaisussa. Tämä lyhensi siihen tarvittavaa aikaa huomattavasti ja teki sen riippumattomaksi vuodenajoista. Ketovalkaisua kuitenkin jatkettiin yhdessä kloorivalkaisun kanssa pitkään. Runsaan vuosisadan ajan kloorikalkin käyttöön ottamisen jälkeen kankaita valkaistiin seuraavasti: 1) kalkkikeitto 5 tuntia, 2) pesu ja hapotus, 3) sooda–lipeäkeitto 5 tuntia, 4) levitys kedolle 5–7 päiväksi, 5)...
Mistähän löytäisin Valvillasta ja sen historiasta enemmän tietoa? 178 Teoksessa Wechteristä Valvillaan kerrotaan, että valtiovalta, Hyvilla ja Kaukomarkkinat neuvottelivat tavoitteenaan perustaa taloudellisesti terveellä pohjalla oleva yhtiö. Kaksi vanhaa, villakangasmarkkinoilla keskenään kilpaillutta yritystä yhdistettiin 1.2.1978 alkaen valtionyhtiöksi, Valvillaksi. Toiminta järjestettiin niin, että Hyvinkäällä kehrätään ja Turussa kudotaan. Yhtiöstä annetaan lukuja kuten liikevaihto v. 1978-1987 ja kertotaan henkilöstöstä sekä mainitaan vähintään 30 vuotta palvelleita nimiluettelona. Valvilla Oy perusti vuonna 1981 Hyvinkään tehtaalleen museon vaalimaan kotimaisen villateollisuuden perinteitä. Esineistön lisäksi museo sisälsi tehtaan insinöörien kokoaman“historiallisen arkiston”, johon kuului Valvillan...
Minulla on pienten lasten neuleinen ns. kypärämyssy, ostettu kirpputorilta 1990-luvun alussa, joten on valmistettu varmaankin jo ennen 1990-lukua. Lakin… 199 Kuten wikipedian artikkelissa todetaan, suomalaisten vaatetehtaiden luetteloon ei ole sisällytetty aivan pienimpiä ja lyhytaikaisimpia lähdekirjallisuudessa mainittuja yrityksiä. Helsingin Neule Oy lienee ollut pienehkö vaateompelimo, eikä siitä verkkohaulla tosiaan löydä mitään tietoja. Myöskään kirja Kansakunnan vaatettajat ei mainitse yritystä. Helsingin Sanomien aikakone antaa sen verran tiedonripettä, että yrityksen sijainti selviää. Helsingin Neule Oy toimi osoitteessa Sturenkatu 9. Kuten Kaija Nenosen toimittama teos Herrasväen ja työläisten kaupunki kertoo, kyseessä on vuonna 1946 valmistunut asuintalo, jonka kivijalassa toimi vielä 1980-luvun alussa useita liikkeitä: Siivouspiste Oy, paperi- ja kemikalioliike, elintarvikeliike E...
Onko mahdollista saada tietaa Vanhasta Viipurista 1920-30 luvun vaihteessa eraan liikkeen/vaatetus tehtaan nimi ja kaupungin osa? Kysessa on tehdas/kangas… 3117 Näiden tietojen perusteella on vaikea tunnistaa kysyttyä yritystä. Vastaajan ulottuvilla on joitakin 1920- ja 1930-luvun yrityshakemistoja, joista ainakin seuraavia mahdollisuuksia. FINNISH DIRECTORY OF MANUFACTURES, MERCHANTS AND SHIPPERS 1932 / julk. Suomen vientiyhdistys, 1931 trikootavaroita: Ester Honkanen, Juho Linnamo (Karjalankatu 23), G. That tehdasmaisesti valmistettuja pukuja: Karjalan puku (Brahenkatu 24), Puku-Keskus (Kannaksenkatu 29), J. A. Rissanen/Merchant (liike Pohjolankatu 3) paitoja, kauluksia, alusvaatteita: A. Himanen (Brahenkatu 17), korsetteja: Hilma Rouvinen turkikset ja päähineet: Kotimaan lakkitehdas (Tienhaara, myymälä Pohjolankatu 1), Juho Linnamo (Karjalankatu 23), Suomen lakkitehdas (Koivistonkatu 1)...
