| Mistä tulevat sanat takavaroida ja takavarikointi? |
783 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja selittää takavarikon taka- ja vara-sanojen yhdistelmäksi: 'takana oleva paikka' ja 'varat, säästetty omaisuus' ovat yhdessä 'talletuspaikka, varasto, säilö, säästö'.
Lauri Hakulisen mukaan 'takavarikoida' nykyisessä merkityksessään kuuluu 1900-luvun alun sanastouutuuksiimme.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys |
| Mistähän löytyisi suomennettua ukrainalaista, liettualaista ja latvialaista runoutta? Entä puolalaista? |
293 |
|
|
|
Esimerkiksi tällaisia runokokoelmia ja -valikoimia mainituista kielistä on suomeksi tarjolla:
Ukraina:
Ševtšenko, Taras, Ukraina : valitut runot
Liettua:
Rannalla päärynäpuu : Liettuan karaiimien runoutta
Rupikonnakultin jälkiä : uuden liettualaisen runouden antologia
Latvia:
Älä juo vesijohtovettä : nuoren latvialaisen runouden antologia
Aizpuriete, Amanda, Vihreäsilmäinen yö : valitut runot 1986-2004
Čaks, Aleksandrs, Sydän jalkakäytävällä
Kronbergs, Juris, Sillalla ja parvekkeella : maanalainen runoilija Itämeren yllä
Puola:
Herbert, Zbigniew, Kyynelten teknologiasta
Johannes Paavali II, paavi, Lähteelle on vielä matkaa ... |
| Sanotaanko suomen kieltä oppivalle, että suomen kielessä on 8 vokaalia ja 13 konsonanttia? |
755 |
|
|
|
Kieltä oppivalle saatetaan sanoa molemmilla tavoilla.
Kotimaisten kielten keskuksen Iso Kielioppi kertoo vokaaleista: "Suomen äännejärjestelmään kuuluu kahdeksan vokaalifoneemia: a, e, i, o, u, y, ä ja ö". Linkki Kotus
Konsonatteja Kotus tunnistaa 13-17: "Suomen äännejärjestelmään kuuluu seuraavat 13–17 konsonanttifoneemia: p, t, k, (b), d, (g), m, n, ŋ, (f), s, (š eli ʃ), h, l, r, v ja j. " Linkki kotus
Kielioppi siis laskee kirjainten äänneasuja eikä itse kirjaimia.
Arkiopinnoissa vokaaleja ja konsonatteja varmasti lasketaan myös kirjainmerkein eli 9 ja 20.
|
| Mikä kirja sopisi 12-vuotiaalle suomea opettelevalle nuorelle, joka on kotoisin Vietnamista? Haluaisin löytää (ostaa) nuorten kirjan, joka olisi kirjoitettu… |
426 |
|
|
|
Löysin muutamia suomenkielisiä (ja helppolukuisia) kirjoja haulla Vietnam-> rajaus aihe -> rajaus kirja -> rajaus suomen kieli -> rajaus lastenkokoelma -> rajaus tapahtumapaikka vietnam. Helmet hakutulos
Esim. Maiju ja Bao / Marja-Leena Tiainen ; kuvittanut Väinö Heinonen (tosin tytöille suunnattu) ja Satu ystävältä / toimittanut Anna Liisa Salmela ; kuvitus: Riikka Juvonen , joka sisältää satuja eri maista.
Hieman hakua muuttamalla eli valitsemalla kieleksi vietnam, löytyy jo enemmän aineistoa. Helmet hakutulos. Osa kirjoista lienee tosin kuvakirjoja.
Kun rajaa hakua vielä varhaisnuorten kirjoihin, löytyy 45 ehdokasta. Helmet hakutulos esim.
Kính vạn hoa. Tập bốn, Ông thầy nóng tính / Nguyễn... |
| Mihin suomen murteeseen sana eetvartti kuuluu ? |
1916 |
|
|
|
Sanaa eetvartti ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että sanan tarkoitus on tekee eetvarttia ’tekee hyvää, olisi jotakin’. Sen alkuperä on kuitenkin epäselvä.
Sanakirjan mukaan "Epävarma selitys johtaa sanan erään Britannian kuninkaan nimestä. Edvard VII (1841–1910) oli tunnettu mukavuuden- ja nautinnonhalustaan."
Tässä linkki etymologisen sanakirjan verkkosivulle: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
|
| Tarkoittiko 1800-luvulla vaimoihminen aina naimisissa olevaa naista? Saattoiko hän olla myös leski tai muu naisihminen? |
1026 |
|
|
|
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa... |
| Mistä tulee sana pyykkipoika? |
2329 |
|
|
|
Ihan varmaa tietoa ei sanan alkuperälle löytynyt, mutta tässä pohdintaa:
Quora-sivustolla pohditaan, että pyykkipoika on voinut saada nimensä siitä, että vanhemman malliset pyykkipojat näyttivät ihmishahmolta:
https://fi.quora.com/Mist%C3%A4-tulee-sana-pyykkipoika
Wikipedian kuva-arkistosta löytyvä kuva näyttää vanhan yksiosaisen pyykkipojan mallin, joka tosiaan muistuttaa nuppipäineen (kädetöntä) ihmishahmoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykkipoika#/media/Tiedosto:Clothpin.jpg
Sanojen alkuperää pohtiessa kannattaa tarkistaa etymologinen sanakirja. Nykyisin se löytyy myös verkosta: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Painettuna löytyy esimerkiksi Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004... |
| Onko Regentropfen - tangoa levytetty suomeksi |
159 |
|
|
|
Tässä lienee kysessä saksalainen tango, jonka alkusanat kuuluvat Regentropfen, die an dein Fenster klopfen. Tangon sävelsi Emil Palm ja sanoitti Josef Hochleitner. Ensimmäiset levytykset siitä ovat vuodelta 1935.
Ainakin yksi suomenkielinen versio tangosta on tehty, Pasi Kauniston tulkitsema Sateen jälkeen. Suomenkielisen tekstin siihen teki Juha Vainio. Vaikuttaa siltä, että version ainoa julkaisuformaatti on single-levy vuodelta 1968 (Decca, SD 5720).
Lähteet:
Fenno-musiikkiarkisto
Finna.fi julkaisutiedot
|
| Olen kuullut väitettävän, että Tove Jansson ennemmin oksensi kuin puhui suomea. Onko tämä totta? |
1638 |
|
|
|
Suomen puhuminen ei vaikuta olleen Janssonille erityisen vastenmielistä – ainakaan sen perusteella, mitä hän 5.6.1982 päivätyssä kirjeessään Maya Vannille toteaa: "Yksi kiva juttu on Tootin ehdotus että me (Vihdoinkin...!) alamme puhua suomea joka toinen päivä. Ilahduttavaa."
Lähde:
Tove Jansson, Kirjeitä Tove Janssonilta (toimittaneet Boel Westin & Helen Svensson; suomentaneet Jaana Nikula & Tuula Kojo) |
| Mitä tarkoittaa miekojärven nimessä sana, mieko? Miekojärviä löytyy suomen Ylitorniosta ja ruotsin Överkalixin alueelta. |
432 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "vähän ennen kutuaikaa kala ui miekoa". Esimerkki miekko-substantiivin käytöstä on peräisin Kiteeltä.
|
| Onko Lope de Vegan teoksia julkaistu suomeksi? |
238 |
|
|
|
Finna haku löysi vain yhden suomennoksen. Näytelmä Puutarhurin koira on julkaistu Tyyne Tuulion suomennoksena. Linkki Finna-hakuun.
Adlibriksen valikoimista de Vegan teoksia löytyy espanjan lisäksi myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Linkki Kirjakauppaan.
|
| Kun on piru merrassa. |
664 |
|
|
|
Tätä sanontaa on palvelussamme ihmetelty ennenkin, tässä linkki aiempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sanonta-piru-merrassa?languag… |
| Onko olemassa podcastia, jossa käsiteltäisiin suomen kieltä, kielioppia, murteita, etymologiaa tms.? |
277 |
|
|
|
Muutamia hyviä ehdokkaita voisivat olla esimerkiksi Yle Areenasta löytyvät takavuosikymmenien Kielikorva-ohjelma ja Kielen päällä-podcast sekä myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast. |
| Mistä tulee sana reporanka? |
2955 |
|
|
|
Sanaa reporankana käytetään yleensä verbien kanssa: maata, olla reporankana. Murteissa on voitu myös sanoa, että joku (tai jokin) makaa rankana. Ihmisen lisäksi myös esimerkiksi puu voi ”maata rankana”. Sana ranka tarkoittaa sekä karsittua puunrunkoa että ihmisen selkärankaa.
