| Onko jokin historiallinen selitys sille, että suomessa on appelsiini nimi eri hedelmälle kuin englannin apple eli omena? |
1063 |
|
|
|
Omena on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanan alkuperä on epäselvä. Appelsiini on tullut käyttöön suomalaisena sanana vasta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Se on lainattu varhaisruotsin sanasta ap(p)elsin, joka puolestaan on lainaa alasaksasta tai hollannista. Näissä kielissä appelsina on alkuaan yhdyssana, joka sisältää omenaa merkitsevän sanan appel ja Kiinaan viittaavan sanan sina. Sananmukaisesti appelsiini on siis "Kiinan omena". Appelsiineja alettiin tuoda Kiinasta Eurooppaan 1400-luvulla, ja tärkeiksi tuontisatamiksi muodostuivat Amsterdam ja Hampuri.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mikä on virallinen määritelmä sanalle "vähemmistö"? |
1379 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www.... |
| Teen diplomia keppihevosradan suorittamisesta. Kirjoitusasu aiheuttaa kuitenkin harmaita hiuksia. Mikä olisi oikea muoto seuraavista: Keppari-diplomi Keppari… |
200 |
|
|
|
Hei!
Hyvä kysymys. Periaatteessa tällaisessa asiassa kädet ovat vapaat, koska usein graafisen asun vuoksi halutaan diplomin nimi jakaa, tavuttaa tai muuten muotoilla ulkonäköön sopivaksi. Mikäli kuitenkin halutaan noudattaa kielioppisääntöjä, niin oikeaksi muodoksi on vakiintunut yhteen kirjoitettu muoto, kuten esimerkiksi Lukudiplomi tai Saimaannorppadiplomi, eli tässä tapauksessa Kepparidiplomi. |
| Ovatko sekä posteljooni että postiljooni hyväksyttäviä muotoja vai onko toinen suositeltavampi? |
1683 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan postiljooni on posteljooni-sanan vanhentunut muoto, mutta kumpikin muoto on hyväksyttävä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/posteljooni
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/postiljooni?source=suggestion |
| Miehellä on poika ja naisella tyttö. Mies ja nainen menevät naimisiin. Miksi nimitetään tyttöä ja poikaa, joilla ei ole yhteisiä vanhempia? Yhdessä jutussa… |
587 |
|
|
|
Äiti- tai isäpuolen poika, joka ei ole verisukulainen on velipuoli. Vastaavasti äiti- tai isäpuolen tytär, joka ei ole verisukulainen on sisarpuoli.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/velipuoli?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sisarpuoli?searchMode=all |
| Kumpi on oikein Kolmannessakymmenennessä ensimmäisessä Vai Kolmannessakymmenessä ensimmäisessä Vai jotain muuta |
261 |
|
|
|
Suomen kielessä sekä perus- että järjestyslukujen kaikki osat taipuvat. Oikea muoto on kolmannessakymmenennessäensimmäisessä.
Hyödyllistä tietoa muun muassa suomen kielen lukusanojen taivutuksesta voi etsiä Kielitoimiston ohjepankista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260#jarjestyslukujentaivutu… |
| Onko nimien ym. taivutus muuttunut? Ennen sanottiin Uoti Uodin, nykyisin Uotin Orpo Orvon nykyisin Orpon... |
899 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan erisnimiä kuuluisi pääsääntöisesti taivuttaa kuten vastaavia yleisnimiä, esimerkiksi Satu - Sadun. Tätä sääntöä ei kyllä läheskään aina noudateta esimerkiksi lehdistössä, mutta virallisesti nimien taivutusohje ei ole muuttunut.
Sitku ja niinku ovat puhekieltä eivätkä kirjakielen sanoja.
Erisnimien kirjoittaminen pienellä liittynee siihen, että tietokoneella tai puhelimella voi olla nopeampaa ja helpompaa kirjoittaa, jos ei käytä isoja kirjaimia. Viralliseen oikeinkirjoitukseen isot kirjaimet toki edelleen kuuluvat.