Millaisia televisio-ohjelmia Kambodzhassa katsottiin ennen punakhmerien aikaa, siis ennen vuotta 1975? Rinta rinnan amerikkalaisia ja paikallisia? Millaisia… 1220 Televisiolähetykset alkoivat Kambodzassa vuonna 1966 ja jatkuivat vuoteen 1975, jolloin tv-studiot tuhottiin. Ohjelmista en valitettavasti onnistunut löytämään tarkempaa tietoa. Cambodian Center for Independent Median vuonna 2009 julkaistussa raportissa (http://www.scribd.com/doc/52678581/Enhancing-Independent-Media-in-Cambo…) kerrotaan, että televisio toimi hallituksen tiukassa valvonnassa. Samaan aikaan länsimaisten toimittajien pääsy maahan kiellettiin ja vuonna 1972 National Radio of Cambodia lähetti ainoastaan vanhojen musikaalien ja draamojen uusintoja pelätessään rikkovansa uutta, kiristynyttä lainsäädäntöä. Kambodzan mediahistoriasta löytyy englanninkielinen artikkeli Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Media_of_Cambodia....
Voisiko saada listauksen 1800-luvun lopun 1900-luvun alun teollisuusmiesten elämäkerroista. Erityisesti tekstiiliteollisuuteen liittyvistä (esim. Alfred… 1098 Oletettavasti tarkoitetaan suomalaisia tai Suomessa vaikuttaneita henkilöitä. Valitettavasti tällaisen listan tekeminen näyttää olevan aika hankalaa. Monet varhaisemman teollisuutemme suurmiehistä olivat monialayrittäjiä ja tekstiiliteollisuus lienee ollut useallakin ainakin jonkinlainen sivuhobby. Näyttää myös siltä, että monesta henkilöstä löytyy eniten tietoa heidän perustamiensa/johtamiensa yritysten historiikeista. Arto Seppälän kirjan Lanka läpi vuosisatojen : lukemisto suomalaisen tekstiiliteollisuuden vaiheista 1700-luvulta vuoteen 2005, jolloin alan työnantajain liitto täyttää sata vuotta. - Tekstiili- ja vaatetusteollisuus, 2005 mukaan tällaisia tuon ajan tekstiilialan yrittäjiä ja sijoittajia voisivat olla mm. Finlayson, James...
Haluaisin tietää teollisista neulekoneista, jotka neulovat tuotteen automaattisesti valmiiksi tuotteeksi, eikä esimerkiksi vain neulelevyksi. 1225 Ainakin Shima Seiki valmistaa neulekoneita, joilla voidaan neuloa tuote valmiiksi ilman jälkikäteen saumausta. Katso osoitteesta http://www.shimaseiki.co.jp/wholegarmente.html . Toinen nettiosoite, jota kannattaa tutkia, on http://www.artex-group.com/ . Tee hakuja Googlesta tai Altavistasta esim. hakusanoilla neulekoneet, knitting machines, wholegarment, 3-d knitting. Hämeen ammattikorkeakoulun Wetterhoffin yksikössä Hämeenlinnassa opetetaan ainakin jonkin verran teollista neulontaa, joten heiltäkin voisi ehkä pyytää lisätietoa. Kotisivun osoite on http://www.hamk.fi/ .
ETSIN KIRJOJA, JOTKA KÄSITTELEVÄT VAATETUKSESSA KÄYTETTYJÄ UUSIA TEKO- KUITUJA, ESIM. TENCEL YM. 733 Seuraavista kirjoista löytyy tietoa tekokuiduista: - Boncamper, Irma: Tekstiilioppi 1999 sekä Vaatetusalan materiaalit 2000 - Markkula-Teivaanmäki, Raija: Tekstiilitieto 1999. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Santsi-aineistotietokannasta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll