sisällönanalyysi

10 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–10.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Nummisuutarit-näytelmä. Nummisuutarin Esko luulee menevänsä naimisiin Karrin Kreetan kanssa vaikka kyseessä on vain Karrin isännän ja Eskon isän, Topiaksen… 102 30.10.2023 Seikkaperäinen analyysi Nummisuutareista sisältyy Aarne Kinnusen kirjaan Aleksis Kiven näytelmät : analyysi ja tarkastelua ajan aatevirtausten valossa. Ehkäpä tähän tutustuminen voisi tuoda selkoa näytelmän tapahtumiin. Martan tapauksessa kyse näyttäisi Kinnusen mukaan olevan rahan sokaisevassa voimassa: "Muuan korpraali oli testamentannut melkoisen rahasumman, 500 riksiä, annettavaksi joko Eskolle tai Jaanalle riippuen siitä, kumpi ensin avioituu. Ilmeisesti korpraali oli toivonut Eskon ja Jaanan avioliittoa, mutta Jaana ei huoli Eskoa, vaan rakastaa seppä Kristoa. Alkaa kilpailu rahasta. Topias ja Martta yrittävät naittaa Eskon naapurikylän Kreetalle, Karrin kasvatille." (s. 113) Sepeteuksesta puhuttaessa vaikuttaa siltä, että...
Mitä Oiva Paloheimon runo "Lähtevien laivojen satama" kuvaa? 227 5.10.2023 Tanja Hällstén tulkitsee runon sisältöä Tampereen yliopistoon vuonna 2008 tekemässä pro gradu -tutkimuksessaan seuraavasti: "Satama toimii vertauskuvana runoilijalle ja hänen työlleen sekä yleisemmin ihmisen tuntemusten kuvaajana. Tunnelma runossa on kaipaava, mutta samalla levollinen, vaikka toisaalta laivat ja meri kuvaavat myös ihmismielen levottomuutta: halua lähteä ja siirtyä paikasta toiseen. Sataman voi tulkita sekä turvapaikaksi elämän merellä että lähdön ja liikkumisen symboliksi. -- Satama on staattinen, paikallaan pysyvä, vakaa turvapaikka. Meri sen sijaan on jatkuvassa liikkeessä oleva, arvaamaton ulottuvuus. Runo rinnastaa puhujan elämän ja meren. Tämän vertauskuvan kautta voi tulkita, että runon puhuja lähtee matkalle...
Mikä on syy siihen, että Rautatie-romaanissa Matti ei suostu kuuntelemaan, mitä Liisa on kuullut pappilassa? Liisa on kuullut monia asioita, joita Matti ei… 116 15.5.2023 Rafael Koskimies nostaa Rautatie-analyysissaan Matin välinpitämättömyyden syyksi "miehisen ylemmyydentunnon": "Matti hieman kiukuttelee itsekseen ja arvaa Liisan menneen vuorollaan rautatiestä uutta kuulemaan. Niin laita onkin. Liisa saapuu ja Matti on olevinaan välinpitämätön, vaikka näkee, että vaimo on aivan täyteen syötetty uutta tietoa rautatiestä. Seuraa mainio kohta, missä Matti näyttelee  – miehisen ylemmyytensä tunnossa –  välinpitämätöntä. Aina Liisan alkaessa puhua rautatiestä, hän lopettaa yrityksen alkuun tokaisten, ettei halunnut kuunnella valheita. Onkohan muka koko rautatietä olemassakaan?" Juhani Ahon huumoria tutkinut Unto Kupiainen on samoilla linjoilla huomauttaessaan, että Matti suhtautuu yleensä hieman yliolkaisesti...
Ilmari Kiannon kirjassa Ryysyrannan Jooseppi kerrotaan, että kolme Joosepin ja hänen vaimonsa Kaija-Reetan (tuosta vaimon nimestä en ole varma, että muistanko… 144 12.4.2023 " -- kovalle on ottanut ennenkuin Kaisa-Reeta äitinä ja Jooseppi isänä ovat luovuttaneet luomuksensa kuoleman kuninkaalle. Voi niitäkin tulisten pihtien nipistyshetkiä!" Vaikeissa synnytyksissä, joissa lapsi ei ottanut tullakseen maailmaan, entisaikain kätilöt käyttivät apuna synnytyspihtejä vetääkseen vauvan ulos kohdusta. "Tulisten pihtien nipistyshetket" ja niiden voivottelu voivat viitata joko yksinkertaisesti Kaisa-Reetan kokemiin kivulloisiin pihtisynnytyksiin ja lasten kuoleman ikään kuin "turhiksi" tekemiin synnytystuskiin, tai sitten kertoja on halunnut pihtiviittauksellaan rinnastaa syntymän ja kuoleman hetket sekä samalla vielä korostaa sitä, kuinka hankalaa "kuoleman kuninkaan" on ollut vetää Kaisa-Reetan ja Joosepin kolme...
