talvisota

Tilaa aihepiirin talvisota RSS-syöte
77 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missä juokko osastossa aake lennart viitanen palveli? s. 310314 2709 Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko… Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…
Onko mikkelin pommituksista kirjaa 929 Mikkelin pommituksesta on olemassa monta kirjaa, tässä poimintoja: Asikainen: Tammenlehvän tarinoita, Hytönen: Perhe sodassa, Salovaara: Päämajakaupunki pommituksessa, Siiropää: Tehtävä Utissa sekä Aro: Mikkelin loppiaisaatto 1940 ja muita sodan ankaria päiviä
Minulla on sotahistorian alalta kaksi (helppoa) kysymystä, joihin en kuitenkaan ole löytänyt vastausta. Ne liittyvät isääni koskevaan sukututkimukseen. 1)… 1906 Helsingin Autokomppanian toiminta loppui talvisotaan, jolloin henkilöstö hajaantui eri joukko-osastoihin. Moottorialan varusmieskoulutus Taivallahden kasarmilla alkoi uudestaan 1947, jolloin Helsingin Komennuskomppanian Auto-osasto siirtyi sinne. Organisaatiomuutosten jälkeen koulutustoiminta siirrettiin 2002 Santahaminaan. Toiminta jatkuu nykyään Kaartin Pataljoonan Kuljetuskomppaniassa. Talvisodan historia 1-4 (Sotatieteen laitos 1977-1991) kertoo että Helsingissä perustettu 7. AutoK olisi keskitetty 16.10.1939 Nuijamaalle Kannaksen Armeijan alaisuuteen. Maaliskuun alussa 1940 7. AutoK kuului II Armeijakunnan Esikunnan alaisuuteen, ilmeisesti edelleen Nuijamaan suunnalla. Talvisodan ajalta 7. Autokomppanian sotapäiväkirjaa ei löydy...
Onkohan olemassa kirjaa Tuusniemen tai Outokummun sotaveteraaneista/sankarivainajista? 2658 Pelkästään Outokummun(entinen Kuusjärvi)eikä myöskään Tuusniemen sankarivainajista ole kirjaa olemassa. Kirjassa "Vapautemme hinta : talvisodan 1939-40 sankarivainajien muistojulkaisu" vuodelta 1941 on lääneittäin luettelot talvisodassa kaatuneista kuvineen. Tuusniemi ja Kuusjärvi löytyvät Kuopion läänin kohdalta. "Suomen rintamamiehet" -kirjasarjassa on luettelot sotiin osallistuneista ja heidän vaiheistaan divisioonittain. Arkistolaistoksella on tietokanta, josta voi hakea 1939-1945 Suomen sodissa menehtyneitä ja heidän henkilötietojaan myös kunnittain. Tuusniemi, Outokumpu ja Kuusjärvi löytyvät sieltä. Tietokannasta voi hakea myös henkilönnimen perusteella. Tietokannan osoite on: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ . Viitetietokanta...
Pakkaskysymyksiä Viime talvena 2010-2011 Ruotsissa Falunin seudulla oli kuulemma kovat pakkaset. Kuinka monta päivää oli kovimmat pakkaset ja kuinka monta… 1327 Falunissa näyttää olleen kylmä talvi 2010-2011. http://www.wunderground.com/ :n mukaan viime talvena joulukuun, tammikuun ja helmikuun puolivälin tienoilla käytiin reilussa 20 asteessa pakkasasteessa, ja helmikuussa noin 25 asteen pakkasia saatiin viisi päivää, alin lukema näyttää olleen 28 miinusastetta. Pakkaskelejä kesti aina maaliskuun loppuun, tosin lauhempina lukemina. Talvisodan pakkaslukemista kertoo Uusi Suomi -lehden artikkeli 15.12.2009: "Talvisodan kylmimpiin päiviin niin Helsingissä kuin Kuusamossakin kuuluivat 17. ja 18. tammikuuta. Helsingissä oli 17. päivänä koko sotatalven kylmin päivä: alimmillaan -32,9 ja ylimmilläänkin hyytävät -26,5 celsiusastetta. Seuraavana päivänä pohjoiseen sijoitetut sotilaat hytisivät...
