Olisin kysynyt onko vielä vapaana lainattavaksi tulevan lauantain 13.1 pääsylippu kahdelle Vantaan Näyttämön Kumihanska esitykseen? |
68 |
|
|
|
Vantaan Näyttämön Kumihanska-esitykseen ei ole enää valitettavasti lippuja vapaana. |
Oopperassa, kuten teatterissakin on "soitto" lämpiössä oleville katsojille, että tietävät milloin esitys alkaa tai jatkuu. Onko tällä "soitolla" jotain muuta… |
137 |
|
|
|
Soitoille ei ole omaa nimitystään. Puhutaan myös sisäänsoitosta. Yleensä kuitenkin mainitaan, monesko soitto on kyseessä: ensimmäinen soitto, toinen soitto ja kolmas soitto.
Suomen Kansallisoopperan sisäänsoiton melodia on Fredrik Paciuksen oopperasta Kung Karls jakt (Kaarle-kuninkaan metsästys). Se oli ensimmäinen suomalainen ooppera, ja se kantaesitettiin vuonna 1852. Libreton oopperaan kirjoitti Zacharias Topelius.
https://www.kansallisteatteri.fi/serve/teatterisanasto-kansallisteatter…
Suomen Kansalliooppera/Arkisto
|
Etsin tietoa siitä, mikä oli teatteriryhmä, joka oli kiertueella ja esiintyi Suonenjoella huhtikuun puolen välin tuntumassa vuonna 1946. Mikä lehti voisi olla… |
149 |
|
|
|
Ilmoituksia Suonenjoen kulttuuririennoista kannattanee etsiä maakunnan ykköslehdestä Savon Sanomista. Lehden 40-luvun numeroita on toistaiseksi saatavissa ainoastaan mikrofilmeinä. PIKI-kirjastoihin niitä on mahdollista saada kaukolainana (https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=3).
Varsinaisten kiertueteatterien kultakausi päättyi 20-luvun alussa. Tämän jälkeen teatteritarjonnasta huolehtivat pääasiassa julkisesti tuetut paikallisteatterit ja vakinaiset paikalliset näytelmäseurat. On mahdollista, että keväällä 1946 Suonenjoella on käynyt esiintymässä maakunnan "ykkösteatterin" näyttelijöistä koottu ryhmä. Toisaalta myös maaseudulla toimineiden aatteellisten järjestöjen näytelmäseurat tekivät esiintymiskiertueita lähialueillaan.... |
Erään helsinkiläisen SNS-osaston pöytäkirjassa vuodelta 1952 puhutaan Suomen työväenteatterin kannatusyhdistyksestä. Osasto kuului kannatusyhdistykseen… |
130 |
|
|
|
Suomen Työväen Teatteri mainitaan Pentti Paavolaisen Suomen teatterihistoriassa, Teatterikorkealoulun julkaisusarjassa 53, luvussa 5.5 1950-luvun teatterin eriytyneet henkiset piirit. Paavolaisen mukaan mainittu teatteri näytteli Koiton talossa ja toimi vuoteen 1958. https://disco.teak.fi/teatteri/5-5-1950-luvun-teatterin-eriytyneet-henk…
Yhteisluettelo Finna:fi:stä löytyy Hanna Korsbergin artikkeli Uuden kulttuuripolitiikan haasteet ja Valtion teatterikomitea 1945-46, jonka sisällöstä mainitaan Suomen Työväen Teatterin (1945-1957) perustaminen. Finnassa myös kaksi kuvaa Suomen Työväen Teatterin esityksistä. Aineistot ovat Kansalliskirjaston ja Kansan Arkiston kokoelmissa. https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=%22suomen+... |
Lilla Teaternissa menee (jossain vaiheessa) MURFARS MAUSER - näytelmä. Haluaisin tietää miten esittelyteksti tai kuvaus menee Suomeksi. Ruotsinkielellä on… |
212 |
|
|
|
Näytelmän esittelyteksti löytyy Helsingin kaupunginteatterin sivuilta sekä ruotsiksi että suomeksi https://hkt.fi/esitykset/morfars-mauser/.