Repo- on alkuliite, joka vahvistaa sanaa kuten esimerkiksi ilmaisuissa putipuhdas, typötyhjä. Alkuliitteellä ei todennäköisesti siis ole tekemistä ketun kanssa.
Lisää aiheesta voit lukea alla olevista linkeistä.
Reporankana suomen etymologisessa sanakirjassa
Mistä tulee sanonta ”maata reporankana”? |
| Onko teos Mabel Elsworth Todd: The Thinking Body suomennettu ja jos on niin millä nimellä? |
210 |
|
|
|
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole suomennettu.
Finna.fi haku ei löytänyt suomenkielistä versiota, ainoastaan englanninkielisen vuodelta 1973. Linkki hakutulokseen.
Myöskään Googlehaulla ei löytynyt tuloksia suomeksi. |
| Mistä tulee sana kekkerit? |
1262 |
|
|
|
Sana kekkerit on laina ruotsin kielen sanasta gäckeri, joka tarkoittaa ivaa, ilveilyä ja pilantekoa. Myös saksan kielessä on sana Ceckerei.
Suomen kielessä kekkerit-sana merkityksessä kemut on mainittu ensimmäisen kerran Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
|
| Eikö portugalin kieltä kutsuttu ennen Suomessa portugeesin kieleksi? Kuulin tätä aikanaan paljonkin, nyt en löydä todistetta tähän mitenkään. |
348 |
|
|
|
Portugeesi-sanaa on joskus käytetty portugalilaisesta ihmisestä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005446?term=port…
https://fi.wiktionary.org/wiki/portugeesi
Mistään lähteistä ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, että portugalin kielestä olisi käytetty sanaa portugeesi.
|
| Mitä tarkoittaa utras? |
2171 |
|
|
|
Suomen etymologisessa sanakirjassa murteellinen utras yhdistetään sanaan uuras ('uuttera, innokas, halukas työhön, yrittävä'), josta verbi uurastaa on johdettu. Sanan rinnakkaisia muotoja ovat uura ja uiras. Uiras-muodon on katsottu viittaavan siihen, että kyseessä on vanha *-tr-sana ('utras'), jolle löytyy vastine viron murteista, vanha sanapesye udres, udris, utris ('nopea, reipas, ketterä; ahkera, uuttera, virkku, työteliäs; mukava, sovelias). Savolaismurteissa tunnetaan utras-johdannainen utrakka ('ahkera').
Utra sen sijaan tarkoittaa 'poloista, raukkaa, kurjaa; vanhaa ukkoa'. |
| Mitä tarkoittaa turskea? |
868 |
|
|
|
Turskea on yksi turski-sanan vaihtoehtoisista esiintymistä; muita ovat esimerkiksi tursti ja tyrski. Turskin moniaita merkityksiä ovat mm. 'korskea, röyhkeä, kopea, tyly, karski, äkkipikainen; sisukas, rivakka, reipas, rohkea'.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 5 |
| Mistä tulee sana "mönkijä"? Onko sanan keksijä tiedossa? |
863 |
|
|
|
Sana "mönkijä" sinänsä on johdettu verbistä "mönkiä" (liikkua hitaasti ja kömpelösti, kömpiä, ryömiä). Jos puhutaan "mönkijöiksi" kutsutuista alun perin ensisijaisesti maastokäyttöön tarkoitetuista nelipyöräisistä kulkuneuvoista, voi vain arvella, että nimityksen keksijän mielessä sen kulku on assosioitunut mönkimiseen tai kenties ajoneuvo on olemukseltaan tuonut mieleen "mönkiäisen".
Nelipyöräisiä mönkijöitä alettiin markkinoida Suomessa 80-luvun puolivälin tienoilla "maastonelikkoina". Nimitys "mönkijä" vakiintui käyttöön varsin nopeasti ja korvasi jokapäiväisessä kielenkäytössä kömpelön maastonelikon varsin nopeasti: "Ensimmäiset kolmipyöräiset mönkijät tulivat Suomeen 1970-luvun lopulla. -- Pari vuotta sitten tulivat... |
Kysy kirjastonhoitajalta