| Mietin lorupussien tekemistä myyntiin? Ajattelin käyttää tähän vain perinteisiä vanhoja suomalaisia lastenloruja, joiden kirjoittajaa ei tunneta. Joudunko… |
466 |
|
|
|
Korpelan tekijänoikeus-kirjassa http://bit.ly/2s0wnVt sanotaan esimerkiksi mietelauseiden kohdalla, että ne voivat olla niin vanhoja, että tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Mutta voi olla niin, että tekijänoikeudet ovat siirtyneet kääntäjälle.
Kannattaa tutkia tekijänoikeuslakia http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160972 ja lähettää kysymys Tekijänoikeussivustolle http://www.tekijanoikeus.fi/ .
Lisätietoa https://www.sanasto.fi/ .
|
| Olen tuottajana Viittomakielisessä kirjastossa. Kirjasto toimii yksinomaan verkossa osoitteessa www.viittomakielinenkirjasto.fi Kirjaston aineisto koostuu… |
598 |
|
|
|
Vaikka itse musiikki ja sanat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita, esittäjillä on ns. naapurioikeus esitykseensä, ellei toisin ole esitystä taltioitaessa sovittu (alkuperäisen videotallenteen tuotantoyhtiö on voinut "ostaa ulos" kaikki muut tekijät, sellainen on alalla tavallista). Kysymyksessä oleva ilmaisu "perinteisiä ja tuttuja" ei toivottavasti tarkoita, että mukana on tekijänoikeuden vielä suojaamaa musiikkia. Mutta lähdetään siis siitä, ettei ole.
Kysymyksessä on ilmaisu "Kaikki ovat suostuvaisia siihen, että...". Jos tällä tarkoitetaan, että kaikki - ei siis vain jotkut - esittäjät ovat antaneet suostumuksensa esitystensä julkaisemiseen verkossa, asia on kunnossa. Gramex valvoo esittäjien ja levy-yhtiöiden etuja, mutta jos kukaan... |
| Tarvisin häävideoihin pienen pätkän vapaasti käytettävää vanhaa musiikkia. Gramexista sain tietää että ennen vuotta 1962 ja sitä vanhempi äänitys on kaikin… |
1195 |
|
|
|
Tekijänoikeus.fi-sivuston mukaan äänitteen lähioikeudet (muusikot, tuottaja ym.) päättyvät 50 vuotta julkaisun jälkeen, jos äänite on julkaistu Euroopan talousalueen ulkopuolella. Sen sijaan ETA-alueella julkaistujen suoja-aika on 70 vuotta.
http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet/
Säveltäjän ja muiden luovien tekijöiden suoja-aika on 70 tekijän kuolemasta. Niinpä esim. J.S.Bachin (k. 1750) musiikki julkaistuna ennen vuotta 1942 on kaikin puolin vapaata.
Kirjaston kokoelmista vanhoja julkaisuja voi hakea esim. näiden hakusanojen yhdistelmällä: Bach historialliset äänitteet.
Outi-kirjastojen kokoelmissa vapaata Bachin musiikkia on mmm. oheisilla äänitteillä:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?... |
| Aikakausilehtien kuvamateriaalin käyttö kollaasissa, joka on esillä julkisessa tilassa. Millaiset tekijänoikeudet lehtikuvissa on, eli voiko niitä käyttää ja… |
2483 |
|
|
|
Tekijänoikeusasiat eivät ole yksiselitteisiä. Ne ovat paljon tapauskohtaisia. Esimerkiksi se, millaista kollaasia olet tekemässä, määrittää, tarvitaanko tekijältä (kuvaajalta)lupa kuviin. Onko tarkoitus tehdä taideteos?