Suomenkileinen kuvaus on ruotsinkielisen jälkeen. |
Onko englanninkielisellä termillä "lobby card" suomenkielistä vastinetta? Suora käännös ("aulakortti") tuntuu hieman kömpelöltä. --- Lobby card = teatterien ja… |
584 |
|
|
|
Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista (KAVI) vastattiin, että Lobby Cardin suomenkielinen nimi on painokuva.
Elokuvateatterit ovat käyttäneet mainonnassaan trailereita, julisteita ja painokuvia sekä banderolleja ja/tai pahvisia ständejä. Lobby Cardin suomenkielinen nimi elokuvateattereissa on ollut painokuva, mutta myös termiä valokuva on käytetty,vaikka lobby card/painokuva ei olekaan aito valokuva, vaan rasteripohjainen painettu kuva. Ennen painokuvien tuloa elokuvateatterit käyttivät julisteiden lisäksi oikeita valokuvia, mutta niistä luovuttiin pikkuhiljaa vuosikymmeniä sitten painokuvien ollessa halvempia ja helpompia tehdä.
|
Mummuni EH s. 1896 Hämeenlinnassa. Hänestä on suvun piirissä kerrottu, että hän olisi näytellyt Hämeenlinnan Työväen näyttämöllä viime vuosisadan alkupuolella… |
755 |
|
|
|
Olisiko näistä aluksi apua:
Kaukovaara, K.
Hämeenlinnan työväennäyttämö : 25 vuotta taipaleella. - Kustantaja tuntematon, 1928. - 126 sivua, kuvitettu
Kanerva, Akseli
Hämeenlinnan työväenyhdistys 1888-1938 : 50-vuotistaipaleelta. - Hämeen Kansa, 1938. - 96 sivua, kuvitettu
Näitä kirjoja on pääkaupunkiseudulla ainakin Työväenliikkeen kirjastossa (http://www.tyovaenperinne.fi/ )
----------
Hämeenlinnassa ilmestyivät tuohon aikaan sanomalehdet
Hämetär
Hämeen voima (sosiaalidemokraattinen)
Hämeen Sanomat
Näitä lehtiä voisi lukea Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/ ). Vuoden 1910 loppuun ilmestyneet sanomalehdet voi lukea netistä (http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm… ).
----------
Työväen... |
Mariinski teatteri Pietarissa remontoitiin vuonna 1886, mutta mitä siinä remontissa tehtiin, asenettiinko sähkövalot näyttämölle? Kaikki tieto tehdystä… |
762 |
|
|
|
Lukuisilla venäläisillä verkkosivuilla (myös Mariinski-teatterin omalla sivulla) kerrotaan, että teatteriin rakennettiin 1885 lisärakennus. Rakennukseen tuli työhuoneita, harjoitustiloja, sähkövoimala ja pannuhuone. Sen sijaan näyttämön tai näyttämötekniikan uusimisesta ei viittauksissa puhuta. Verkosta löytynyt Pietarin teatterien opas vuodelta 1994 toteaa näin: ”--- teatteria rekonstruoitiin välillä 1885 – 1894, mutta olemassa olevien tietojen mukaan uudistukset eivät koskeneet näyttämöä eivätkä katsojapaikkoja”.
Sähkövalaistusta alettiin ottaa käyttöön Mariinski-teatterissa jo 1884. Asiasta mainitsevat monet venäläiset verkkolähteet. Artikkelissa ”Teatterinäyttämön valaistus: historiallinen essee” (Освящение театральной сцены:... |
Onkohan Jyväskylän kaupunginteatterin käsiohjelmia lainattavissa vuosilta 1961-1965? Niissä teatterinjohtaja Matti Tapio kirjoittaa Teatterikuulumisia. |
1112 |
|
|
|
Käsiohjelmia ei ole kirjastoissa lainattavana. Eri teatterien käsiohjemia on kerätty Kansalliskirjastoston pienpainatekokoelmaan. Teatteriohjelmat voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston Fennica-lukusaliin. Tarvittaessa niitä voi tietysti myös kopioida.