Mistä tietoa Viipuriin sodassa jääneen setäni kohtalosta? 1436 Tietoja kannattaa lähteä etsimään sedän sotilaspassista, jos sellainen on tallella. Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa. Mm. seuraavilta nettisivuihin kannattaa tutustua: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… http://peda.net/veraja/lohja/mantynummi/yleiset/historia/kasit/iims/men… http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22932-20-prikaatin-kaatun…
Sain muutama vuosi sitten mummuni hautajaisissa tietää hänen olleen sodan aikana lottana. Nyt minua kiinnostaisi tietää mitä ja missä mummuni on sodan aikana… 3869 Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
Missä mahtoi olla 10. sotasairaala jatkosodan aikana? Isäni haavoittui lokakuussa 1941 Ylä-Syvärillä Sjargocerossa ja siirettiin sieltä 10. sotasairaalaan… 5304 10. sotasairaala sijaitsi Tampereella. Sen käytössä oli Tampereen yleinen sairaala, Hatanpään sairaala, Keski-Hämen parantola ja myöhemmin vielä osa Tampereen keuhkotautiparantolaa. Sairaalassa oli paikkoja yhteensä 720 sotilaalle ja 216 siviilille. Tampereen sotasairaalasta löytyi melko niukasti tietoa. Yllämainitut tiedot ovat Tamperen kaupungin Koskesta voimaa-verkkojulkaisusta,jota pääset lukemaan täältä: http://www.uta.fi/laitokset/historia/koskivoimaa/valta/1918-40/talvisot… Lisäksi Jussi Koivuniemi on kirjoittanut kirjan Sotasairaalatoiminta Nokialla 1940-1944, mutta en osaa sanoa missä määrin siinä käsitellään 10. sotasairaalaa, sillä sitä ei löydy Kouvolan kirjastoista. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainana halutessaan....
Onko olemassa minkäänlaisia kirjoja, joissa kerrottaisiin hevosten roolissa Suomen talvi/jatkosodassa? 3332 Hevosten roolista Suomen talvi- ja jatkosodassa kerrotaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa: Aaltonen, Ulla-Maija (toim.), Kiitos Suomen hevoselle siitä, että se oli mukana sotatiellä ja kärsi ja kesti Suomen ankarina vuosina. Art House, 1991 Ojala, Ilmari (toim.), Suomenhevonen Suomen puolesta 1939-1945. Karisto, 1997 Rislakki, Veikko (toim.), Hevosten sotasavotta : miesten ja naisten kertomaa suomalaisen hevosen osuudesta sodissamme 1939-1944. Suomen hippos, 1977 Aiheesta on tehty myös 37-minuuttinen dokumenttielokuva Urheat hevoset : hevonen sodassa (Maanpuolustuslehden kustannus), jota on saatavilla kirjastoista sekä DVD-levynä että videokasettina.
Tervehdys. Haluaisin tietää missä päin Suomea on kuvattu Parikan Talvisota-elokuva. Varmaan monessa eri paikassa. Entä Laineen ohjaama Tuntematon sotilas… 11141 Pekka Parikan Talvisota-elokuvan kuvauspaikoista löytyy seikkaperäinen selvitys Suomen kansallisfilmografian osasta 10 (1986-1990). Kuvauksia on tehty Kauhavalla, Kankaanpäässä, Seinäjoella, Ristiinassa, Keuruulla, Lapualla ja Hyvinkäällä. Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta on Suomen kansallisfilmografian viidennen osan (1953-1956) mukaan kuvattu Sipoossa, Imatralla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hangossa, Luumäellä, Rovaniemellä, Hattulassa (Parola), Ruokolahdella ja Miehikkälässä. Yhtä yksityiskohtaista selvitystä kuin Talvisodasta Tuntemattomasta sotilaasta ei kansallisfilmografiaan sisälly, mutta joidenkin yksittäisten kohtausten kuvauspaikoista löytyy lisävalaistusta esimerkiksi Timo Hirvosen toimittamasta kirjasta Koko kansan...
Selvittelen isäni kirjeitä rintamalta. Käsialasta on joskus hieman vaikea saada selvää ja olen epävarma yhdestä kenttäpostiosoitteesta, jonka hän ilmoittaa… 2227 Teuvo Rönkkösen kirjasta Talvisodan kenttäposti : maavoimien osoitejärjestelmä (Teuvo Rönkkönen, 1992) löytyy vastaukseksi Kpk 27 L 9068 Tämäntyyppiset osoitteet olivat käytössä 1.3.-30.11.1940. Osoite koostuu keskuskenttäpostikonttorin tunnuksesta (1.3. alkaen keskuskenttäpostikonttoreita oli kuusi; Kpk 27 toimi Imatran Rönkässä), yhtymän kenttäpostikonttorille annetusta tunnuskirjaimesta ja kullekin perusyksikölle annetusta peitenumerosta (9068 = 2./JR 14).