"Kuvakollaasi saattaa koostua esimerkiksi valokuvista, piirroksista ja maalauksista tai niiden osista. Kuvakollaasin on yltääkseen teostasoon oltava itsenäinen ja omaperäinen. Lähtökohtaisesti kollaasin tekemiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien sen yksittäisten osien, teosten, oikeudenhaltijoiden lupa. Jos uusi teos koostuu pienistä kuvadetaljeista, jotka sellaisenaan eivät yllä teostasoon, ei lupaa tarvita."
https://wiki.aalto.fi/display/copyright/1.2+Kuvakollaasi%2C+muunnelma+j…
Valokuvista sanotaan tekijänoikeuslaissa... |
| Meillä Lapinjärven kirjastossa on meneillään Avi -hanke " Kaikkien kulttuurien kirjasto"- tarkoitus esitellä mm. venäläistä kulttuuria. Teemme mm. "infopaketin… |
700 |
|
|
|
Jos tarkoitus on laittaa nettiin katsottavaksi ja kuultavaksi suojattua musiikkia, tarvitaan toimintaan lupa, joka tulee myös jonkin verran maksamaan. "Miljoona ruusua" on suojattu kaikilta osiltaan. Sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen osalta luvan antaa Teosto, äänitteellä olevan esityksen osalta on käännyttävä Gramexin puoleen. Teoston lupien saaminen on rutiinia, mutta Gramexin valtuudet lupien myöntämiseen eivät kaikissa tapauksissa riitä. Asia kuitenkin selviää ottamalla yhteyttä. Teoston ja Gramexin virkailijat neuvovat ja laskuttavat.
On myös mahdollista, että tällainen käyttö hoituu Musiikkiluvat.fi -palvelun kautta (se on Teoston ja Gramexin yhteinen taustamusiikkilupia jakava organisaatio).
Teoston käyttöluvat: http://www.... |
| Voiko pienessä, kerhotyyppisessä kokoontumisessa näyttää elokuvan ilman esitysoikeuksia. Kyse ei olisi siis avoimesta tapahtumasta vaan pienen piirin… |
1033 |
|
|
|
Jos esityksen järjestää kirjasto, se on on julkista elokuvan esittämistä, vaikka tapaamismuotona olisi "pieni piiri". Kirjasto voi esittää suojatun elokuvan vain luvan perusteella, koska kirjaston toiminta ei koskaan ole yksityistä.
Jos kyseessä on elokuvakerho, jossa myös keskustellaan kyseisestä jaksosta, on ainakin teoriassa mahdollista vedota sitaattioikeuteen. Se kuitenkin edellyttää, että käsittely on selkeästi enemmän kuin jälkikäteinen keskustelu tyyliin "minusta tämä oli todella mielenkiintoinen jakso". Sitaattioikeus on sidottu tilanteeseen, jossa jonkun esitys (esimerkiksi alustus) vaatii havainnollistuakseen jakson katsomisen.
Heikki Poroila
|
| Haluaisin tietää, saanko ottaa internetti sivuilta piirustusmalleja ja käyttää niitä kirjoittamassani kirjassa. |
521 |
|
|
|
Tietämättä tarkemmin, mistä "piirustusmalleista" on kysymys, kysymykseen on mahdotonta vastata. Lähtökohtaisesti myös piirtämällä tehty malli voi nauttia tekijänoikeuden suojaa, jos se on omaperäinen (esimerkiksi yleistä sydämen muotoa ei kukaan voi omia itselleen). Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä tarjoten lisätietoja, voin yrittää vastata täsmällisemmin.
Heikki Poroila
|
| Tervehdys, meillä on meneillään Turun kaupunginkirjastossa digitointiprojekti ja haluaisimme digitoida verkkoon mm. teoksen S. Elmgren: Beskrivning öfver… |
541 |
|
|
|
Vuonna 1848 julkaistun teoksen tekijän Sven Elmgrenin oikeudet ovat rauenneet vuonna 1968. Tekijänoikeudellisesti vapaan kirjallisen teoksen uudellenjulkaisu ei synnytä julkaisijalle mitään oikeuksia itse sisältöön, joten kuka tahansa voi tehdä digitaalisen version alkuperäisestä painoksesta ja julkaista sen.
