sitaatit

Tilaa aihepiirin sitaatit RSS-syöte
470 osumaa haulle. Näytetään tulokset 321–340.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Zachris Topelius kirjoitti runon nimeltä "Pieni poika", kun hänen poikansa kuoli 3.9.1850. Runossa on tällainen kohta: "Sinä torjunut vainon tutkaimen miesn'… 1121 Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
Mistä kirjasta seuraava teksti mahtaa olla peräisin: "Minulla on kolme nukkea. Ne ovat: Riikka, Margareetta ja Elisabetti. Riikka on 15 senttimetriä. Se on… 563 Kysymyksen sitaatti on peräisin Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjasta Laps' Suomen (Otava, 1987). Nykysuomen sanakirjan mukaan pore-sanalla on myös merkitys "pieni halkeama, särö".
Etsin sitaattia tai aforismia, joka menee suurin piirtein näin. "Hän rakasti koiraansa niin paljon, että hän leikkeli sen hännän pieninä palasina." Luulin… 529 Sitaatin kirjoittaja ei ole valitettavasti selvinnyt. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelulistalle. Jos sitä kautta tekijä löytyy, palaan asiaan.
Osaatteko sanoa, mistä teoksesta allaoleva sitaatti on ja onko sitä suomennettu? “The tree which moves some to tears of joy is in the eyes of others only a… 646 Teksti on William Blaken kirjeestä Tri Truslerille ja se on ilmestynyt suomeksi Tuomas Anhavan kääntämänä kirjassa Blake, William : Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, s. 84-85. Lähetän käännöksen sähköpostina. Kirje on päivätty em. kirjan mukaan 23. päivänä elokuuta 1799.
Löytyyköhän teiltä virallista suomennosta Jean Monnet'n sitaatille:" Rien n'est possible sans les hommes, rien n'est durable sans les institutions. [...] Les… 491 Kysymyksen sitaatti on itse asiassa kaksi erillistä sitaattia Monnet'n teoksesta. Alkuosa löytyy Hannes Virrankosken ja Kari Klemelän suomennoksesta sivulta 407: "Mitään ei voida saada aikaan ilman ihmisiä, mikään ei jää pysyväksi ilman instituutioita." (Hannes Virrankoski) - Jälkiosa taas on sivuilla 513-514: "Instituutiot elävät kauemmin kuin ihmiset, ja niinpä instituutiot - jos ne ovat hyvin suunniteltuja ja rakennettuja - voivat kerätä toisiaan seuraavien sukupolvien viisauden ja välittää sen yhä uusille polville." (Hannes Virrankoski) Virrankoski (s. 13-543, 688) ja Klemelä (s. 544-687) ovat suomentaneet teoksen saksankielisestä laitoksesta.
Mistähän runosta ja kenen mahtaa olla seuraavantyyppiset (siis jotain tuonne päin?) säkeet: Antaa mennä kuin on mennäkseen. Pahinkin päivä vierii verkalleen… 521 Kysymyksen sitaatista tulee ensimmäisenä mieleen Yrjö Jylhän suomennos William Shakespearen Macbeth-näytelmän säkeestä "Come what come may, time and the hour runs through the roughest day" (1. näytös, 3. kohtaus): Vaan tulkoon sitten, mik' on tullakseen; pahinkin päivä vierii verkalleen.