Mitä kirjoja voisitte suositella peruskoulun kahdeksasluokkalaisille talvi- ja jatkosotaan liittyen oheislukemistoksi, joissa käsiteltäisiin esim.: *… 3259 Talvi- ja jatkosotaan liittyviä tietokirjoja nuorille erikseen ei näyttäisi olevan. Perusteellisia, nuorillekin käyviä tietokirjoja voisivat olla vaikkapa nämä: Talvisodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (1999) ja Jatkosodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (2005). Dokumenttielokuva lapsille ja nuorille on Yleisradion tekemä Sotalapsen tarina / käsikirjoitus ja ohjaus: Kirsti Tulonen (YLE Tallennepalvelu, 2002, videokasetti). Tässä tietokirjoja kysymistäsi aiheista: Yleisteokset: - Sander, Gordon F. - Taistelu Suomesta 1939-1940 / Gordon F. Sander (WSOY, 2010) Sodan kasvattamat / [toimittaneet Sari Näre, Jenni Kirves, Juha Siltala] (WSOY, 2010) Sotainvalidit: -...
Löytyisiköhän teiltä listaa Suomen sotasairaaloista 1939-1945? Lähinnä Kollaan ja Savonlinnan seudun sotasairaalat kiinnostavat. 8642 Hyvä asiakas, Oheiseen luetteloon on poimittu tietoja eri lähdeteoksista keskittymällä toivomaanne alueeseen laajennettuna. Välirauhan tilannetta emme onnistuneet selvittämään. Tällöin luonnollisesti mahdolliset luovutetuilla alueilla sijainneet sairaalat siirrettiin muualle ja järjestettiin muutoinkin uudelleen. Jatkosota: 13.SotaS Viipuri/Lapinjärvi 17.SotaS Mikkeli 19.SotaS Savonlinna/Joroinen 22.SotaS Joensuu 25.SotaS Pälksaari 38.SotaS Lieksa 43.SotaS Rauha 66.SotaS Äänislinna 67.SotaS Salmi 68.SotaS Sortavala (peitelukukirjaan korjattu käsin: Joroinen) 64.Sv.S Viipuri (Sotavankisairaala) 65.Sv.S Lappeenranta (Sotavankisairaala) Lähde: Jatkosodan historia osa 6, WSOY 1994; Pentti Kopsa: Kenttäposti 1941-1945, Helsinki 1991;...
Suomen puolustusvoimien käyttämät sotilasarvoa ilmaisevat merkinnät (kauluslaatoissa ym.) ovat ymmärtääkseni vaihdelleet eri aikakausina. Esim. marsalkka on… 5603 Arvelen, että varsinaista vertailua kysymistänne eroista rinnakkain ei liene missään tuntemassamme teoksessa. Arvomerkit, virkapuvut ja niiden käyttö ovat myös jonkin verran muuttuneet viime sotien aikana. Perusteena asiaan on ollut * Valtakunnan puolustusvoimien virkapukuohjesääntö (V.P.O.), Helsinki 1930. Virkapukuja ja niiden osia piirroksina, ei värikuvia. Tarkka sanallinen selitys virkapuvuista ja niihin liittyvistä tunnuksista, eräistä varusesineistä ja merkeistä alkaen asepuvuista m/22 ja m/27. Ei suoraan vastaa kysymykseenne, koska kirjastostamme valitettavasti puuttuu osa em ohjesäännön lisäyksistä, lisämääräyksistä ja muutosversioista. Värikuvia ja lisätietoa löytyy mm seuraavista teoksista: *Petteri Leino: Asepuku m/36 vuosina...
Onko nettilinkkiä tai -palstaa, jossa talvi- ja jatkosodan aikaisten valokuvien avulla voi kartoittaa sotiin osallistuvien yhteisiä perimätietoja, kokemuksia… 2239 Puolustusvoimilla ei valitettavasti ole kysymänne kaltaista omaa palvelutoimintaa. Internetin kautta on tavoitettavissa lukuisia yhteisöjä ja sivuja, joilla käydään keskustelua muun ohella myös viime sodista ja niissä taistelleiden kohtaloista. Miten niiden piirissä käsitellään kuvamateriaalia, on hyvin yksilöllistä. Rintamamiesten lapset –niminen facebook näyttää sisältävän sekä tekstiä että kuvia. Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi löytyy foorumin alaosioita, joilla on käsitelty myös sotien aikaisten henkilöiden nimiä ja viitteitä. Viitteitä asioihin saattaa löytyä myös vaikkapa www.suomensotilas.fi –sivujen linkeistä vaikkapa eri yhdistysten ja kiltojen kautta. www.aamukampa.net/forum ”sodat” www.flightforum.fi (...
