| Kenen sitaatti on "On helppoa laskea, kuinka monta siementä on yhdessä omenassa. Mutta kuka tietää, montako omenaa on yhdessä siemenestä?" |
479 |
|
|
|
Ihan tässä muodossa en onnistu sitaattia löytämään.
Kirjailija Ken Keseyn nimissä on sitaatti, jonka kääntyy jotakuinkin näin:
”Voit laskea kuinka monta siementä on omenassa, mutta et montako omenaa on yhdessä siemenessä.”
En onnistunut löytämään, missä Kesey näin on sanonut tai kirjoittanut. Sama sitaatti on Karen Jensenin nimissä, joka on jatkanut sitä opettajille sopivammaksi.
Sitten taas Rober H. Schullerin nimissä on sitaatti, joka menee vapaasti suomennettuna jotakuinkin että:
”Kuka tahansa voi laskea omenan siemenet, mutta vain Jumala voi laskea omenien määrän siemenessä.”
Lähteet:
https://www.goodreads.com/quotes/167748-we-can-count-how-many-seeds-are-in-the-apple
https://www.goodreads.com/... |
| Kysymys lastenkirjasta ja Tolkien-sitaatti |
2162 |
|
|
|
Olisikohan etsimäsi kirja Joshua Doderin kirja Koira nimeltä Grk? Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 2008 Tanja Falkin kääntämänä. Kirjan takakansiteksti sopii melko hyvin kuvailuusi. Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä. Kirja löytyy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512349838&qtype=b
https://vaski.finna.fi/
Kysymäsi kohta J. R. R. Tolkienin kirjasta Taru sormusten herrasta. 1 : Sormuksen ritarit (The fellowship of the Ring) on kirjan luvusta Konkari.
Tässä runoa vähän pidemmälti:
All that is gold does not glitter,
Not all those who wander are lost: (---)
Panu Pekkanen on suomentanut kyseisen kohdan seuraavasti:
Ei kaikki kulta kiiltävää... |
| Etsin sitaattia "The path to youth takes a lifetime". Onko tätä suomennettu jossain teoksessa ja miten suomennos kuuluu? Kiitos! |
366 |
|
|
|
Useilla nettisivuilla sitaatti mainitaan Pablo Picasson kirjoittamaksi. Lähteitä ei kuitenkaan mainita, eikä käännöksestäkään valitettavasti löytynyt tietoa.
|
| Mistä löytäisin Paavo Haavikon runon koko tekstin, joka alkaa sanoilla "Kuolema pelkäänkö minä sitä." |
1048 |
|
|
|
Kysymyksen Haavikko-sitaatti ei ole peräisin runosta, vaan proosateoksesta Rauta-aika, sen viimeisestä luvusta. Näillä sanoilla alkaa Ilmarin viimeinen repliikki:
- Kuolema. Että pelkäänkö minä sitä. Mitä minä sitä pelkäisin. Eikö se työnsä osanne. Ei kai se tätä asiaansa matkalla unohda. Ei unohda! Ei tämä huono elämä ollut. On nähty huonompiakin. Ei tämä huono ollut. On se kaiken ottanut minkä se on antanutkin. Tasan se meni. Ei se huono ollut. Tuli vain kaikki tehdyksi. Tehköön se työnsä nyt, kuolema. Minä tahdon nukkua, hyvin, pitkään. Hyvin pitkään. Väsyttää.
|
| Mikä on tämän sitaatin vakiintunut suomennos: "Conscience is a man’s compass"? |
611 |
|
|
|
Sitaatti on katkelma Vincent van Goghin joulukuussa 1882 veljelleen Theolle kirjoittamasta kirjeestä. Raija Mattila on suomentanut sen Kirjeitä veljelleni -valikoimassa (Otava, 1981) seuraavasti: "Omatunto on ihmisen kompassi [ja vaikka neula joskus eksyykin suunnasta, vaikka usein huomaammekin epäsäännöllisyyksiä sen tavassa ohjata kulkuamme, meidän on kuitenkin yritettävä seurata sen suuntaa]."
|
| Löytyisiköhän mistään kahden lauseen suomennosta Jean-Jacques Rousseaun teoksesta, Emile, or On Education, translated by Allan Bloom (London: Penguin Books,… |
594 |
|
|
|
Jean-Jacques Rousseaun teoksesta Émile ou de l'éducation (1762) on olemassa vain Jalmari Hahlin suomennos vuodelta 1905.
Tässä alkuperäinen teksti kyseisestä kohdasta:
"Voulez-vous dégager les plaisirs de leurs peines, ôtez-en l'exclusion : plus vous les laisserez communs aux hommes, plus vous les goûterez toujours purs."