Mistäköhän mahtaa olla peräisin lausahdus "Tunnen kalmanhajua sellaisten ihmisten läheisyydessä, jotka ovat liian varmoja ajatuksistaan"? Lainaus on mainittu… 544 Kysymyksen sitaatti ei ole aivan sanatarkkaa Waltaria, mutta ajatus on selvästi peräisin hänen teoksestaan Neljä päivänlaskua: "Siksi kohdatessani ihmisiä, jotka ovat jyrkästi varmoja asiastaan ja mielipiteistään ja kaikin puolin valmiit tuomioissaan ja arvostelmissaan, luulen aina tuntevani oudon kalmanhajun heidän ympärillään." Täsmälleen kysymyksessä esitetyssä muodossa lausahdus vaikuttaa olevan peräisin Helena Erosen rasismiaiheisesta Facebook-kirjoituksesta. (http://nyt.fi/a1441251700592)
Miten on suomeksi tämä kohta Odysseiasta: "Wenn aber wieder ein Gott mich schlägt auf dem Weinroten Meer, ertragen will ich's .... denn schon viele Leiden litt… 692 Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972. Manninen: "-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain, kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain; paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää taistoja, myös meren myrskyjä; --" Saarikoski: "-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
Onko Bo Carpelanin romaanissa Alkutuuli lause: "Jos nuuhkii, voi kuulla meren?" Jos on, niin missä kohtaa? 759 Alkuteoksessa ”Urwind” (Schildts, 1993) tuo kohta löytyy sivulta 156 muodossa: ”Oma man vädrar kan man höra havet.” Suomennoksessa ”Alkutuuli” (Otava, 1994) suomentaja Kyllikki Härkäpää on sommitellut kohdan sivulla 181 näin: ”Jos nuuhkii, kuulee meren.” Tuo mainitsemasi versio kuulostaa sanatarkalta käännökseltä ruotsista, mutta suomennoksessa kohta on siis hiukan eri sanamuodolla ilmaistu.
Olen kirjoittamassa kirjaa, jonka aion julkaista tulevaisuudessa. Haluaisin käyttää lähteenä erästä gradua, jossa on haastateltu kirjani aihealueen henkilöitä… 614 Suomen tekijänoikeuslain sitaattipykälä 22 on kirjoitettu sillä lailla väljäksi, että sitaatti kuin sitaatti on mahdollinen. Jossain määrin riippuu kuitenkin sitaattien määrästä ja niiden määrällisestä suhteesta muuhun tekstiin, pidetäänkö lainaamista "hyvän tavan" mukaisena. Esimerkiksi kirjaa, joka koostuu pääosin sitaateista, ei saa ilman lupaa julkaista. Suomalaiseen hyvään sitaattitapaan kuuluu, että jos otetaan useita sitaatteja, jokaisen lähde ilmaistaan ala- tai loppuviitteellä. Sellainen ratkaisu, että asia kuitataan yhdellä maininnalla, on mahdollinen vain tapauksissa, joissa kaikki sitaatit ovat yhdestä lähteestä, jolloin jatkuva tarkka viittaaminen ei ole mielekästä. Tarkalla viitteiden merkitsemisellä on myös se merkitys, että...
Löytyykö tälle Byronin sitaatille suomennosta (ja jos, niin kuka on suomentanut)? HIstory, with all her volumes vast, hath but one page. 597 Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun." Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.
Nyt etsin suomennosta seuraavalle Goethen sitaatille: Where there is a great deal of light, the shadows are deeper. 1225 Johann Wolfgang von Goethen näytelmän Götz von Berlichingen ensimmäisessä näytöksessä on kohtaus, jossa Götz lausahtaa: "Wo viel Licht ist, ist starker Schatten." Antti Räihä suomensi näytelmän vuonna 1899 ja hänen suomentamanaan kyseinen kohta kuuluu näin: "Missä on paljon valoa, siinä on varjo sitä sankempi (--)" J. Hollo suomensi näytelmän vuonna 1923 ja samainen Götzin lausahdus kuuluu hänellä seuraavasti: "Missä on paljon valoa, on varjokin musta (--)". http://www.gutenberg.org/cache/epub/2321/pg2321-images.html https://finna.fi Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakäsi (suom. Hollo, 1923, Otava) Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakoura (suom. A. Räihä, WSOY, 1899)
Linnan täällä pohjantähden alla teoksessa Kivivuoren Janne loihe lausumaan : Mä olin köyhä Kuntrat ja tulta nurkkiin vein, tein raamatun vain ohjeeksein. Mistä… 1332 Linna-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään lisävalaistusta Kivivuoren Jannen repliikille. Perusteellisimmin Linnan käyttämiin sitaatteihin perehtynyt Jyrki Nummikaan ei tähän kohtaan puutu teoksessaan Jalon kansan parhaat voimat : kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1993). Taru Mäkinen mainitsee sen pro gradu -työssään "Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" : Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti (Tampereen yliopisto, 2008), mutta ei tee selkoa katkelman alkuperästä: "Kivivuoren Janne hyräileekin -- lakkokohun keskellä laulua, jossa muutamaan sanaan tiivistyvät kysymykset...