Koiran "hänittely" on uudehko ilmiö, ja sille voi olla useita syitä, esimerkiksi:
eläimen inhimillistäminen ja arvostuksen osoittaminen
englannin kielen vaikutus (eläimistä... |
| Mistä on sana lume tullut suomen kieleen? Sitä käytetään sanan vaikutus yhteydessä yhdyssanana. |
607 |
|
|
|
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/ |
| Olen suomen kielen opiskelija Tšekistä ja olen etsimässä kirjaa "Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa", jonka tarvitsen… |
195 |
|
|
|
Teosten skannaaminen ja lähettäminen digitaalisena ei ole mahdollista tekijänoikeudellisistakaan syistä. Aseman kello löi kolme kertaa -tietokirjaa näkyisi kuitenkin löytyvän runsaasti antikvariaateista. Lähettäminen Tšekkiin onnistunee maksua vastaan.
Menestystä gradu-työhön! |
| Voiko suomen kieli kadota kokonaan ja onko kielemme vaarassa hävitä? Kuinka paljon vierasperäisiä sanoja pitäisi olla sanavarastossa että kieli lasketaan… |
464 |
|
|
|
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen... |
| Mikähän on kulkurien keppi + nyytti -yhdistelmän nimi suomeksi? Millaista nimitystä tällaisesta on käytetty esim. käännöskirjallisuudessa? |
949 |
|
|
|
Hei! Vaikuttaisi siltä, ettei englannin kielen bindle-sanalle ole kummoisempaa suomennosta kuin kulkurin nyytti tai nyssykkä. |
| Lappee Lappeessa vai Lappeella |
355 |
|
|
|
Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) ohjeen mukaan paikannimi Lappee taipuu Lappeella.
https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi…
https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ |
| Kuinka kauan suomen kielessä on ollut sana tissi? |
383 |
|
|
|
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä |
| Onko olemassa kaksikielisiä kirjoja italia - ruotsi? Löysin netistä e-kirjoja lapsille, entä paperisia? |
134 |
|
|
|
Etsin muun muassa hakusanoilla tvåspråkiga, italienska ja svenska sekä Helmetistä että Finna.fi:stä. Valitettavasti tuloksia tuli kovin vähän. Helmet-kirjastoista ei löytynyt yhtään ja Finnan haulla vain yksi aikuisten runoteos Ovädret, joka on saatavilla Kaskisten kirjastosta.
Netistä löytyi ainakin Amazon-verkkokaupasta teos Svenska-Italienska Bilduppslagsbok med djur för tvåspråkiga barn Dizionario illustrato bilingue di animali per bambini.
Lähteet:
Amazon.com. https://www.amazon.com/ref=nav_logo
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Onko kirjoittaja sama kuin kirjailija? |
886 |
|
|
|
Kirjailija on kirjoittaja, mutta kaikki kirjoittajat eivät ole kirjailijoita, joten 'kirjoittaja' ei ole aivan sama asia kuin 'kirjailija'. Yksittäisestä teoksesta puhuttaessa voidaan kyllä sanoa, että kirjoittaja ja kirjailija ovat sama asia: kirjailija on teoksen kirjoittaja ja teoksen kirjoittaja on kirjailija.
Sanakirjamääritelmän mukaisesti kirjailija on "henkilö joka kirjoittaa (t. on kirjoittanut) kirjoja, vars. kaunokirjallisia teoksia". 'Kirjoittaja' voidaankin esittää hierarkkisesti 'kirjailijaa' ylempänä käsitteenä ja 'kirjailija' sen alakäsitteenä: kirjailija on kirjoja kirjoittava kirjoittaja, erotuksena muista kirjoittajista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kirjailija |
| Mikä on tämän substantiivin perustmuoto? Siis kun minulla on jotain syömmessäin, niin mikä on se, missä jotain on.. onko se perusmuoto: "syömmi" vai mikä? |
609 |
|
|
|
Syömmessäin-sanan perusmuoto on syän, joka on runollinen ja murteellinen muoto sanasta sydän.
Syän-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sana uistin.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_1_A-I.pdf |
| Puomi-sanan genetiivi |
260 |
|
|
|
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php |
| Mistä tulee sanonta "katin kontit" ja miksi sen käyttötarkoituksena on halveksunta tai vähättely? |
1554 |
|
|
|
Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti.
Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista. |
| Mistä tulee sanonta, että ottaa tilaisuudesta tai neuvosta vaarin? |
6345 |
|
|
|
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Ylen Elävässä Arkistossa on ohjelma nimeltä 'Kun töllötin tuli tupaan'. Se on kuvattu vuonna 1965 Himangalla ja kohdassa 13:03 talon emäntä ojentaa koiralle… |
192 |
|
|
|
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa |
Kysy kirjastonhoitajalta