Tietoa Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/pienpaina…
|
Vieraileeko Lahden Kaupungin Teatterin näytelmä "Hannah ja rakkaus" vielä pk-seudulla (vieraili 2011 Helsingin Stoassa) ? |
746 |
|
|
|
Korjaamo Teatterista vastattiin, että näytelmän Hannah ja rakkaus ensi-ilta oli Korjaamo Teatterissa 18.8.2011. Näytelmää esitettiin lisäksi loppuvuodesta myös Stoassa. Keväällä 2012 näytelmää esitetään Lahden kaupunginteatterissa. Lahden jälkeen näytelmä vierailee Turun kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Näillä näkymin ei ole tulossa enää vierailuja pääkaupunkiseudulla.
|
Ketkä ovat olleet Jyväskylän kaupunginteatterin johtajia sen perustamisesta lähtien ja kuinka kauan kukin virassaan? |
1476 |
|
|
|
Jyväskylän kaupunginteatteri perustettiin 1961.
Johtajat:
Matti Tapio 1961-65
Tauno Lehtihalmes 1965-72
Lauri Tarkiainen 1972-73
Jotarkka Pennanen 1973-77
Jarmo Inkinen 1977-78
Ari Kallio 1978-84
Aimo Hiltunen 1984-89
Kurt Nuotio 1989-92
Rauli Jokelin 1993-97
Vesa Raiskio 1997-2000
Aila Lavaste 2001-2006
Reino Bragge 2006-2010
Lähde: Teatteri on tässä - Jyväskylän kaupunginteatteri 1961-2001
|
Oliko Filip Hjalmar Hahl Kansallisteatterin johtaja 1905-1907? |
1141 |
|
|
|
Rafael Koskimiehen teoksessa Suomen Kansallisteatteri 1902/1917 (Helsinki: Otava, 1957) kerrotaan, että Kaarlo Bergbomin väistyttyä Armas Järnefeltiä oli kysytty Kansallisteatterin johtajaksi. "Neuvottelut raukesivat kuitenkin pian Järnefeltin ilmoitettua valinneensa Tukholmassa tarjotun toimen. Kun tästä helmikuun alussa tuli tieto, johtokunta päätyi kahteen uuteen ehdokkaaseen: tohtori Jalmari Hahliin ja näyttelijä Adolf Lindforsiin. --- Jalmari Hahl nimitettiin johtajaksi helmi-maaliskuun [1905] vaihteessa." Seuraavan luvun otsikko on Jalmari Hahl johtajana 1905-07, ja Hahlin johtajakautta käsitellään melko pitkästikin (ss. 113-149).
|
Onko Wilden "The Importance of Being Earnest" esitetty Suomessa aikaisemmin ruotsiksi? Minkänimisenä? On muistikuva, että ainakin Vaasassa olisi. |
1415 |
|
|
|
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
|
Miten 13-vuotiaat seitsemännelle luokalle menevät tytöt voivat päästä jonkinlaiseen harrastelijateatteriin? |
1187 |
|
|
|
Kysymyksestäsi en saanut selvää oletko mahdollisesti tamperelainen vai jostakin kauempaa. Joten oletan, että asut Tampereella ja etsit tietoa, millaisia harrastajateattereita kaupungistamme löytyy.
Tampereen kaupungin nuorisotoimen sivuilta "Mitä tekisin? - palveluopas" http://www.tampere.fi/nuoriso/tekisin.htm
löytyy listaus tamperelaisista teatterialan järjestöistä, joten kannattaa aloittaa etsiminen sieltä http://www.tampere.fi/nuoriso/alasivut/tuvy.htm#teat
Ja kunhan taas kooulut alkavat, kannattaa kysyä vielä ilmaisutaidon tai muulta vastaavalta opettajalta, mihin kannattaisia vielä ottaa yhteyttä tai liittyä.
Vastaavasti jos asut muualla, ota yhteyttä paikkakuntasi nuoristoimeen.
|