Heikki Poroila
|
| Järjestämme kirjastolla elokuvanäytöksiä eri ikäisille asiakasryhmille. Haluaisimmekin tietää mainontaan liittyen, että voimmeko käyttää elokuvaan liittyvää… |
353 |
|
|
|
Periaatteessa elokuvatallenteen kansikuvan käyttämiseen tarvittaisiin lupa, mutta vallitseva käytäntö on pitkälle sellainen, että jos kyseessä on ns. laillinen PR-käyttö, kukaan ei erikseen vaivaudu eikä oikeudenhaltija pahastu.
Tapahtumajulisteessa tehdään alkuperäisestä kannesta kopio, joka ei kuulu sinänsä kirjastojen oikeuksiin. Mutta vaikka kyseessä on muodollisesti tekijänoikeusrikkomus, siihen tuskin kukaan puuttuu. Tilanne voisi olla toinen, jos kansikuvaa käytettäisiin esimerkiksi piraattikopioiden mainostamiseen.
Tekijänoikeuslainsäädäntö on ajalta, jolloin nettiä ei ollut edes mielikuvituksessa olemassa. Monet modernin maailman tiedotuskäytännöt edellyttävät lupia, joiden saaminen käytännössä on työlästä kaikille osapuolille.... |
| Monet käyttävät kirjastojen poistokirjoja askarteluun. Tämä on kaiketi sallittua, mutta tarkalleen mikä lainkohta sallii tämän? Ja saako kaikkea… |
863 |
|
|
|
Kirjaston kirja on "teoskappale", jonka laillisesti hankkineella on oikeus tehdä sille melkein mitä vain. Tekijänoikeuslaki ei tosin puhu erikseen kirjan kuvien käyttämisestä askarteluun, mutta laki sallii (19§) mm. kirjan lahjoittamisen ja myymisen edelleen. Olennaista on, että teoskappaletta ei monisteta ja levitetä.
Tekijänoikeuslainsäädäntö lähtee ajatuksesta, että tekijän oikeus rajoittuu sen päättämiseen, milloin ja missä muodossa kopioita eli teoskappaleita levitetään. Kun teoskappale on laillisesti luovutettu pois, tekijän oikeudet siihen teoskappaleeseen raukeavat eli loppuvat käytännössä kokonaan. Kirjailija ei esimerkiksi voi kieltää normaalisti myydyn kirjan polttamista tai laittamista paperinkeräykseen. Sama periaate koskee... |
| Onko kirjastokortissa mahdollista käyttää lastenkirjallisuudesta tuttuja hahmoja tai hahmojen osia itse piirrettyinä versioina, esim. Pikku Myy, Mikko Mallikas… |
720 |
|
|
|
Lyhyesti voi vastata: ei saa käyttää ilman taiteilijan tai muun oikeudenhaltijan lupaa. Kirjaston täytyy julkisena laitoksena noudattaa tekijänoikeuslakia tiukimman mukaan, joten kannattaa toimia varman päälle.
Hahmot eivät ideoina nauti tekijänoikeuden suojaa, mutta jos Pikku Myyn tai Mikko Mallikkaan piirtää niin, että sen tunnistaa alkuperäisen piirtäjän toteuttamaksi ideaksi, tarvitaan ilman muuta lupa. Käytännössä myös vakiintuneet nimet ovat suojattuja siten, ettei voi piirtää ihan toisenlaista hahmoa ja nimittää sitä Pikku Myyksi. Harry Potter on tässä joukossa hiukan eri asemassa, koska ei ole olemassa yhtä, kaikkien tuntemaa kuvittajaa, vaan eri maissa eri taiteilijat ovat tehneet kirjasarjan kansia. Siten on mahdollista piirtää... |
| Käytin opinnäytetyössä A4 piirrosta, jossa on tekijän signeeraus (etukirjaimet ja vuosi). Oppilaitos osti tämän piirroksen tätä varten. Tämä piirros tuli… |
601 |
|
|
|
Vakiintuneen hyvän tavan mukaista on tällaisissa tapauksissa mainita selkeästi, kenen piirroksesta on kysymys. Jos kyse on vain nimen etukirjaimista ja vuosiluvusta, tätä ei voi pitää riittävänä informaationa eli kyllä olisi ollut syytä erikseen avata opinnäytteen lukijalle, kuka nimikirjainten takana on. Käyttö oli laillista, mutta ei siis aivan "hyvän tavan mukaista".