Miksi konduktööri naurahtaa Rautatie-romaanissa, kun Liisa kysyy häneltä, että ei kai vain kävisi niin, että juna kaatuisi tai lehmä jäisi alle? Hän siis ei… 131 8.3.2023 Konduktöörin mielestä Liisan kysymys on mitä ilmeisimmin naiiviudessaan huvittava eikä vakavan vastauksen väärti. Kyseinen kohtaus onkin oivallinen esimerkki Rafael Koskimiehen Rautatie-analyysissaan esittämästä huomiosta: "Aho on tieten tahtoen halunnut tähdentää päähenkilöittensä alkeellisuutta, herttaista lapsenomaisuutta, tietämättömyyttä maailman menosta, -- " (Toisto ja porrastus Rautatiessä. – Rafael Koskimies, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta)
Kafkan Oikeusjutussa on jossakin englanninnoksessa virke "And we find our every word judged by people we can’t see, by rules we don’t know". En löytänyt sitä… 129 8.7.2022 Kysymyksen sitaatti ei ole Franz Kafkan tekstiä, vaan se on peräisin Noah Tavlinin analyysistä What makes something "Kafkaesque"? Valmista käännöstä sille ei valitettavasti ole. What makes something "Kafkaesque"? - Noah Tavlin | TED-Ed (sitaatti kohdassa 4:26–4:31)
"Seitsemän veljestä" kiinnostaa monelta kantilta. Kuinka pitkän matkan veljekset joutuivat jouluyönä juoksemaan Impivaarasta Jukolaan heidän pirttinsä… 333 16.9.2020 Viljo Tarkiainen, joka on Kivi-elämäkerrassaan sijoittanut Seitsemän veljeksen maantieteellisiä paikkoja Nurmijärven kylien ympäristöön, määrittää kirjan tapahtumapaikaksi Palojoen kylän ja sen lähiseudut. Seuratessaan valitsemiensa kiintopisteiden avulla veljesten retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, hän sijoittaa Impivaaran noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti. (V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset) Veljesten rohto vaikuttaa olevan sekoitus perinteisiä kansanlääkinnällisiä haavanhoitomenetelmiä. Seoksen osasilla on uskottu olevan verentuloa pysäyttäviä ja haavoja parantavia ominaisuuksia. SKS:n Kansanomainen lääkintätietous -kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia neuvoja haavojen hoitoon: "Väkevä...
Kalle Päätalo kertoi jossakin kirjassaan, että kun hänen isänsä sairastui psyykkisesti, niin ilmeisesti kunnan isännät eli kunnan johtohenkilöt määräsivät… 840 15.11.2019 Vuoden 1929 avioliittolaissa puolison pitkäkestoinen psyykkinen sairaus oli peruste avioliiton purkamiselle. Toisaalta laissa oli vahvasti esillä syyllisyysperiaate, jonka mukaan toinen puolisoista oli omalla toiminnallaan aiheuttanut avioliittokriisin. Syyllisyys saattoi johtua rikollisesta elämäntavasta, huumaavien aineiden käytöstä, uskottomuudesta tai vakavasta parisuhdeväkivallasta. Täydessä tuntirahassa lääkärit  - "niin Piirillä kuin oma kunnanlääkäri" -  määrittelevät Hermannin terveeksi, minkä vuoksi kunnan herrat passittavat hänet Pelson pakkotyölaitokseen "kuin rikollisen". Kirjasta ei kuitenkaan välttämättä saa sellaista mielikuvaa, että pappilassa olisi syyllistetty Hermannia sen enempää hulluksi kuin rikolliseksikaan. "...
Mistä Eino Leinon Helkavirsiä-kokoelman ensimmäinen runo: ”Ihalempi” kertoo? Onko tyttö tehnyt jotain metsässä, mitä runon lopetus tarkoittaa, miksi hiidet… 1072 15.11.2018 "Ihalempi"-runosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hankkia käsiinsä V. Tarkiaisen kirja Eino Leinon runoudesta, johon sisältyy siitä seikkaperäinen analyysi (s. 64-71). Tarkiainen kytkee runon Kalevalan ja Kantelettaren Marjatta-aiheeseen sekä kansanrunoutemme Maria-legendoihin ja näkee sen kuvauksena nuoren neitsyen yliluonnollisesta äidiksitulosta ja taivaaseen joutumisesta. Hiidet ovat hänen mukaansa suoraa perua "Marjatan virrestä": "Kaikissa sen muunnoksissa säilyttivät pahansuovat hiidet, jotka virittävät eksyttäviä virvaliekkejä yksinäisen kulkijan tielle, tärkeän asemansa ja merkityksensä kansansaduistamme saatuna perinteenä. Ne esiintyvät alkukantaisen luonnonmystiikan salaperäisinä edustajina ja taitavasti sovitettuna...
Kerro seitsemän veljeksen Laurista? 3090 9.12.2008 Seuraavissa kijoissa kerrotaan Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä fiktiivisinä henkilöinä: Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917. Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987. Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002. Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131. Lehtiartikkeleita aiheesta mm.: Suomen kuvalehti 4/1999, s. 54-60 Takoja 2/2006, s. 41-47