tähdet

13 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–13.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olen kuullut että silmissämme Auringon näennäinen koko taivaalla on puoli kaariastetta, kuten myös Kuun. Mutta mikä on Pohjantähden näennäinen koko… 60 Pohjantähden kulmaläpimitaksi on laskettu noin 3,12 millikaarisekuntia eli 0,000052 kaariminuuttia.Lähteet:How does north star look like?Revisiting the fundamental properties of the Cepheid Polaris using detailed stellar evolution models
Etsin lasten kirjaa (mahdollisesti kuvakirja) jonka muistan lapsuudestani 2000-luvun alusta. Muistaakseni kirja sijoittuu talveen ja siinä lennetään tähdestä… 184 Leena Laulajaisen ja Kristiina Louhin kuvakirjassa Valkoinen karhu ja Joulutähti karhu lentää tähdeltä toiselle etsimässä kadonnutta Joulutähteä. Matkallaan se kohtaa muiden muassa Kravun, joka leikkaa tähtiä, lasivuoren huipulla asuvan Yksisarvisen sekä Lohikäärme Huhin, joka kirjoittaa uudenvuodenkortteja. Kirjassa on 24 lukua, ja sitä voi lukea joulukalenterin tapaan joulua odotellessa.  
Haluaisin kirjan, josta näkisi tähtitaivaan tähtiä ja tähdistöjä. 247 Tein Helmet aun sanalla tähtitaivas. Rajasin sanan aiheeksi, materiaalin kirjaksi ja kielen suomeksi. Rajasin vielä kokoelman tietokirjoiksi ja aikuisten kokoelmaksi. Kokeilin samaa myös lasten kokoelma rajauksella (koska lastenkirjat ovat nykyään niin ihania) Voisit kokeilla aikuisten puolelta: Karttakeskuksen tähtikartasto : tähdet, kuu ja planeetat kuukausittain / [teksti, grafiikka ja kartat:] Stephan Schurig ; [suomennos: Eeva Mäkelä] tai   Suomen tähtitaivas : opas tähdistöjen ja planeettojen tunnistamiseen / Markus Hotakainen ; kartat: Stephan Schurig.  Helmet hakutulos Lasten puolelta sinua voisivat kiinnostaa:   Avaruus : koululaisen maailma / Heather Couper ja Nigel Henbest ; suomennos: Laura Haavisto tai   Polaris :...
Missä asti tähdet ovat? 531 Tähtien näkyminen Maasta käsin paljain silmin riippuu paitsi niiden etäisyydestä, myös koosta ja sitä kautta kirkkaudesta. Proxima Centaurin etäisyys Maasta on 4,27 valovuotta, mutta sen kirkkaus on vain noin 1/20 000 Auringon kirkkaudesta, eikä sitä siksi voi nähdä paljain silmin. Kirkkain taivaalla näkyvä tähti Sirius on 8,6 valovuoden päässä, mutta 22 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Orionin tähtikuviosta löytyvä Betelgeuse taas on 530 valovuoden etäisyydellä meistä, mutta sen kirkkaus on peräti 9 400 kertaa suurempi kuin Auringon. Betelgeusen massa on noin 15-17 kertaa Auringon massa ja sen säde on 630 Auringon sädettä. Se kuuluu suurimpiin tunnettuihin tähtiin. Kaikki paljain silmin näkyvät tähdet kuuluvat kotigalaksiimme Linnunrataan....
Kenen on runo, josta osa seuraavassa: Suvipäivästä talvea päin kun käännyin sairastain, niin vasta tähdet näin. Maan kadotin, maailmat sain. 212 Kyse on Viljo Kajavan runosta Tähdet, joka ilmestyi kokoelmassa Suljetuin silmin (1946).
Onko Pohjantähti magneettisen vai maantieteellisen pohjoisnavan yläpuolella? 246 Pohjantähti on maan pyörimisakselin eli maantieteellisen pohjoisnavan suunnassa.
Voinko tällä hetkellä, syyskuussa, nähdä Pohjois-Suomessa tähtitaivaalla Andromedan galaksin? Jos voin, niin missä kohtaa taivasta? 435 Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan verkkosivuilla on tähtikartta, josta voi valita sopivan näkymän paikkakunnan ja ajankohdan perusteella. Kartan avulla voi myös Andromedan paikallistaa taivaalta. Ursan sivuilla Andromedaa kuvaillaan syystaivaan kiiintoisimmaksi kohteeksi, ja sen kirkkaimmat ydinosat voi erottaa taivaalta paljain silminkin sopivissa olosuhteissa. Linkki tähtikarttaan: https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/ Tietoa syyskuun tähtitaivaasta ja Andromedasta: https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan/2017/syyskuu/tahtitaiv…
Taivaalla näkyy tälläkin hetkellä Otava-niminen tähtikuvio. Se on numeron 5 muotoinen ja muodostuu seitsemästä tähdestä. Mistä saan tietää kuinka pitkä matka… 1412 Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, sillä tähtien välisten etäisyyksien mittaaminen on hyvin vaikeaa. Lähes samanlaiseen kysymykseen on vastattu Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa myös aiemmin; suosittelen lukemaan vastauksen tästä: http://www.kysy.fi/kysymys/otavan-tahtikuvio-tunnetaan-ympari-maailman. Jos haluat perehtyä tarkemmin taivaankappaleiden välisiin kulmiin perustuvaan mittaustapaan, siihen löytyy ohjeita ainakin englanninkielisiltä sivustoilta: https://www.space.com/8319-measure-distances-night-sky.html https://www.quora.com/How-is-angular-distance-measured-in-astronomy.