Heikki Poroila
|
| Aion esittää kirjastossamme elokuvia, joissa on lainausoikeuden lisäksi esitysoikeus, tämä lienee sallittua? Leffojen markkinoiminen asiakkaille vähän… |
640 |
|
|
|
Kun elokuvatallenteelle on hankittu lainaus- ja esittämisoikeus, itse esittämisen lisäksi myös esityksen mainostaminen on laillista.
Laki on tosiaan kirjoitettu sillä lailla, että niin lainaus- kuin esittämisoikeuskin on sidottu kirjaston tapauksessa fyysiseen teoskappaleeseen. Käytännössä asialla tuskin on merkitystä, mutta jos se oikeuksilla varustettu on käsillä, aina varminta käyttää juuri sitä.
Heikki Poroila
|
| Terve! Mulla on paljon CD-elokuvia Venäjän ja Englannin kielillä. Lisäksi mullakin on tosi hyvät sanakirjat ja muut oppikirjat Englannin-Venäjän kielillä,… |
509 |
|
|
|
Tekijänoikeussyistä kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa edes maksutta elokuvaa yksityishenkilöiltä.
Kirjamuotoisia yleisten kielten perussanakirjoja on kaikissa kirjastoissa yleensä hyvät valikoimat, joten niille tuskin on suurempaa tarvetta lahjoituksinakaan. Jos lähikirjastossasi on ns. kierrätyskärry, sinne kannattaa vielä itselle tarpeettomat julkaisut. Sinne voi jättää myös elokuvatallenteita.
Heikki Poroila
|
| Asiakas haluaisi luovuttaa lehdissä julkaistuja tekstejään kirjastoomme www.tarinoideninari.fi sivustolle tallennettavaksi. Alkuperäisiä käsikirjoituksia… |
463 |
|
|
|
Vain kirjoittaja itse tietää, onko hän tehnyt teksteistään erillisiä sopimuksia niitä julkaisseiden lehtien kanssa. Jos mitään kertakaikkista oikeuksien luovutusta ei ole tapahtunut (sellaisesta täytyy olla mustaa valkoisella) eikä kirjoittaja ole ollut lehtiin työsuhteessa, jonka puitteissa tehdyt jutut ovat voineet siirtyä kustantajan haltuun, ei tekstien kopioimiseen ja julkaisemiseen uudelleen ole estettä.
Toimittajalle ei synny tekijänoikeutta, ellei hänen osuutensa ole niin merkittävä, että hänet voidaan arvioida toiseksi tekijäksi. Pelkkä jutun tiivistäminen tai kirjoitusvirheiden korjaaminen ei tähän riitä.
Sillä, ovatko lehdet toiminnassa vai ei, ei suoranaisesti ole merkitystä asian laillisuuspuoleen. Jos alkuperäinen kirjoittaja... |
| Olen ostanut kirpparilta kirjoja, joissa on kauniita kuvia. Olen kiinnostunut askartelusta (erityisesti korttien tekemisestä), ja haluaisin tietää, voinko… |
663 |
|
|
|
Tekijänoikeussivuston mukaan "tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä". http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/ . Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa päätyttyä.
