sitaatit

Tilaa aihepiirin sitaatit RSS-syöte
479 osumaa haulle. Näytetään tulokset 321–340.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten kuuluu suomennos seuraavasta Shakespearen sitaatista (Richard III)? “I have set my life upon a cast, and I will stand the hazard of the die.” 842 Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin: "Heiton varassa on henki, Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee." Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi. http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Jack Kerouacin kirjassa Matkalla (On the Road) on kohta, jossa kirjoitetaan näin: "Nothing behind me, everything ahead of me, as is ever so on the road." Miten… 1248 "Takanani ei mitään, edessä kaikki, kuten aina tien päällä." (s. 194) Jack Kerouac, Matkalla : alkuperäinen versio. Tammi, 2007
Mikähän tämä sitaatti olisi suomeksi? "When I am reading expressively and I pronounce this word, it is, so to speak, filled brimful with its meaning. And now… 687 Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin: "Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.) Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
Löytyykö seuraavaa katkelmaa Lord Byronin kirjoittamasta kirjeestä Douglas Kinnairdille suomeksi? "I never loved her or pretended to love her, but a man is a… 605 Kyseinen katkelma on lordi George Byronin kirjeestä Douglas Kinnairdille tammikuulta 1817. Valitettavasti kirjeestä tai etsimästäsi katkelmasta ei löydy suomennosta.
Olen kuullut sanonnan "Vanhoissa naisissa elää viisaus (ja nuorissa miehissä hulluus)". Onko tämä siteeraus Antti Tuurilta vai pohjalainen sanontatapa? 4255 Antti Tuuriinhan tämä ajatus tavallisesti liitetään, vaikka se ei aivan sanatarkka lainaus olekaan. Tuuri, sitä paitsi, puhuu miehistä yleensä - ei erityisesti nuorista. Niin tai näin, seuraava Pohjanmaa-romaanin katkelma lienee kysymyksen sanonnan taustalla: "Mummo -- kertoi ihmetelleensä jo pitkään, minkä takia Pohjanmaalla viisaus on aina vanhoissa naisissa, viisaus ja hyvyys, ja kun kysyin, mikä täälläpäin sitten on miehissä, se mietti sitä jonkin aikaa ja arveli, että niissä asui jonkinlainen hulluus." (luku XLVI, s. 331)
Heissan! Kyseessä on teos nimeltä Tasa-arvo ja hyvinvointi (Richard Wilkinson ja Kate Picket, ISBN 978-952-5557-39-8, kirjastoluokka 30.1, HS-kirjat 2011)… 827 Kyseinen katkelma on Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin teoksen The spirit level : Why equality is better for everyone kappaleesta Our social inheritance. Teos ilmestyi vuonna 2011 nimellä Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? Markus Myllyojan suomentamana. Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi. Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? (suom. Markus Myllyoja, HS-kirjat, 2011) Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: The spirit level : Why equality is better for everyone (London, 2010)
Etsin sitaattia Shakespearen Julius Ceasarista, kolmas näytös, toinen kohtaus. Jarkko Laineen tai uusin mahdollinen käännös. Tässä vapaana käännöksenä, mutta… 734 Julius Caesarin uusin suomennos on Lauri Siparin vuonna 2006 julkaistu käännös. Siparin tulkitsemana kysymyksessä mainittu Antoniuksen repliikki on seuraavanlainen: "Paha elää tekijänsä jälkeen, hyvä menee usein hautaan luiden kanssa -"
Kuinka kuuluvat suomennokset Shakespearen Macbeth-sitaatista: "Yet do i fear thy nature; it is too full o' the milk of human kindness."? 1416 Kyseinen kohta itse asiassa jatkuu hiukan: ”Yet do I fear thy nature. It is too full o' the milk of human kindness To catch the nearest way.” Paavo Cajander käänsi kohdan vuonna 1885 näin: Mut luontoas ma pelkään: Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks, Ett' oikotien se löytäis. Yrjö Jylhä suomensi Macbethin vuonna 1936 seuraavasti: Mut liian täysi, pelkään, on ihmissäälin maitoa sun luontos, tien suoran löytääkseen. Matti Rossi suomensi Macbethin ensimmäisen kerran vuonna 1983 näin: Silti pelkään luontoasi; se on täynnä inhimillisyyden maitoa ja oikotie on sille vieras. Ja uudelleen vuonna 2004: Mutta luonteestasi kannan huolta; se on liian täynnä inhimillisyyden maitoa, ja oikotie on sille vieras. Ensimmäinen Macbethin suomennos on vuodelta...