Mistä ja miten voisin saada sotilastietoja 1939 alkaen sodassa taistelleesta ja haavoittuneesta isästäni. Missä taistellut, joukko-osasto, missä haavoittunut,… 10317 Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella. Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa. Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
Kuinka monta ihmistä evakuoitiin talvisotaa ennen ja sen aikana? Toisin sanoen moniko joutui lähtemään kodistaan talvisodan takia? 1427 Kokonaismäärä lienee ollut yli 400 000. Silvo Hietasen tutkimuksen Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 : asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. - Suomen historiallinen seura, 1982. - (Historiallisia tutkimuksia ; 117) mainitsee s. 105, että kesällä 1940 siirtoväen määräksi arvioitiin 458 000 henkeä. Hietanen kuitenkin arvelee, että todellinen määrä oli noin 440 000, joista 6000 oli Oulun ja Lapin läänistä. Myöhemmässä artikkelissa Siirtoväkikysymys syntyy - ennakkonäytös vuosina 1939-1941, joka on ilmestynyt teoksessa Kansakunta sodassa 1 : sodasta sotaan. - Valtion painatuskeskus, 1989 Hietanen arvioi todelliseksi luvuksi 420 000 (s. 240). Lukumäärien eroihin saattaa vaikuttaa myös se seikka, että syksyllä 1939 ja sodan...
Onko kirjaa: Seppänen Tauno Nimike: Sotiemme aikainen Hyrynsalmi Luokka: 99.12 1191 Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole teosta Sotiemme aikainen Hyrynsalmi, mutta Kajaanin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan. Sen saa sieltä tilattua kaukolainana Jyväskylään (varausmaksu 1 €). Jos haluatte kaukolainata teoksen, ottakaa yhteyttä kaukopalveluumme: kaukopalvelu@jkl.fi tai puh. 014 266 4131. Kirjaa on myös Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Olen IB-oppilas ja kirjoitan tutkielmaa toisen maailmansodan muistelmista Suomessa, Neuvostoliitossa, ja Yhdysvalloissa. Voisitteko neuvoa miten loytäisin… 1626 Rajoitun tässä lähinnä talvisotaa käsittelevään kirjallisuuteen. Ulkomaiden suhtautumista talvisotaan on tutkittu varsin paljon, esim. Wahlbäck, Krister Veljeys veitsenterällä : Suomen-kysymys Ruotsin politiikassa 1937-1940. – WSOY, 1968. Peltovuori, Risto O. Saksa ja Suomen talvisota. – Otava, 1975. Peltovuori, Risto Suomi saksalaisin silmin 1933-1939 : lehdistön ja diplomatian näkökulmia. – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. Peltovuori, Risto Sankarikansa ja kavaltajat : Suomi kolmannen valtakunnan lehdistössä 1940-1944. – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. Clark, Douglas Liittoutuneet lähtevät talvisotaan : Englannin ja Ranskan Suomen-politiikka 1939-1940. – Otava, 1967. Nevakivi, Jukka Apu jota ei annettu : Länsivallat ja...
Löytyykö mistään talvisodassa mukana olleiden nimiä? en halua pelkkiä kuolleita. 20361 Moniosasisessa kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-1945 löytyy talvi- ja jatkosodassa olleiden matrikkeleja disioonittain. Lisäksi mm. useiden paikkakuntien veteraanijärjestöt ovat koonneet henkilöhakemistoja alueensa sotilaista. Näitä löytyy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi esim. tarkennetulla haulla yhdistämällä sanat talvisota ja matrikkelit. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, yhteystiedot: Kansallisarkisto Käyntiosoite: Rauhankatu 17 Postiosoite: PL 258, 00171 Helsinki Puhelin: 029 533 7000 Faksi: (09) 176 302 Sähköposti: arkisto[@]narc.fi Asiakaspalvelumme on keskitetty Rauhankadulle. Sotiin liittyvää materiaalia löytyy esim. Sotasampo.fi-palvelusta, mutta sielläkin henkilötiedot pohjautuvat enimmäkseen...