Hahl suomensi sen näin:
"(Jos tahdotte vapauttaa huvinne hankaluuksista), niin älkää pitäkö niitä yksinomaan itseänne varten. Kuta enemmän niistä nautitte yhdessä muiden ihmisten kanssa, sitä puhtaampi on nautintonne oleva."
http://classiques.uqac.ca/classiques/Rousseau_jj/emile/emile.html
https://archive.org/stream/JeanJacquesRousseauAllanBloomEmileOrOnEducat…
https://finna.fi
Rousseau, Jean Jacques: Émile eli... |
| Mika Waltarin teksti: "Elämä on kuuma päivä, kenties kuolema on viileä yö, elämä on matala poukama, kenties kuolema on kirkas syvä vesi." Mistä kirjasta ja… |
5700 |
|
|
|
Sitaatti on Sinuhe egyptiläisen yhdennentoista kirjan (Merit) kuudennesta osasta. Se on osa Sinuhen repliikistä keskustelussa prinsessa Baketatonin kanssa.
"' -- Elämä on kuuma päivä, Baketaton, kenties kuolema on viileä yö. Elämä on matala poukama, Baketaton, kenties kuolema on kirkas, syvä vesi.'" (s. 492-493)
Ole Torvaldsin ruotsintamana tämä kohta kuuluu seuraavasti:
"' -- Livet är en het dag, måhändä är döden en sval natt. Livet är en grund vik, Baketa[t]on, måhända är döden ett klart djupt vatten.'"
|
| Miten Yrjö Raivion suomentamassa Marcus Aureliuksen teoksessa Itsetutkisteluja (WSOY 1950) kuuluu 7. kirjan kohdan 67 virke, jonka Marke Ahonen on suomentanut … |
1246 |
|
|
|
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
|
| Muutama esimerkki Seitsemästä veljeksestä elämään jääneestä sanontatavasta, kiitos. |
3587 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/sitaatteja-aleksis-kiven-… löytyy koko joukko sitaatteja Aleksis Kiven teoksista. On tosin vaikea sanoa, missä määrin ne ovat jääneet elämän juuri Kiven teoksien vuoksi ja missä määrin olleet jo aikaisemmin yleisesti käytettyjä sanontoja.
Ainakin seuraavat ovat jossakin muodossa yleisessä käytössä:
”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.”
”Öitä on monta, mutta joulu on vaan kerran vuodessa, ja sentähden iloitkaamme nyt.” [Käytettäneen lähinnä tuota keskimmäistä osaa.]
”Tehty on tehty, eikä saata sitä enään takaisin ruikutus ja marina.”
”Istu ja pala!” [Tätä ei ole tuossa listassa, mutta se löytyy useampaankin kertaan kirjasta.]
|
| "jokaiselle tarpeittensa mukaan ja jokaiselta kykyjensä mukaan. Tämä Marxiin ja kommunismiin liitetty periaate on ilmeisesti Marxin ottama lainaus, mutta… |
2194 |
|
|
|
Tämä Marxin popularisoima sosialististen ajattelijoiden suosima iskulause ei liene aivan sanatarkka lainaus. Sen alkuperäiseksi lähteeksi on tarjottu jopa Raamattua (Apostolien teot 4:34-35), mutta lähimmäs marxilaista muotoilua mennee kuitenkin ranskalaisen Étienne-Gabriel Morellyn vuonna 1775 julkaistussa kirjassaan Code de la nature ou le veritable esprit de ses lois (1775) esittämä ajatus "työn jakamisesta kykyjen ja hyödykkeiden jakamisesta tarpeiden mukaan".
Lähde:
http://www.newdemocracyworld.org/revolution/socialism.html
|
| "Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt!" sanoo Myrsky Topeliuksen Myrsky ja Päivänpaiste -sadussa. Onkohan sanonta Topeliukselta peräisin? |
4888 |
|
|
|
Topelius-sitaattihan tämä on ("Hejsan, ur vägen, ruskor och tallkottar!"). Suomenkielisessä muodossaan "Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt" se esiintyy jo Aatto Suppasen vuonna 1893 julkaistussa Lukemisia lapsille -suomennoksessa. Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan myöhempi tulkinta (1906) ei näiltä osin poikkea Suppasen näkemyksestä.