Alla englanninkielinen lainaus Tertullianuksen kirjasta, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi (suom. Juha Pihkala, 2012)… 665 Kyseinen katkelma löytyy sivulta 57 teoksesta Tertullianus: Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi ; Vastakirjoitus Prakseaalle (De praescriptione haereticorum; Adversus Praxean, johdanto, suomennos ja selitykset Juha Pihkala, Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2012). Teos kuuluu mm. Helmet-kirjastojen kokoelmiin. http://www.helmet.fi/fi-FI https://books.google.fi/books?id=4wtHDQAAQBAJ&pg=PT470&dq=forward+a+Sto…
Zachris Topelius kirjoitti runon nimeltä "Pieni poika", kun hänen poikansa kuoli 3.9.1850. Runossa on tällainen kohta: "Sinä torjunut vainon tutkaimen miesn'… 1155 Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
Mistä kirjasta seuraava teksti mahtaa olla peräisin: "Minulla on kolme nukkea. Ne ovat: Riikka, Margareetta ja Elisabetti. Riikka on 15 senttimetriä. Se on… 576 Kysymyksen sitaatti on peräisin Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjasta Laps' Suomen (Otava, 1987). Nykysuomen sanakirjan mukaan pore-sanalla on myös merkitys "pieni halkeama, särö".
Etsin sitaattia tai aforismia, joka menee suurin piirtein näin. "Hän rakasti koiraansa niin paljon, että hän leikkeli sen hännän pieninä palasina." Luulin… 543 Sitaatin kirjoittaja ei ole valitettavasti selvinnyt. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelulistalle. Jos sitä kautta tekijä löytyy, palaan asiaan.
Osaatteko sanoa, mistä teoksesta allaoleva sitaatti on ja onko sitä suomennettu? “The tree which moves some to tears of joy is in the eyes of others only a… 656 Teksti on William Blaken kirjeestä Tri Truslerille ja se on ilmestynyt suomeksi Tuomas Anhavan kääntämänä kirjassa Blake, William : Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, s. 84-85. Lähetän käännöksen sähköpostina. Kirje on päivätty em. kirjan mukaan 23. päivänä elokuuta 1799.
Löytyyköhän teiltä virallista suomennosta Jean Monnet'n sitaatille:" Rien n'est possible sans les hommes, rien n'est durable sans les institutions. [...] Les… 500 Kysymyksen sitaatti on itse asiassa kaksi erillistä sitaattia Monnet'n teoksesta. Alkuosa löytyy Hannes Virrankosken ja Kari Klemelän suomennoksesta sivulta 407: "Mitään ei voida saada aikaan ilman ihmisiä, mikään ei jää pysyväksi ilman instituutioita." (Hannes Virrankoski) - Jälkiosa taas on sivuilla 513-514: "Instituutiot elävät kauemmin kuin ihmiset, ja niinpä instituutiot - jos ne ovat hyvin suunniteltuja ja rakennettuja - voivat kerätä toisiaan seuraavien sukupolvien viisauden ja välittää sen yhä uusille polville." (Hannes Virrankoski) Virrankoski (s. 13-543, 688) ja Klemelä (s. 544-687) ovat suomentaneet teoksen saksankielisestä laitoksesta.