Kannattaa olla yhteydessä tekijänoikeudet omistavaan tahoon tai teoksen kustantajaan. Esimerksi WSOY:n sivuilla kerrotaan: "Kansikuvan tai kirjailijakuvan saa julkaista vain kirjasta/kirjailijasta kertovan artikkelin yhteydessä tai kirjan/kirjailijan markkinointiin liittyvissä julkaisuissa."
http://www.wsoy.fi/palvelut/medialle/
Otavan vastaava sivusto: "Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja... |
| Olen kirjoittamassa kirjaa, jonka aion julkaista tulevaisuudessa. Haluaisin käyttää lähteenä erästä gradua, jossa on haastateltu kirjani aihealueen henkilöitä… |
605 |
|
|
|
Suomen tekijänoikeuslain sitaattipykälä 22 on kirjoitettu sillä lailla väljäksi, että sitaatti kuin sitaatti on mahdollinen. Jossain määrin riippuu kuitenkin sitaattien määrästä ja niiden määrällisestä suhteesta muuhun tekstiin, pidetäänkö lainaamista "hyvän tavan" mukaisena. Esimerkiksi kirjaa, joka koostuu pääosin sitaateista, ei saa ilman lupaa julkaista.
Suomalaiseen hyvään sitaattitapaan kuuluu, että jos otetaan useita sitaatteja, jokaisen lähde ilmaistaan ala- tai loppuviitteellä. Sellainen ratkaisu, että asia kuitataan yhdellä maininnalla, on mahdollinen vain tapauksissa, joissa kaikki sitaatit ovat yhdestä lähteestä, jolloin jatkuva tarkka viittaaminen ei ole mielekästä.
Tarkalla viitteiden merkitsemisellä on myös se merkitys, että... |
| Haluaisin tietää, kuka omistaa esitysoikeudet Leni Riefenstalin vuoden 1936 Berliinin kesäolympialaisista tekemään elokuvaan "Olympia" (1938). Onko filmin… |
602 |
|
|
|
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa... |
| Meillä on sellainen ongelma, että olemme Oulun lähikirjastossa skannanneet kuvakirjojen kuvia ja näyttäneet niitä sitten satutunneilla samalla kun kirjaa on… |
810 |
|
|
|
Kirjastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta skannata tekijänoikeuden suojaamaa kuvakirjaa. Kuvakirjaa itsessään saa näyttää vapaasti, mutta skannaaminen tarkoittaa kopioimista, joka on sallittua vain yksityiseen käyttöön ilman lupaa.
Ilman lupaa skannatun eli kopioidun kuvan käyttö millä tavalla tahansa on tekijänoikeuslain vastaista. Skannattua kuvaa ei siis saa näyttää satutunnilla eikä sitä saa laittaa jakeluun. Kaikki kirjastojen toiminta on ei-yksityistä, eikä siinä yhteydessä on merkitystä käytetyllä tekniikalla. Intra ja GoogleDrive ovat tässä suhteessa samassa asemassa eikä salasanoilla ole merkitystä, koska alkuperäinen toimi on jo ollut luvaton.
Kirjastosta voi toki löytyä niin vanha kuvakirja, että kuvien tekijän kuolemasta on... |
| Asiakkaamme kysyi, voiko hän maalata Somersalon satujen kuvitusten hahmoista uusia hahmoja. Poikkeaisivat alkuperäisestä, lähinnä naivistisia. Haluaisi… |
581 |
|
|
|
Aiemmin tehtyä saa käyttää uuden luomisen virikkeenä, mutta lopputuloksen täytyy olla riittävän omaperäinen, jotta se saa suojaa uutena teoksena eikä loukkaa virikkeen antajan oikeutta. Rajanveto on aina vaikeaa, mitään tarkkaa rajaa ei ole olemassa, eikä myöskään laki sellaisesta puhu. Viime kädessä oikeus joutuu sitten tulkitsemaan uuden teoksen itsenäisyyden asteen, jos alkuperäinen tekijä nostaa syytteen plagioinnista.
Maalausten asettamiseen esille kirjastossa ei ole estettä. Teoriassa voisi käydä niin, että oikeuden päätöksellä plagiaateiksi tuomitut teokset pitäisi poistaa näkyvistä, mutta se olisi pitkä prosessi eikä ehtisi näyttelyyn vaikuttaa. Sen sijaan pysyvästi esimerkiksi kunnan julkisiin tiloihin asetettavan teoksen kohdalla... |