Kysyn teiltä, koska en ole löytänyt vastausta kysymyksiini NASAn enkä ESAn sivuilta: Kuinka kaukana Maasta on lähin kiintotähti, ja millä menetelmillä etäisyys… 1891 Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti. Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km. Lähteet: Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006. Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut https://...
Etsin sopivaa suomenkielistä tietokirjaa, jossa olisi suomi-filmin elokuvatähtien esittelyjä ja valokuvia, mielellään mustavalkofilmin ajoilta, mutta myös… 1051 Filmitähtien aika : näyttelijöitä suomalaisen elokuvan kultakaudelta = Filmstjärnornas tid : Skådelpelare under den finska filmens guldålder = The film star era : actors and actresses from the golden era of Finnish cinema / toim. / red. av / ed. by Kai Vase Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura ; Helsingin kaupungin taidemuseo ; Suomen elokuva-arkisto, 2007. - 142 s. : kuv. ISBN 978-951-746-882-4 - valokuvateos suomalaisista elokuvatähdistä Rytkönen, Sisko: Ihanat naiset kankaalla : filmitähtiä suomalaisen elokuvan kultakaudelta Helsinki : Majakka, 2008. - 285 s. : kuv. ISBN 978-951-9260-88-4 - naistähtiä Katse kohti tähtiä: kotimainen elokuvatähteys ja sen ulkomaiset esikuvat / Jaakko Seppälä. - artikkeli teoksessa Suomalaisuus...
Olisin kiinnostunut tietämään lisää tähtitieteen teoriasta, johon kuuluu mm. punainen jättiläinen (kaaosteoriasta?). Kuka teorian takana on ja miltä… 1227 Punaiseksi jättiläiseksi kutsutaan tähteä, joka elinkaarensa loppupuolella laajenee voimakkaasti. Tähtien säteily (valo ja lämpö) syntyy jatkuvasta fuusioreaktiosta, jossa tähden sisältämä vety muuttuu heliumiksi. Kun vetyvarat alkavat loppua, fuusioreaktio siirtyy tähden keskiosasta sen ulkokerroksiin ja työntää samalla tähden pintaa ulommaksi. Samalla tähden lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi. Kaikkien tähtien elinikä on rajallinen, mutta vain riittävän isot tähdet muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi (pienemmät hiipuvat ja jäähtyvät ilman laajenemisvaihetta). Omasta Auringostamme tulee sellainen noin viiden miljardin vuoden kuluttua. Tähtien sisältämien alkuaineiden jäljille päästiin jo 1800-luvun loppupuolella, kun keksittiin...
Mihin Helmet-järjestelmän teosten tähditystä (lainaajan arvio 1-5 tähteä) käytetään? Pystynkö näkemään muiden tekemiä arvioita kirjoista ja levyistä? 905 Teosten tähditystä käytetään teosten arvioimiseen. Kun joku on lukenut, kuunnellut tai nähnyt jonkin teoksen, hän voi halutessaan laittaa siitä tähtien avulla oman mielipiteensä näkyville muille. Se on tiedoksi muille HelMet-järjestelmän käyttäjille, jotka mahdollisesti harkitsevat kyseisen teoksen lainaamista. Muihin tarkoituksiin sitä ei käytetä. Muiden arviot näet menemällä HelMet-järjestelmässä teoksen tietoihin. Jos tähdet ovat harmaita, teosta ei ole arvioitu. Jos kaikki viisi tai osa niistä on tummia, teoksesta on tehty arvio. Esim. Barack Obaman kirjasta Unelmia isältäni on tehty neljä arviota. Keskiarvo niistä on neljä tähteä. HelMetin kautta ei pysty näkemään kuka on nämä arviot tehnyt. Näkyvillä on vain lopputulos.
Mistä lastenkirjasta on runo, joka alkaa näin: "tähtiä jokainen rakastaa, iltaisin kun pakastaa." 1900 Runo löytyy teoksesta: Kaikkein kultaisin kirja (Tammen kultaiset kirjat; 66, Tammi 1991.) Runon suomennos on Marjatta Kurenniemen käsialaa.