|
| Miten kuuluu suomennos seuraavasta Shakespearen sitaatista (Richard III)? “I have set my life upon a cast, and I will stand the hazard of the die.” |
799 |
|
|
|
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
|
| Jack Kerouacin kirjassa Matkalla (On the Road) on kohta, jossa kirjoitetaan näin: "Nothing behind me, everything ahead of me, as is ever so on the road." Miten… |
1206 |
|
|
|
"Takanani ei mitään, edessä kaikki, kuten aina tien päällä." (s. 194)
Jack Kerouac, Matkalla : alkuperäinen versio. Tammi, 2007
|
| Mikähän tämä sitaatti olisi suomeksi? "When I am reading expressively and I pronounce this word, it is, so to speak, filled brimful with its meaning. And now… |
677 |
|
|
|
Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
|
| Löytyykö seuraavaa katkelmaa Lord Byronin kirjoittamasta kirjeestä Douglas Kinnairdille suomeksi? "I never loved her or pretended to love her, but a man is a… |
591 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on lordi George Byronin kirjeestä Douglas Kinnairdille tammikuulta 1817. Valitettavasti kirjeestä tai etsimästäsi katkelmasta ei löydy suomennosta.
|
| Olen kuullut sanonnan "Vanhoissa naisissa elää viisaus (ja nuorissa miehissä hulluus)". Onko tämä siteeraus Antti Tuurilta vai pohjalainen sanontatapa? |
4088 |
|
|
|
Antti Tuuriinhan tämä ajatus tavallisesti liitetään, vaikka se ei aivan sanatarkka lainaus olekaan. Tuuri, sitä paitsi, puhuu miehistä yleensä - ei erityisesti nuorista. Niin tai näin, seuraava Pohjanmaa-romaanin katkelma lienee kysymyksen sanonnan taustalla: "Mummo -- kertoi ihmetelleensä jo pitkään, minkä takia Pohjanmaalla viisaus on aina vanhoissa naisissa, viisaus ja hyvyys, ja kun kysyin, mikä täälläpäin sitten on miehissä, se mietti sitä jonkin aikaa ja arveli, että niissä asui jonkinlainen hulluus." (luku XLVI, s. 331)
|
| Heissan! Kyseessä on teos nimeltä Tasa-arvo ja hyvinvointi (Richard Wilkinson ja Kate Picket, ISBN 978-952-5557-39-8, kirjastoluokka 30.1, HS-kirjat 2011)… |
798 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin teoksen The spirit level : Why equality is better for everyone kappaleesta Our social inheritance.
Teos ilmestyi vuonna 2011 nimellä Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? Markus Myllyojan suomentamana.
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? (suom. Markus Myllyoja, HS-kirjat, 2011)
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: The spirit level : Why equality is better for everyone (London, 2010)
|
| Etsin sitaattia Shakespearen Julius Ceasarista, kolmas näytös, toinen kohtaus. Jarkko Laineen tai uusin mahdollinen käännös. Tässä vapaana käännöksenä, mutta… |
712 |
|
|
|
Julius Caesarin uusin suomennos on Lauri Siparin vuonna 2006 julkaistu käännös. Siparin tulkitsemana kysymyksessä mainittu Antoniuksen repliikki on seuraavanlainen:
"Paha elää tekijänsä jälkeen,
hyvä menee usein hautaan luiden kanssa -"
|
| Kuinka kuuluvat suomennokset Shakespearen Macbeth-sitaatista: "Yet do i fear thy nature; it is too full o' the milk of human kindness."? |
1380 |
|
|
|
Kyseinen kohta itse asiassa jatkuu hiukan:
”Yet do I fear thy nature.
It is too full o' the milk of human kindness
To catch the nearest way.”
Paavo Cajander käänsi kohdan vuonna 1885 näin:
Mut luontoas ma pelkään:
Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks,
Ett' oikotien se löytäis.
Yrjö Jylhä suomensi Macbethin vuonna 1936 seuraavasti:
Mut liian täysi, pelkään,
on ihmissäälin maitoa sun luontos,
tien suoran löytääkseen.
Matti Rossi suomensi Macbethin ensimmäisen kerran vuonna 1983 näin:
Silti pelkään
luontoasi;
se on täynnä inhimillisyyden maitoa
ja oikotie on sille vieras.
Ja uudelleen vuonna 2004:
Mutta luonteestasi
kannan huolta; se on liian täynnä
inhimillisyyden maitoa, ja oikotie
on sille vieras.
Ensimmäinen Macbethin suomennos on vuodelta... |
| Alla englanninkielinen lainaus Tertullianuksen kirjasta, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi (suom. Juha Pihkala, 2012)… |
658 |
|
|
|
Kyseinen katkelma löytyy sivulta 57 teoksesta Tertullianus: Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi ; Vastakirjoitus Prakseaalle (De praescriptione haereticorum; Adversus Praxean, johdanto, suomennos ja selitykset Juha Pihkala, Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2012).
Teos kuuluu mm. Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://books.google.fi/books?id=4wtHDQAAQBAJ&pg=PT470&dq=forward+a+Sto…
|
Kysy kirjastonhoitajalta