Mistähän runosta ja kenen mahtaa olla seuraavantyyppiset (siis jotain tuonne päin?) säkeet: Antaa mennä kuin on mennäkseen. Pahinkin päivä vierii verkalleen… 536 Kysymyksen sitaatista tulee ensimmäisenä mieleen Yrjö Jylhän suomennos William Shakespearen Macbeth-näytelmän säkeestä "Come what come may, time and the hour runs through the roughest day" (1. näytös, 3. kohtaus): Vaan tulkoon sitten, mik' on tullakseen; pahinkin päivä vierii verkalleen.
Mistäköhän mahtaa olla peräisin lausahdus "Tunnen kalmanhajua sellaisten ihmisten läheisyydessä, jotka ovat liian varmoja ajatuksistaan"? Lainaus on mainittu… 562 Kysymyksen sitaatti ei ole aivan sanatarkkaa Waltaria, mutta ajatus on selvästi peräisin hänen teoksestaan Neljä päivänlaskua: "Siksi kohdatessani ihmisiä, jotka ovat jyrkästi varmoja asiastaan ja mielipiteistään ja kaikin puolin valmiit tuomioissaan ja arvostelmissaan, luulen aina tuntevani oudon kalmanhajun heidän ympärillään." Täsmälleen kysymyksessä esitetyssä muodossa lausahdus vaikuttaa olevan peräisin Helena Erosen rasismiaiheisesta Facebook-kirjoituksesta. (http://nyt.fi/a1441251700592)
Miten on suomeksi tämä kohta Odysseiasta: "Wenn aber wieder ein Gott mich schlägt auf dem Weinroten Meer, ertragen will ich's .... denn schon viele Leiden litt… 713 Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972. Manninen: "-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain, kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain; paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää taistoja, myös meren myrskyjä; --" Saarikoski: "-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
Onko Bo Carpelanin romaanissa Alkutuuli lause: "Jos nuuhkii, voi kuulla meren?" Jos on, niin missä kohtaa? 800 Alkuteoksessa ”Urwind” (Schildts, 1993) tuo kohta löytyy sivulta 156 muodossa: ”Oma man vädrar kan man höra havet.” Suomennoksessa ”Alkutuuli” (Otava, 1994) suomentaja Kyllikki Härkäpää on sommitellut kohdan sivulla 181 näin: ”Jos nuuhkii, kuulee meren.” Tuo mainitsemasi versio kuulostaa sanatarkalta käännökseltä ruotsista, mutta suomennoksessa kohta on siis hiukan eri sanamuodolla ilmaistu.
Olen kirjoittamassa kirjaa, jonka aion julkaista tulevaisuudessa. Haluaisin käyttää lähteenä erästä gradua, jossa on haastateltu kirjani aihealueen henkilöitä… 631 Suomen tekijänoikeuslain sitaattipykälä 22 on kirjoitettu sillä lailla väljäksi, että sitaatti kuin sitaatti on mahdollinen. Jossain määrin riippuu kuitenkin sitaattien määrästä ja niiden määrällisestä suhteesta muuhun tekstiin, pidetäänkö lainaamista "hyvän tavan" mukaisena. Esimerkiksi kirjaa, joka koostuu pääosin sitaateista, ei saa ilman lupaa julkaista. Suomalaiseen hyvään sitaattitapaan kuuluu, että jos otetaan useita sitaatteja, jokaisen lähde ilmaistaan ala- tai loppuviitteellä. Sellainen ratkaisu, että asia kuitataan yhdellä maininnalla, on mahdollinen vain tapauksissa, joissa kaikki sitaatit ovat yhdestä lähteestä, jolloin jatkuva tarkka viittaaminen ei ole mielekästä. Tarkalla viitteiden merkitsemisellä on myös se merkitys, että...
Löytyykö tälle Byronin sitaatille suomennosta (ja jos, niin kuka on suomentanut)? HIstory, with all her volumes vast, hath but one page. 614 Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun." Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.