Löytyyköhän seuraavalle Friedrich Schillerin sitaatille (käsittääkseni teoksesta nimeltä Oberon) vakiintunutta suomennosta: "Let no one despair, even though in… 492 ”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”). Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis...
Teen dokumenttikäännöstä, jossa on lainaus David Lynchin kirjasta Catching the Big Fish : Meditaatio, tietoisuus ja luovuus. Kohta menee näin: "That state of… 550 Kyseinen kohta David Lynchin teoksesta Catching the big fish : meditation, consciousness, and creativity (2007), joka on suomennettu nimellä Catching the Big Fish : Meditaatio, tietoisuus ja luovuus (Otava, 2008). Katkelma löytyy suomennoksen sivulta 53 ja se on tosiaankin lainaus Upanishadeista. Teoksen on suomentanut Laura Beck. Saat käännöksen sähköpostiisi.
Kuka kirjoitti ilmaisun "alasti vaatteet päällä"? Luulin että se oli Pentti Saarikoski, mutta googlesta ei ainakaan löydy. 687 Voisiko kyseessä olla sitaatti Paavo Haavikon Rauta-ajasta (s.41) "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä."
Useilla suomenkielisillä sivuilla esitetään Pythagoraan sitaatti "On vaikeampi rikkoa tapaa kuin luontoa vastaan", mutta en millään löydä vastaavaa… 616 Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan: "We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
Taas jäljitän Shakespeare-sitaattia eli viimeisintä, Matti Rossin suomennosta espanjalaisen dekkarin käännöstä varten. En löytänyt Googlesta varmuutta edes… 633 Etsitty sitaatti on näytelmästä Richard II, ensimmäisen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, säe 93. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus on "truth hath a quiet heart". Matti Rossin suomennoksessa se on muodossa "totuus puoltajalleen levollisen mielen antaa" (Rikhard II, s. 44. WSOY, 2008). Vertailun vuoksi mainittakoon, että näytelmän ensimmäinen suomentaja Paavo Cajander tulkitsi sen näin: "On rehdin mielin povi pelvoton" (Kuningas Richard Toinen, s. 18. SKS, 1920).
Mitä sääntöjä pitää noudattaa kun kokoaa vanhoja suomalaisia kansaloruja omaan vihkoseen ja monistaa ne yleisölle? Miten lähdeviittaukset ja ja tekijänmaininta… 775 Jos vihkoseen tarkoitetut kansanlorut ovat tekijänoikeudellisesti vapaita (kuten yleensä ovat, kun ovat tarpeeksi vanhoja), mitään täsmällisiä ehtoja niiden lähdeviittauksille ei ole olemassa. On kuitenkin hyvän tavan ja myös hyvän lukijapalvelun mukaista, että lorujen lähde - arkisto tai jokin julkaisu - mainitaan julkaisun lähdeluettelossa tai jos sellaista ei ole, esimerkiksi esipuheessa tai sen vastineessa. Tällöin on mainittava lähteen nimi ja mahdolliset julkaisujen vuosiluvut ("Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja", SKS 1906 / "Lorut on saatu Kansanrunousarkiston kokoelmasta"). Lukijan on hyvä tietää, mitä lähdettä on käytetty, jos haluaa esimerkiksi tarkistaa jonkin lorun kirjoitusasun. Jos joku on aiemmin koonnut ja toimittanut...
Onko Konfutsen viisaudelle "Our greatest glory is not in never falling, but in rising every time we fall" vakiintunutta käännöstä suomeksi? Ja kumpi muoto… 1048 Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut. Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...